Veikko Olavi Salmi syntyi syyskuun 21. päivänä
vuonna 1942 Hämeenlinnassa vanhempiensa toisena lapsena, hänen sisarensa oli
viisi vuotta häntä vanhempi. Isä oli ammatiltaan kirvesmies ja äiti tehtaan
työläinen. Vuonna 1951 Vexin isä sairastui ja kuoli juuri saatuaan alulle
omakotitalonsa rakennustyöt. Siitä lähtien vastuu talonrakennuksen loppuun
saattamisesta ja perheen tulevasta elatuksesta lepäsikin äidin harteilla.
Ollessaan 4-vuotias Vexi tutustui häntä vuotta nuorempaan Antti Hammarbergiin.
Rock-musiikin tullessa Suomeen 50-luvun puolivälissä parivaljakko keksi
itselleen taiteilijanimet: Vexistä tuli Emil Retee ja Antista Irwin Goodman.
Kaverusten työnjako laulujen tekemisessä oli alusta asti selvä: Vexi
sanavalmiina riimittelijänä hoiti sanoitukset kun taas musiikillisesti
huomattavan lahjakas Antti teki niihin sävellykset. Heidän ensimmäinen yhteinen
laulunsa, Kännimäen mambo, syntyi kiusoittelumielessä Humalamäki-nimisestä
Parolantiellä asuvasta Antin ja hänen äitinsä naapurista.
1960-luvun alussa Vexi ja Antti tekivät yhteisen työrupeaman
saksalaisessa huolintaliikkeessä Zuffenhausenissa lähellä Stuttgartia,
Länsi-Saksassa. Matka päättyi kuitenkin molemmilla armeijan kutsuun -
Vexin palasi Suomeen vuonna 1962 ja Antti seuraavana vuonna.
Tammikussa vuonna 1964 Vexi yhdessä hämeenlinnalaisten nuorisotyön
aktiivihenkilöiden kanssa perusti Hämeenlinnaan uuden nuorison kohtaamispaikan,
Spede-klubin. Pääasiallisena tarkoituksena Vexillä ei tuolloin kuitenkaan ollut
maankuulun koomikon, Pertti 'Spede' Pasasen ihailijakerhon perustaminen vaan
nuorison luokkaerojen kaventaminen ja uuden musiikin, etenkin Irwin Goodmanin
tunnetuksi tekeminen. Alkuvuodesta 1964 Antin saatua armeijasta
'kihlajaisloman' tapahtuikin Spede-klubilla sitten nimimerkki 'Irwing'
Goodmanin menestyksekäs ensiesiintyminen.
Vexi ja Antti lähettelivät ahkerasti demonauhojaan levy-yhtiöihin, jotka eivät
kuitenkaan vielä 1960-luvun alkupuolella olleet kiinnostuneet kaverusten musiikista. Aika kuitenkin muuttui, sillä jo
piankin anglosaksinen uusi musiikkityyli Donovanin ja Bob Dylanin siivittämänä
alkoi saavuttaa myös Suomen.
Varhaisimmat Vexin 1960-luvun alussa tekemät levylle päätyneet laulutekstit
ovat Antin kotinauhoitteet I'm livin' I'm lovin', Pretty Baby sekä Kalteri
twist (Jailhouse rock), jotka julkaistiin vuonna 1971 Irwin Goodmanin
LP-levyllä Kolme vuotta ihan suotta 1962-1965. Kyseisen levyn sisältö koottiin
pääasiassa Irwinin Fazerille lähettämistä demonauhoista.
Vexin sinnikäs yrittäminen levy-yhtiöiden suuntaan kuitenkin palkittiin.
Syksyllä -65 Finndisc-yhtiön Erik Lindström lupasi tehdä levyn, jos Vexillä
olisi toimittaa sinne hyvä nauha. Syys- ja lokakuun aikana Finndiscin studiolla
sitten nauhoitettiin muutama kappale, mm. En kerro kuinka jouduin naimisiin
sekä Katkera matka, joista Lindström aikansa mietittyään lupasi tehdä levyn. Levy
julkaistiin 27.10.1965. Pian Erik Lindström kuitenkin huomasi oudosti
hönöttävän Irwin Goodmanin levyissä olevan sittenkin hittiainesta ja niinpä
heti perään ilmestyi Irwinin toinen single Työmiehen lauantai.
