BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Vexi Salmi

s. 21.9.1942, Hämeenlinna

Teksti Veikko Tiitto
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiVeikko Olavi Salmi
SalanimetBertil Berg, Emil Retee, Emil von Retee (v:sta 1971), Leo Länsi, Antero Ollikainen, Lars Luode, P.A, Rudolf van Pornoff, Irja Tähde, Bill Black, Pasi Penttilä
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika21.9.1942, Hämeenlinna
ensimmäinen levytetty lauluteksti27.10.1965
Roolit ja soittimet
Roolitsanoittaja, tuottaja
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Muut henkilöyhteydet
Toivo Kärki, säveltäjä
Irwin Goodman, laulaja, säveltäjä
Paul Fagerlund, säveltäjä
Kassu Halonen, säveltäjä
Kunniamerkit/palkinnot
Reino Helismaa-palkinto, 1989
Juha Vainio-palkinto, 1993
Musiikki & Median kunniapalkinto, 1999
Erikois Emma -palkinto, 2000
Biografia

Veikko Olavi Salmi syntyi syyskuun 21. päivänä vuonna 1942 Hämeenlinnassa vanhempiensa toisena lapsena, hänen sisarensa oli viisi vuotta häntä vanhempi. Isä oli ammatiltaan kirvesmies ja äiti tehtaan työläinen. Vuonna 1951 Vexin isä sairastui ja kuoli juuri saatuaan alulle omakotitalonsa rakennustyöt. Siitä lähtien vastuu talonrakennuksen loppuun saattamisesta ja perheen tulevasta elatuksesta lepäsikin äidin harteilla. Ollessaan 4-vuotias Vexi tutustui häntä vuotta nuorempaan Antti Hammarbergiin. 

Rock-musiikin tullessa Suomeen 50-luvun puolivälissä parivaljakko keksi itselleen taiteilijanimet: Vexistä tuli Emil Retee ja Antista Irwin Goodman. Kaverusten työnjako laulujen tekemisessä oli alusta asti selvä: Vexi sanavalmiina riimittelijänä hoiti sanoitukset kun taas musiikillisesti huomattavan lahjakas Antti teki niihin sävellykset. Heidän ensimmäinen yhteinen laulunsa, Kännimäen mambo, syntyi kiusoittelumielessä Humalamäki-nimisestä Parolantiellä asuvasta Antin ja hänen äitinsä naapurista.

1960-luvun alussa Vexi ja Antti tekivät yhteisen  työrupeaman saksalaisessa huolintaliikkeessä Zuffenhausenissa lähellä Stuttgartia, Länsi-Saksassa. Matka päättyi kuitenkin molemmilla armeijan kutsuun - Vexin palasi Suomeen vuonna 1962 ja  Antti seuraavana vuonna.

Tammikussa vuonna 1964 Vexi yhdessä hämeenlinnalaisten nuorisotyön aktiivihenkilöiden kanssa perusti Hämeenlinnaan uuden nuorison kohtaamispaikan, Spede-klubin. Pääasiallisena tarkoituksena Vexillä ei tuolloin kuitenkaan ollut maankuulun koomikon, Pertti 'Spede' Pasasen ihailijakerhon perustaminen vaan nuorison luokkaerojen kaventaminen ja uuden musiikin, etenkin Irwin Goodmanin tunnetuksi tekeminen. Alkuvuodesta 1964 Antin saatua armeijasta 'kihlajaisloman' tapahtuikin Spede-klubilla sitten nimimerkki 'Irwing' Goodmanin menestyksekäs ensiesiintyminen.

Vexi ja Antti lähettelivät ahkerasti demonauhojaan levy-yhtiöihin, jotka eivät kuitenkaan vielä 1960-luvun alkupuolella olleet kiinnostuneet kaverusten musiikista. Aika kuitenkin muuttui, sillä jo piankin anglosaksinen uusi musiikkityyli Donovanin ja Bob Dylanin siivittämänä alkoi saavuttaa myös Suomen.

Varhaisimmat Vexin 1960-luvun alussa tekemät levylle päätyneet laulutekstit ovat Antin kotinauhoitteet I'm livin' I'm lovin', Pretty Baby sekä Kalteri twist (Jailhouse rock), jotka julkaistiin vuonna 1971 Irwin Goodmanin LP-levyllä Kolme vuotta ihan suotta 1962-1965. Kyseisen levyn sisältö koottiin pääasiassa Irwinin Fazerille lähettämistä demonauhoista.