Levy joutui kuitenkin radiossa soittokieltoon, koska sanoituksen
katsottiin
alentavan työläisen arvoa. Tässä vaiheessa Fazer-yhtiön
tuotantopäällikkö Toivo Kärki teki kuitenkin pikaisesti
levytyssopimuksen Vexin
kanssa ja osti Erik Lindströmiltä Irwinin siihen mennessä kertyneen
levytysmateriaalin Fazer-yhtiölle.
Tästä käynnistyi Vexi Salmen ura osa-aikaisena sanoittajana sekä Irwin Goodmanin
levyjen tuottajana Fazerilla. Vuoden 1966 aikana häneltä julkaistiin
äänilevyillä peräti 25 laulutekstiä. Suurimmat hitit tuolloin olivat Irwinin
levyttämät Ei tippa tapa, Autolla Kanarian saarille, Kalteritango ja Marcello
Magaroni. Muut tekstit, joita levyttivät Anita Hirvonen (Älä, älä) ja Sirkka
Keiski (Enempää en kerro), jäivät kuitenkin varsin vähälle huomiolle. Vuoden
-66 aikana ilmestyi peräti kaksi Irwin-albumia Irwinismi ja Ei tippa tapa.
Niiden toimitustapa oli tuohon aikaan uutta Suomessa, koska ne julkaistiin
kokonaan uudesta, varta vasten tehdystä materiaalista eikä vanhoista
single-äänitteistä kokoamalla, kuten siihen asti tapana oli ollut.
Vexin ensimmäisen liikeyrityksen, Hämeenlinnassa toimineen musiikkiliike
Pop-Musiikin koettua konkurssin Vexi perusti vuoden 1966 alussa yhdessä
tuolloin vielä alaikäisen Markku Veijalaisen kanssa ohjelmatoimiston
MV-Production, jonka tuotto meni Vexin osalta pääosin Pop-Musiikin
konkurssipesän velanmaksuihin. Veijalainen vetäytyi kuitenkin varsin pian pois
liiketoiminnasta ja firman toiminta jatkui yksin Vexin hoidossa vuoden 1967
syksyyn saakka. Sen jälkeen Vexin toiminta liikealalla jatkui Irwinin
perustaman Mainos-Musiikki Oy:n palkkalistoilla. Mainos-Musiikki julkaisi
vuosina 1968-69 seitsemän single-levyä Shokki-levymerkillä. Merkillepantavaa on
se, että vaikka yksikään mainitulla levymerkillä julkaistu levytys ei
saavuttanutkaan suurta menestystä, niin muutama myöhemmin muista yhteyksistä
tutuksi tullut artisti ja musiikkialan vaikuttaja ehti tehdä sillä
debyyttilevytyksiään. Heistä mainittakoon Jarmo Jylhä, Gulliver (= Markku
Laamanen), Pentti Oskari Kankaan seitsemän seinähullua ja Erno Lindahl. Vuonna
1967 Karisto Oy julkaisi Vexin kirjoittaman Irwin Goodman-elämäkerran Raha
ratkaisee. Myöhemmin samana vuonna ilmestyi myös tähän asti suurin Irwin-hitti,
Ryysyranta.
Vuoden 1968 suurimmat Irwinin hitit olivat Juhlavalssi ja Reteesti vaan. Vuonna
1970 Vexi päätti ryhtyä Fazer Finnlevyn kuukausipalkkaiseksi sanoittajaksi.
Aluksi yhtiön tuotantopäällikkö Toivo Kärki ei ollut tästä Vexin 'päätöksestä'
kovinkaan mielissään. Hiukan vastahakoisesti hän kuitenkin siihen suostui, eikä
hänen tarvinnut tuota päätöstä katua. Toivo Kärki lähtikin heti alusta asti
opastamaan Vexiä oikeaoppisen iskelmäsanoituksen tekemisen vaikeassa lajissa,
ensin Vexi joutui kahlaamaan läpi Aristoteleen Runousopin ja heti perään
opiskelemaan nuotit. Vexistä kehittyikin ajan oloon täysin varteenotettava
sanoittaja sekä Reino Helismaan jälkeen Juha Vainion ohella Toivo Kärjen läheisin
yhteistyökumppani.
1970-luku tulikin olemaan niin Irwinin kuin myös Vexinkin kulta-aikaa. Irwin
voitti Syksyn sävelen vuonna 1970 kappaleella St. Pauli ja Reeperbahn ja
seuraavana vuonna (1971) kappaleella Poing poing poing. Vuoden 1972 suurimpia
hittejä olivat Emil von Reteen eli Vexin sanoitukset, Irwinin omat sävellykset
Las Palmas ja Oli simmarit sammarit kummarit ja pipo. vuonna 1973 Irwin
osallistui taas Syksyn sävelen, tällä kertaa kahdella kappaleella Vain elämää
ja Si si si. Kyseisestä Syksyn sävelestä on jäänyt elämään myös Pepe (=Pertti)
Willbergin esittämä Aamu (säv. M. Johansson / P. Willberg, san. Vexi Salmi) Toivo Kärjen ja Vexi
Salmen yhteistyötä parhaimmillaan edustaa puolestaan Syksyn sävelessäkin vuonna
1972 hyvin menestynyt Markku Aron (=Markku Puputti) esitys Oo - mikä nainen.
Merkittäviä Vexin sanoittamia käännösiskelmiä tuolta ajalta ovat Paula
Koivuniemen laulama Jos konduktöörin nait (1972) sekä Fredin (=Matti Siitonen)
esitykset Puhu hiljaa rakkaudesta (1972) ja Rakkauden sinfonia (1973).
Vuonna 1974 alkoi Vexin varsin merkittäväksi muodostunut ura Suomen
Euroviisujen sanoittajana. Kyseisenä vuonna hän oli mukana kolmella
kappaleella, joista parhaiten menestyi jo ikivihreäksi muodostunut Toivo Kärjen
säveltämä ja Markku Aron esittämä Anna kaikkien kukkien kukkia. Saman vuoden
myydyimpiä levyjä oli epäilemättä Esa Pakarisen Pakarock, jonka myynti nousi
yli 26 000:n kappaleeseen. Levy sisälsi vanhoja rock-klassikkoja Kaj Westerlundin toimesta
uudelleen sovitettuina ja Vexin sanoittamina. Vuosi 1975 oli Vexin tuotannon
kannalta varsin vaatimaton. Tunnetuimmiksi levytyksiksi tuolta vuodelta ovat
jääneet Markku Aron laulama käännösiskelmä Pois sun vien ja Fredin
Rakkauslaulu, joka sijoittui Syksyn sävelessä kolmannelle sijalle. Suomen
Eurovisiokarsinnoissa Vexi oli sanoittajana mukana Pepe Willbergin esittämällä
kappaleella Ovi elämään, jonka oli säveltänyt Markku Johansson. Vexin tuottama
ja sanoittama Kalle (=Pertti) Fältin albumi Svengin orja, joka koottiin
1950-luvun swing-musiikin klassikoista jäi sekin varsin vähälle huomiolle.
Vuonna 1976 Vexin sanoituksista suurin hitti oli lauluduo Matin ja Tepon
(=Matti ja Teppo Ruohonen) levyttämä käännösiskelmä Cara mia, jonka nimistä
albumia myytiin yli 40 000 kappaletta. Levy oli kuitenkin Ruohosen veljesten omaa
tuotantoa.
Vuonna 1977 Vexi lopetti työn Fazerilla ja siirtyi perustamansa oman yhtiön
Levytuottajat Oy:n toimitusjohtajaksi. Oman kertomansa mukaan Vexi olisi
halunnut Musiikki Fazerin tuotantopäälliköksi, mutta kun paikkaa ei hänelle
luvattu niin hän päätti ryhtyä toteuttamaan itseään itsenäisenä yrittäjänä.