Vexin sinnikäs yrittäminen levy-yhtiöiden suuntaan kuitenkin palkittiin. Syksyllä -65 Finndisc-yhtiön Erik Lindström lupasi tehdä levyn, jos Vexillä olisi toimittaa sinne hyvä nauha. Syys- ja lokakuun aikana Finndiscin studiolla sitten nauhoitettiin muutama kappale, mm. En kerro kuinka jouduin naimisiin sekä Katkera matka, joista Lindström aikansa mietittyään lupasi tehdä levyn. Levy julkaistiin 27.10.1965. Pian Erik Lindström kuitenkin huomasi oudosti hönöttävän Irwin Goodmanin levyissä olevan sittenkin hittiainesta ja niinpä heti perään ilmestyi Irwinin toinen single Työmiehen lauantai.

Levy joutui kuitenkin radiossa soittokieltoon, koska sanoituksen katsottiin alentavan työläisen arvoa. Tässä vaiheessa Fazer-yhtiön tuotantopäällikkö Toivo Kärki  teki kuitenkin  pikaisesti levytyssopimuksen Vexin kanssa ja osti Erik Lindströmiltä Irwinin siihen mennessä kertyneen levytysmateriaalin Fazer-yhtiölle.

Tästä käynnistyi Vexi Salmen ura osa-aikaisena sanoittajana sekä Irwin Goodmanin levyjen tuottajana Fazerilla. Vuoden 1966 aikana häneltä julkaistiin äänilevyillä peräti 25 laulutekstiä. Suurimmat hitit tuolloin olivat Irwinin levyttämät Ei tippa tapa, Autolla Kanarian saarille, Kalteritango ja Marcello Magaroni. Muut tekstit, joita levyttivät Anita Hirvonen (Älä, älä) ja Sirkka Keiski (Enempää en kerro), jäivät kuitenkin varsin vähälle huomiolle. Vuoden -66 aikana ilmestyi peräti kaksi Irwin-albumia Irwinismi ja Ei tippa tapa. Niiden toimitustapa oli tuohon aikaan uutta Suomessa, koska ne julkaistiin kokonaan uudesta, varta vasten tehdystä materiaalista eikä vanhoista single-äänitteistä kokoamalla, kuten siihen asti tapana oli ollut.

Vexin ensimmäisen liikeyrityksen, Hämeenlinnassa toimineen musiikkiliike Pop-Musiikin koettua konkurssin Vexi perusti vuoden 1966 alussa yhdessä tuolloin vielä alaikäisen Markku Veijalaisen kanssa ohjelmatoimiston MV-Production, jonka tuotto meni Vexin osalta pääosin Pop-Musiikin konkurssipesän velanmaksuihin. Veijalainen vetäytyi kuitenkin varsin pian pois liiketoiminnasta ja firman toiminta jatkui yksin Vexin hoidossa vuoden 1967 syksyyn saakka. Sen jälkeen Vexin toiminta liikealalla jatkui Irwinin perustaman Mainos-Musiikki Oy:n palkkalistoilla. Mainos-Musiikki julkaisi vuosina 1968-69 seitsemän single-levyä Shokki-levymerkillä. Merkillepantavaa on se, että vaikka yksikään mainitulla levymerkillä julkaistu levytys ei saavuttanutkaan suurta menestystä, niin muutama myöhemmin muista yhteyksistä tutuksi tullut artisti ja musiikkialan vaikuttaja ehti tehdä sillä debyyttilevytyksiään. Heistä mainittakoon Jarmo Jylhä, Gulliver (= Markku Laamanen), Pentti Oskari Kankaan seitsemän seinähullua ja Erno Lindahl. Vuonna 1967 Karisto Oy julkaisi Vexin kirjoittaman Irwin Goodman-elämäkerran Raha ratkaisee. Myöhemmin samana vuonna ilmestyi myös tähän asti suurin Irwin-hitti, Ryysyranta.

Vuoden 1968 suurimmat Irwinin hitit olivat Juhlavalssi ja Reteesti vaan. Vuonna 1970 Vexi päätti ryhtyä Fazer Finnlevyn kuukausipalkkaiseksi sanoittajaksi. Aluksi yhtiön tuotantopäällikkö Toivo Kärki ei ollut tästä Vexin 'päätöksestä' kovinkaan mielissään. Hiukan vastahakoisesti hän kuitenkin siihen suostui, eikä hänen tarvinnut tuota päätöstä katua. Toivo Kärki lähtikin heti alusta asti opastamaan Vexiä oikeaoppisen iskelmäsanoituksen tekemisen vaikeassa lajissa, ensin Vexi joutui kahlaamaan läpi Aristoteleen Runousopin ja heti perään opiskelemaan nuotit. Vexistä kehittyikin ajan oloon täysin varteenotettava sanoittaja sekä Reino Helismaan jälkeen Juha Vainion ohella Toivo Kärjen läheisin yhteistyökumppani.