"Vapaudenkaipuuta siinä tietysti oli, tai harhaa vapaudesta" Totesi
Vexi tilanteesta jälkeenpäin. Vexi saikin perustamalleen Gold Disc-levymerkille
vielä 70-luvun puolella suuren määrän niin tunnettuja kuin myös vähemmän
tunnettuja artisteja levyjä tekemään. Heistä mainittakoon Kai Hyttinen (Elämän siteet),
Irwin Goodman (Tyttö tuli), Kössi (=Kyösti) Härmä (Kössi Härmä), Hanne (=Eija
Höynälä) (Käy tanssimaan), Viktor Kalborrek (=Erik 'Eeki' Mantere) (I'm Back)
ja Pablo (=Pekka Seppä) (Teinitaivas), yhtyeistä mainittakoon Gulliver (Ou
jee). (Suluissa ko.
artistin debyyttialbumi Levytuottajat Oy:lle) Levytuottajat Oy:n musiikillisesta puolesta sovittaja-kapellimestareina
kuin myös säveltäjinäkin vastasivat tuohon aikaan pääasiassa Paul-Erik 'Ekke'
Fagerlund ja Antti Hyvärinen.
Vuonna 1979 Vexin sanoittama Antti Hyvärisen sävellys Kerrasta poikki Tarja
Ylitalon laulamana siivitti Tarja Ylitalon debyyttipitkäsoiton suosiota, sitä
myytiin 50 000 kappaletta. Vexi osallistui tuona vuonna myös muutaman vuoden
tauon jälkeen sanoittajana Suomen Euroviisukarsintoihin. Kappale oli Matti
Siitosen säveltämä ja Paul Fagerlundin sovittama Katson sineen taivaan ja sen
esitti Katri Helena. Kappale voitti Suomen karsinnan ja edusti maatamme
Jerusalemissa järjestetyssä varsinaisessa Eurovision laulukilpailussa. Mutta
vaikka menestys jäi itse kilpailussa vaatimattomaksi, niin Katri Helenan
ohjelmistossa sillä kuitenkin on oleva pysyvä sijansa muiden ikivihreiden
joukossa. Seuraavana vuonna (1980) Vexi oli jälleen Suomen Euroviisukuvioissa
vahvasti mukana. Tuolloin Hollannin Haagissa järjestetyssä kilpailun finaalissa
esitti Vesa-Matti Loiri Vexin sanoittaman Aarno Ranisen sävellyksen Huilumies.
Kuitenkin Suomi sai jälleen kerran tyytyä jo tutuksi tulleeseen viimeiseen
sijaan.
Samana vuonna, 1980 ilmestyi levyllä myös eräs Vexin tunnetuimpia
laulutekstejä, Ahti Lampi levytti tuolloin Heikki Annalan säveltämän Elämän
valttikortit. Alunperin parodiaksi tarkoitettu teksti kuitenkin otettiin kansan
keskuudessa varsin vakavasti huomioon ja levyä myytiin mukavasti, kuten
myös Ahti Lammen seuraavaa julkaisua Onnenonkija (1981). Vuonna 1980 Vexin
sanoittama ja Fredin (=Matti Siitonen) esittämä hänen oma sävellyksensä Elämä on
ihanaa sijoittui Syksyn sävelessä kolmannelle sijalle. Vuoden 1981
merkittävimpiä solisteja Levytuottajat Oy:llä olivat jo mainitun Ahti Lammen
ohella Hanne (albumilla Olet ystäväin) sekä Reijo Taipale, jonka albumille Vexi
onnistui runoilemaan peräti kaksi menestyskappaletta, käännösiskelmän Olen
saanut elää sekä Matti Siitosen säveltämän albumin nimikkosävelmän, jo
ikivihreäksi muodostuneen Niittykukkia.
1980-luku alkoikin Levytuottajat Oy:n osalta mukavissa merkeissä, silloin
nimittäin muutama yhtiön tuottama äänite pääsi myynnillään reilusti yli
kultalevyrajan. Näistä mainittakoon Vesa-Matti Loirin Eino Leinon runojen
musiikillisia tulkintoja sisältäneet albumit Eino Leino 1 (1978) ja Eino Leino 2
(1980), Jörgen Petersenin Kultainen trumpetti 1 (1981) ja Kultainen trumpetti 2
(1982), Taito Vainion Kultainen harmonikka (1981) sekä Jamppa Tuomisen Elämäni
parhainta aikaa (1982). Vuonna 1982 Vexi sanoitti kokonaisuudessaan Paula Erkon
albumin Maa ottakoon maan. Seuraavan vuoden (1983) suurimmat hitit olivat kaksi
Solistiyhtye Suomen esitystä, käännösiskelmä Rilluttele yö (Puttin' On The
Ritz, säv. Irving Berlin) ja Jori Sivosen sävellys, Mahtava peräsin
ja pulleat purjeet, jonka sanat ovat Vexin käsialaa. 1980-luvun aikana Vexiltä ilmestyi Kariston kustantamana
kaksi kirjaa, satiirinen romaani Noomit (1982) ja runokokoelma Lautturin
lauluja (1983).