1970-luku tulikin olemaan niin Irwinin kuin myös Vexinkin kulta-aikaa. Irwin voitti Syksyn sävelen vuonna 1970 kappaleella St. Pauli ja Reeperbahn ja seuraavana vuonna (1971) kappaleella Poing poing poing. Vuoden 1972 suurimpia hittejä olivat Emil von Reteen eli Vexin sanoitukset, Irwinin omat sävellykset Las Palmas ja Oli simmarit sammarit kummarit ja pipo. vuonna 1973 Irwin osallistui taas Syksyn sävelen, tällä kertaa kahdella kappaleella Vain elämää ja Si si si. Kyseisestä Syksyn sävelestä on jäänyt elämään myös Pepe (=Pertti) Willbergin esittämä Aamu (säv. M. Johansson / P. Willberg, san. Vexi Salmi) Toivo Kärjen ja Vexi Salmen yhteistyötä parhaimmillaan edustaa puolestaan Syksyn sävelessäkin vuonna 1972 hyvin menestynyt Markku Aron (=Markku Puputti) esitys Oo - mikä nainen. Merkittäviä Vexin sanoittamia käännösiskelmiä tuolta ajalta ovat Paula Koivuniemen laulama Jos konduktöörin nait (1972) sekä Fredin (=Matti Siitonen) esitykset Puhu hiljaa rakkaudesta (1972) ja Rakkauden sinfonia (1973).

Vuonna 1974 alkoi Vexin varsin merkittäväksi muodostunut ura Suomen Euroviisujen sanoittajana. Kyseisenä vuonna hän oli mukana kolmella kappaleella, joista parhaiten menestyi jo ikivihreäksi muodostunut Toivo Kärjen säveltämä ja Markku Aron esittämä Anna kaikkien kukkien kukkia. Saman vuoden myydyimpiä levyjä oli epäilemättä Esa Pakarisen Pakarock, jonka myynti nousi yli 26 000:n kappaleeseen. Levy sisälsi vanhoja rock-klassikkoja Kaj Westerlundin toimesta uudelleen sovitettuina ja Vexin sanoittamina. Vuosi 1975 oli Vexin tuotannon kannalta varsin vaatimaton. Tunnetuimmiksi levytyksiksi tuolta vuodelta ovat jääneet Markku Aron laulama käännösiskelmä Pois sun vien ja Fredin Rakkauslaulu, joka sijoittui Syksyn sävelessä kolmannelle sijalle. Suomen Eurovisiokarsinnoissa Vexi oli sanoittajana mukana Pepe Willbergin esittämällä kappaleella Ovi elämään, jonka oli säveltänyt Markku Johansson. Vexin tuottama ja sanoittama Kalle (=Pertti) Fältin albumi Svengin orja, joka koottiin 1950-luvun swing-musiikin klassikoista jäi sekin varsin vähälle huomiolle.

Vuonna 1976 Vexin sanoituksista suurin hitti oli lauluduo Matin ja Tepon (=Matti ja Teppo Ruohonen) levyttämä käännösiskelmä Cara mia, jonka nimistä albumia myytiin yli 40 000 kappaletta. Levy oli kuitenkin Ruohosen veljesten omaa tuotantoa.

Vuonna 1977 Vexi lopetti työn Fazerilla ja siirtyi perustamansa oman yhtiön Levytuottajat Oy:n toimitusjohtajaksi. Oman kertomansa mukaan Vexi olisi halunnut Musiikki Fazerin tuotantopäälliköksi, mutta kun paikkaa ei hänelle luvattu niin hän päätti ryhtyä toteuttamaan itseään itsenäisenä yrittäjänä. "Vapaudenkaipuuta siinä tietysti oli, tai harhaa vapaudesta" Totesi Vexi tilanteesta jälkeenpäin. Vexi saikin perustamalleen Gold Disc-levymerkille vielä 70-luvun puolella suuren määrän niin tunnettuja kuin myös vähemmän tunnettuja artisteja levyjä tekemään. Heistä mainittakoon  Kai Hyttinen (Elämän siteet), Irwin Goodman (Tyttö tuli), Kössi (=Kyösti) Härmä (Kössi Härmä), Hanne (=Eija Höynälä) (Käy tanssimaan), Viktor Kalborrek (=Erik 'Eeki' Mantere) (I'm Back) ja Pablo (=Pekka Seppä) (Teinitaivas), yhtyeistä mainittakoon Gulliver (Ou jee). (Suluissa ko. artistin debyyttialbumi Levytuottajat Oy:lle) Levytuottajat Oy:n musiikillisesta puolesta sovittaja-kapellimestareina kuin myös säveltäjinäkin vastasivat tuohon aikaan pääasiassa Paul-Erik 'Ekke' Fagerlund ja Antti Hyvärinen.

Vuonna 1979 Vexin sanoittama Antti Hyvärisen sävellys Kerrasta poikki Tarja Ylitalon laulamana siivitti Tarja Ylitalon debyyttipitkäsoiton suosiota, sitä myytiin 50 000 kappaletta. Vexi osallistui tuona vuonna myös muutaman vuoden tauon jälkeen sanoittajana Suomen Euroviisukarsintoihin. Kappale oli Matti Siitosen säveltämä ja Paul Fagerlundin sovittama Katson sineen taivaan ja sen esitti Katri Helena. Kappale voitti Suomen karsinnan ja edusti maatamme Jerusalemissa järjestetyssä varsinaisessa Eurovision laulukilpailussa. Mutta vaikka menestys jäi itse kilpailussa vaatimattomaksi, niin Katri Helenan ohjelmistossa sillä kuitenkin on oleva pysyvä sijansa muiden ikivihreiden joukossa. Seuraavana vuonna (1980) Vexi oli jälleen Suomen Euroviisukuvioissa vahvasti mukana. Tuolloin Hollannin Haagissa järjestetyssä kilpailun finaalissa esitti Vesa-Matti Loiri Vexin sanoittaman Aarno Ranisen sävellyksen Huilumies. Kuitenkin Suomi sai jälleen kerran tyytyä jo tutuksi tulleeseen viimeiseen sijaan.

Samana vuonna, 1980 ilmestyi levyllä myös eräs Vexin tunnetuimpia laulutekstejä, Ahti Lampi levytti tuolloin Heikki Annalan säveltämän Elämän valttikortit. Alunperin parodiaksi tarkoitettu teksti kuitenkin otettiin kansan keskuudessa varsin vakavasti huomioon ja levyä myytiin  mukavasti, kuten myös Ahti Lammen seuraavaa julkaisua Onnenonkija (1981). Vuonna 1980 Vexin sanoittama ja Fredin (=Matti Siitonen) esittämä hänen oma sävellyksensä Elämä on ihanaa sijoittui Syksyn sävelessä kolmannelle sijalle. Vuoden 1981 merkittävimpiä solisteja Levytuottajat Oy:llä olivat jo mainitun Ahti Lammen ohella Hanne (albumilla Olet ystäväin) sekä Reijo Taipale, jonka albumille Vexi onnistui runoilemaan peräti kaksi menestyskappaletta, käännösiskelmän Olen saanut elää sekä Matti Siitosen säveltämän albumin nimikkosävelmän, jo ikivihreäksi muodostuneen Niittykukkia.

1980-luku alkoikin Levytuottajat Oy:n osalta mukavissa merkeissä, silloin nimittäin muutama yhtiön tuottama äänite pääsi myynnillään reilusti yli kultalevyrajan. Näistä mainittakoon Vesa-Matti Loirin Eino Leinon runojen musiikillisia tulkintoja sisältäneet albumit Eino Leino 1 (1978) ja Eino Leino 2 (1980), Jörgen Petersenin Kultainen trumpetti 1 (1981) ja Kultainen trumpetti 2 (1982), Taito Vainion Kultainen harmonikka (1981) sekä Jamppa Tuomisen Elämäni parhainta aikaa (1982). Vuonna 1982 Vexi sanoitti kokonaisuudessaan Paula Erkon albumin Maa ottakoon maan. Seuraavan vuoden (1983) suurimmat hitit olivat kaksi Solistiyhtye Suomen esitystä, käännösiskelmä Rilluttele yö (Puttin' On The Ritz, säv. Irving Berlin) ja Jori Sivosen sävellys, Mahtava peräsin ja pulleat purjeet, jonka sanat ovat Vexin käsialaa. 1980-luvun aikana Vexiltä ilmestyi Kariston kustantamana kaksi kirjaa, satiirinen romaani Noomit (1982) ja runokokoelma Lautturin lauluja (1983).