Merkittävä tapahtuma, Irwinin näyttävä come-back tapahtui vuonna 1984. Tuolloin
he päättivät työstää yhdessä albumin, jonka nimi tuli olemaan Härmäläinen
perusjuntti. Irwin jaksoi kuitenkin säveltää teeman ainoastaan neljään
kappaleeseen. Koska projektilla oli jo kiire, sen kun oli tarkoitus ehtiä
syksyn markkinoille, niin kappaleet viimeisteli ja lopun materiaalin, kahdeksan
kappaletta sävelsi ja sovitti Kalervo 'Kassu' Halonen. Levytysmateriaalista
lohkaistiin single Härmäläinen perusjuntti / Terveisiä perseestä, joista
kummastakin muodostui todellinen hitti. Irwin osoitti näin olevansa
jälleen kerran voimissaan ja albumin myynti ylitti reilusti kultalevyrajan.
Samana vuonna Vexi korjasi myös voiton kotiin Syksyn sävelessä, hänen
sanoituksensa, Vesa Torpan sävellys Ollaan hiljaa vain, jonka esitti 16-vuotias
Anja Niskanen voitti kilpailun. Myös Anja Niskasen samanniminen debyyttialbumi
ylitti myynnillään kultalevyrajan. Eräs saman vuoden suuria hittejä oli myös
Meiju (=Merja) Suvaksen esittämä käännösiskelmä Viet itsekontrollin.
Vuonna 1985 syntyi Levytuottajien rinnalle Flamingo-levymerkki. Merkin turvin
alkoikin nimekkään kolmikon Vexi Salmi, Kassu Halonen ja Kisu (=Kristian) Jernströmin
yhteistyö. Flamingon ensimmäinen julkaisu oli Carolan (=Carola
Standertskjöld-Liemola) come-back albumi Sydämeen jäi soimaan blues. Myös
toinen 1960-kuvulla debytoinut vanha konkari Seija Simola teki
Flamingo-merkillä come backin. Hänen Polarvox-yhtiön julkaisema albuminsa Ota kii - pidä mua ei kuitenkaan
ottanut kunnolla tuulta siipiensä alle. Vexin tunnetuin teksti tuolta vuodelta oli
kuitenkin Erkki Frimanin säveltämä Reijo Taipaleen tunteella tulkitsema
valssisävelmä Ruusu joka vuodesta.
Seuraavat vuodet olivat Vexi Salmen sanoittajanuran tähän asti hiljaisinta
aikaa. Tekstejä syntyi harvakseltaan, vuositasolla 'vain' muutamia kymmeniä.
Muutama hyvin myynyt albumi Vexin luotsaamilla levymerkeillä kuitenkin
ilmestyi. Vuoden 1986 julkaisuista Edu Kettusen albumi Lentäjän poika sekä kokoelmat Flamigo Hits ja Joulun suuri toivekonsertti
ylittivät kultalevyrajan. Hyvin menestyneistä solisteista maininnan ansaitsevat
Kirka (=Kirill Babitzin), jonka heavy rock -albumi R.O.C.K. myi kultalevyn sekä
Jean-Pierre Kuselan (=Vesa-Matti Loiri) albumi Naurava Kulkuri, jota myytiin
yli 90 000 kpl. Vuonna 1987 ylittivät kultalevyyn vaadittavan 25 000 kappaleen
rajan kokoelma Nasse-sedän lastentunti sekä Jean-Pierre Kusela albumillaan Voi
hyvä tavaton kuin myös Hectorin (=Heikki Harma) albumi Nuku idiootti.
Vuonna