Merkittävä tapahtuma, Irwinin näyttävä come-back tapahtui vuonna 1984. Tuolloin he päättivät työstää yhdessä albumin, jonka nimi tuli olemaan Härmäläinen perusjuntti. Irwin jaksoi kuitenkin säveltää teeman ainoastaan neljään kappaleeseen. Koska projektilla oli jo kiire, sen kun oli tarkoitus ehtiä syksyn markkinoille, niin kappaleet viimeisteli ja lopun materiaalin, kahdeksan kappaletta sävelsi ja sovitti Kalervo 'Kassu' Halonen. Levytysmateriaalista lohkaistiin single Härmäläinen perusjuntti / Terveisiä perseestä, joista kummastakin muodostui todellinen hitti.  Irwin osoitti näin olevansa jälleen kerran voimissaan ja albumin myynti ylitti reilusti kultalevyrajan. Samana vuonna Vexi korjasi myös voiton kotiin Syksyn sävelessä, hänen sanoituksensa, Vesa Torpan sävellys Ollaan hiljaa vain, jonka esitti 16-vuotias Anja Niskanen voitti kilpailun. Myös Anja Niskasen samanniminen debyyttialbumi ylitti myynnillään kultalevyrajan. Eräs saman vuoden suuria hittejä oli myös Meiju (=Merja) Suvaksen esittämä käännösiskelmä Viet itsekontrollin.

Vuonna 1985 syntyi Levytuottajien rinnalle Flamingo-levymerkki. Merkin turvin alkoikin nimekkään kolmikon Vexi Salmi, Kassu Halonen ja Kisu (=Kristian) Jernströmin yhteistyö. Flamingon ensimmäinen julkaisu oli Carolan (=Carola Standertskjöld-Liemola) come-back albumi Sydämeen jäi soimaan blues. Myös toinen 1960-kuvulla debytoinut vanha konkari Seija Simola teki Flamingo-merkillä come backin. Hänen Polarvox-yhtiön julkaisema albuminsa Ota kii - pidä mua ei kuitenkaan ottanut kunnolla tuulta siipiensä alle. Vexin tunnetuin teksti tuolta vuodelta oli kuitenkin Erkki Frimanin säveltämä Reijo Taipaleen tunteella tulkitsema valssisävelmä Ruusu joka vuodesta.

Seuraavat vuodet olivat Vexi Salmen sanoittajanuran tähän asti hiljaisinta aikaa. Tekstejä syntyi harvakseltaan, vuositasolla 'vain' muutamia kymmeniä. Muutama hyvin myynyt albumi Vexin luotsaamilla levymerkeillä kuitenkin ilmestyi. Vuoden 1986 julkaisuista Edu Kettusen albumi Lentäjän poika sekä kokoelmat Flamigo Hits ja Joulun suuri toivekonsertti ylittivät kultalevyrajan. Hyvin menestyneistä solisteista maininnan ansaitsevat Kirka (=Kirill Babitzin), jonka heavy rock -albumi R.O.C.K. myi kultalevyn sekä Jean-Pierre Kuselan (=Vesa-Matti Loiri) albumi Naurava Kulkuri, jota myytiin yli 90 000 kpl. Vuonna 1987 ylittivät kultalevyyn vaadittavan 25 000 kappaleen rajan kokoelma Nasse-sedän lastentunti sekä Jean-Pierre Kusela albumillaan Voi hyvä tavaton kuin myös Hectorin (=Heikki Harma) albumi Nuku idiootti.

Vuonna 1988 tapahtui Vexin sanoittajan uralla käänne parempaan. 1980-luvun loppu oli nimittäin hänelle niin sanoittajana kuin tuottajanakin todellista kulta-aikaa. Tuona vuonna Vexi sanoitti Irwinin albumin Rentun ruusu, jota on myyty tähän mennessä 125 000 kappaletta ja Kirkan albumin Surun pyyhit silmistäni, joka tuolloin nousi Suomen myydyimmäksi albumiksi 210 000 kappaleen myynnillään. Kirkan albumin rajua myyntiä siivitti osaltaan myös voitto Syksyn sävel-kilpailussa. Todellinen menestyjä näiden ohella oli myös Vesa-Matti Loiri joulualbumillaan Sydämeeni joulun teen, jota on myyty 50 000 kappaletta.

Vuonna 1989 Vexin tuottamista ja sanoittamista albumeista menestyivät parhaiten Irwinin Vuosikerta -89 sekä Kirkan Anna käsi. Samana vuonna Vexi Salmelle myönnettiin tunnustuksena järjestyksessään ensimmäinen Reino Helismaa-palkinto, jota on siitä lähtien jaettu vuosittain ansioituneille iskelmäsanoittajille. Seuraava vuosi 1990 oli jälleen tuotannollisesti hyvä, Vexiltä ilmestyi tuolloin runsaat kuusikymmentä levytettyä laulutekstiä. Kuitenkaan edellisvuosien kaltaista menestystä levyjen myynnissä ei enää ollut. Ainoastaan Kirkan albumi Ota lähellesi myi yli satatuhatta kapppaletta, Irwinin tuon vuoden julkaisut Hurraa! me teemme laivoja sekä Ai ai ai kun nuori ois myivät enää vain murto-osan edellisvuosien määrästä.  1990-luvun alussa julkaistuista uutuuksista  mainitsemisen arvoisia ovat myös Markku Aron ensimmäinen Flamingo-albumi Kaksi rakkainta (1990), sekä Muskan (=Marija Babitzin) come-back -albumi Pidä kiii! (1991), joiden kaikki tekstit ovat Vexin kynästä. Näistä kolme viimeksi mainittua albumin nimikkosävelmää tulivat tutuiksi myös Syksyn sävel-kilpailuissa, Markku Aro tosin jo edellisen vuoden -89 puolella.

Vuosi 1991 alkoi Vexin osalta murheellisissa merkeissä. Tammikuussa tapahtunut Vexin pitkäaikaisen ystävän ja yhteistyökumppanin Irwin Goodman - Antti Hammarbergin poismeno oli Vexille kova isku, sillä menettihän Vexi yhden sanoitustyylin osalta merkittävän tuntojensa tulkin. Vexin mukaan Irwin oli persoona ja tulkitsijana ainutlaatuinen. Irwinin muistolevy, kokoelma Viimeiset laulut myi  35 000 kappaletta. Myöskään Kirkan suosio ei ollut vielä täysin hiipunut, albumi Kasvot peilissä saavutti lähes 60 000 kappaleen myynnin. Myös Samuli Edelmannin albumi Samuli Edelmann kuului tuona vuonna suosikkilistoille myyden yli 86 000 kappaletta. Samana vuonna Vexi Salmi oli mukana myös tekemässä sanoituksia Jyväskylän Kaupunginteatterissa esitettyyn Torikuningas-musikaaliin.

Vuonna 1992 Vexin tekstejä levytettiin vain reilut parikymmentä. Tunnetuimpia niistä on nimimerkki Bablon (=Marko Junnilainen) levyttämä Reissumies. Kirkan tuon vuoden albumia Pyydä vain myytiin 'vain' kultalevyyn oikeuttama 25 000 kappaletta. Vuoden menestyneimmät artistit Vexin tallissa olivat Puolikuu ja Hector. Puolikuun albumia Nyt loppuu todellisuus myytiin 53 000 kappaletta ja Hectorin Hector In Concert 1965-1991 -albumia 45 000 kappaletta.

Vuonna 1993 Vexi palkittiin Juha Vainio-palkinnolla. Tuon vuoden Syksyn Sävel-kilpailussa hänen tekstittämänsä Tony Montanan esitys Laulan syksyn ruusut kukkimaan sijoittui kolmannelle sijalle. Sävellyksen teki jälleen kerran tuottoisa parivaljakko Kassu Halonen - Kisu Jernström. Kymmenen vuoden tauon jälkeen Vexiltä ilmestyi myös kirja Siniset mokkakengät. Kirja on tositapahtumiin perustuva romaani ja se kuvaa Irwinin ja Vexin nuoruusajan seikkailuja Saksassa 1960-luvun alussa. Kirjalle ilmestyi seuraavana vuonna jatko-osa Mikä laulaen tulee, joka puolestaan on kuvaus myöhemmältä 60-luvulta, Irwinin ensimmäisestä menestyskaudesta.

Vuonna 1994 Flamingo Musicin talous näytti ajautuneen kriisiin, josta ei ollut poispääsyä. Yhtenä osasyynä oli 90-luvun alun lama-aika jonka seurauksena mm. pankit vaativat realisoimaan yhtiön omaisuutta. Myös moni suosittu artisti oli yhtiöstä lähtenyt. Viimeisen albuminsa teki Flamingolle tuolloin myös Kirka. Levyn nimi oli Kirka ja sen myynti, 32 000 kappaletta antoi jo viitettä paremmasta tulevaisuudesta ja että syvin lama olisi jo takanapäin. Suurimmaksi hitiksi albumilla muodostui eron kuvaus Niin paljon se sattuu. Keväällä 1996 Levytuottajat ja Flamingo ajautuivat konkurssiin.

Mutta vaikka Vexin taival yrittäjänä jälleen katkesi, niin hänen taiteellista luovuuttaan se ei ole hidastanut. Vexi onkin siitä lähtien elättänyt itsensä vapaana kirjoittajana. Edellisenä vuonna 1995 saman vuoden tangokuninkaaksi valittu Jari Sillanpää oli levyttänyt singlen Oot täydellinen, jonka sävelsi Kassu Halonen ja sanoitti Vexi Salmi. Seuraavan vuoden puolella ilmestyi Sillanpään debyyttialbumi, nimikkopitkäsoittolevy Jari Sillanpää, joka osoittautui kaikkien aikojen suurimmaksi myyntimenestykseksi Suomessa. Levyn sanoituksista puolet, kuusi kappaletta on Vexin käsialaa ja jo mainitun singlehitin ohella myös kappale Kaduilla tuulee muodostui todella suureksi hitiksi. Myös sen oli säveltänyt Kassu Halonen. Vuosien aikana kyseistä Jari Sillanpään albumia on myyty lähes 270 000 kappaletta, mikä on Suomessa kaikkien aikojen ennätys. Samana vuonna ilmestyi myös Laura Voutilaisen albumi Kaksi karttaa, jonka tuotannosta puolet, seitsemän kappaletta on parivaljakko Halonen - Salmi -tuotantoa. Levyn suurimmaksi hitiksi muodostui Prinsessa, ja sitä myytiin 50 000 kappaletta.

Vuonna 1997 ilmestyi Jari Sillanpään kakkosalbumi Auringonnousu, jonka lauluteksteistä Vexin osuus on jälleen kuudessa kappaleessa. Levyä myytiin 160 000 kappaletta ja Vexin sanoituksista hitiksi muodostui kappale On aika auringon. Samana vuonna Vexi laati tekstitykset myös Kassu Halosen säveltämään musikaaliin Yö on hellä, joka esitettiin Turun Kaupunginteatterissa. Näytelmän musiikki julkaistiin pitkäsoitolla, jossa kappaleiden tulkinnoista vastaavat Arja Koriseva ja Tapani Kansa.

Vexin kirjallisesta tuotannosta 1990-luvun loppupuolella mainittakoon 1995 ilmestynyt Rantaravintola ja 1997 julkaistu Elvis elää? Vuonna 1998 Vexi sanoitti kuusi kappaletta Tarja Lunnaksen albumille Pariisin kuu, joka myi kultalevyn verran. Muita tuona vuonna ahkerasti Vexin tekstejä levyttäneitä artisteja ovat mm. Arja Koriseva (Valloitan koko maailman) ja Reijo Taipale (Yön ruusu). Seuraavana vuonna ilmestyi Janne Tulkin debyyttialbumi Tulvii Pohjanmaa, jonka nimikkokappaleesta muodostui suuri hitti ja se onkin varmasti Vexin tunnetuin sanoitus koko vuoden tuotannosta. Levy myös myi hyvin, yli sasatuhatta kappaletta. Samana vuonna (1999) Vexille myös myönnettiin Musiikki & Median kunniapalkinto.

Uusi vuosituhat alkoi Vexin kannalta hyvissä merkeissä. Vuoden 2000 Syksyn Sävelessä voittanut Antti Huovilan esittämä Jori (=Jorma) Sivosen sävellys Vaskikellot, jonka Vexi oli sanoittanut voitti kilpailun. Pian ilmestynyttä Huovilan debyyttialbumia myös myytiin hyvin: kultalevyraja (20 000 kpl) meni rikki puolessatoista kuukaudessa ja koko levyä myytiin sittemmin reilusti yli 30 000 kappaletta. Tuon vuoden Syksyn sävelestä tuli tunnetuksi myös toinen Vexin sanoittama hitti, kolmanneksi sijoittunut Tarja Lunnaksen esittämä Paratiisisaari, jonka oli säveltänyt Kari Litmanen. Vuonna 2000 Vexille myönnettiin Erikois Emma -palkinto. Seuraavana vuonna parivaljakko Jori Sivonen - Vexi Salmi korjasi jälleen voittopotin Syksyn sävelessä. Voittajakappaleen Yksinäisen pitkä tie esitti Janne Tulkki. Hänen syksyksi ilmestynyt uusi albuminsa Tulinen sydän sisälsi myös Jori Sivosen säveltämän nimikkokappaleen lisäksi myös muutaman muunkin Vexin tekstittämän kappaleen.

Vuonna 2002 Vexi juhlisti omaa ja Dannyn (=Ilkka Lipsanen) yhteistä 60-vuotisjuhlaa sanoittamalla yhtä kappaletta lukuun ottamatta Dannyn albumin Nainen. Samana vuonna perustettiin myös Vexi Salmen nimeä kantava palkinto, jonka ensimmäisenä pokkasi itselleen Jouni Keronen. Vexin kirjallinen tuotanto on jatkunut myös 2000-luvun puolella. Vuonna 2002 ilmestyi hänen toimittamansa Kari Tapio -elämäkerta Olen suomalainen ja seuraavana vuonna omiin muistelmiin perustuva pokkari Vinyylin rahinaa.

Myös musiikkikokoelmien toimittajana Vexin laajaa asiantuntemusta vielä viime vuosinakin hyödynnetty. Laajin julkaisu on vuosina 2003-2005 ilmestynyt Valittujen Palojen julkaisema 11-osainen CD-sarja Muistojen 50-luku, johon on koottu kaikkiaan 660 viihdemusiikin klassikoksi luokiteltavaa suomalaista levytystä 1950-luvun ajalta.

Vexi Salmi on neljän vuosikymmenen aikana kirjoittanut yli neljä tuhatta laulutekstiä, joista puolet on päätynyt levyille. Hänen yhteydessään voidaan jo täydellä syyllä puhua elävästä suomalaisesta legendasta. Kuitenkin Vexi itse toteaa olevansa ennemmin työläinen kuin inspiraatiosta innoitusta ammentava taiteilija. Vaatimattomasti hän onkin usein todennut: "Istutaan pallille ja aletaan kirjoittaa, ei niiden laulujen tekeminen sen ihmeellisempää ole."


Lähteet:

Salmi, Veikko 1967. Irwin Goodman - Raha ratkaisee. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy

Niemi, Marko & Rantala, Juha 2004. Sanat - Vexi Salmi. Tampere: Pop-lehti. Ss.4-20

Radio-ohjelma Runouden lyhty - Rallien riimit ja raamit, toimittaja: Tarleena Sammalkorpi, 20.7.1985

Salmi, Veikko 1991. Härmäläinen perusjuntti, CD:n esittelylehtinen.

Valikoitu diskografia

Singlet (sanoittajana):

Irwin Goodman: Ryysyranta (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil Retee [=Veikko Salmi], sov. Jaakko Borg) Musiikki Fazer, Philips 340802 PF, 1967

Irwin Goodman: Vain elämää (säv. Irwin Goodman [=Antti Hammarberg], san. Emil Retee [=Veikko Salmi], sov.Nacke [=Paul] Johansson) Musiikki Fazer, Philips 6034039, 1973

Markku Aro: Anna kaikkien kukkien kukkia (säv. & sov. Toivo Kärki, san. Vexi [=Veikko] Salmi) Musiikki Fazer, CBS 2227, 1974

Matti ja Teppo: Cara mia (säv. & san. Mac Gibbon B. G. Lewis & Annunzio Paolo Mantovani, san. Annunzio Paolo Mantovani, suom. san. Vexi [=Veikko] Salmi, sov. Antti Hyvärinen) M&T Production, MT 1009, 1976


Albumit (tuottajana, myös sanoitukset suurelta osin Vexi Salmen):

Irwin Goodman: St. Pauli ja Reeperbahn, Fazer, Rytmi RILP 7080, 1970

Irwin Goodman: Poing poing poing, Fazer, Finnlevy SFLP 9518, 1971

Irwin Goodman: Las Palmas, Fazer, Finnlevy SFLP 9533, 1972

Fredi: Niin paljon kuuluu rakkauteen, Fazer, Finnlevy SFLP 9526, 1972

Fredi: Rakkauden sinfonia, Fazer, Finnlevy SFLP 9556, 1973

Fredi: Avaa sydämesi mulle, Fazer, Finnlevy SFLP 9556, 1974

Esa Pakarinen: Pakarock, Fazer, Rytmi RILP 7099, 1974

Fredi: Rakkauslauluja, Fazer, Finnlevy SFLP 9569, 1975

Markku Aro: Etsin kunnes löydän sun, Fazer, Finnlevy FL 5006, 1976

Irwin Goodman: Häirikkö, Fazer, Finnlevy FL 5008, 1976

Irwin Goodman: Härmäläinen perusjuntti, Levytuottajat Oy, Gold Disc GDL 2062, 1984

Irwin Goodman: Rentun ruusu, Levytuottajat Oy, Gold Disc GDL 2082, 1988

Kirka: Surun pyyhit silmistäni, Flamingo FGL 4035, 1988

Kirka: Kasvot peilissä, Flamingo FGCD 4054, 1991

Kirka: Kirka, Flamingo FGCD 4081, 1994

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy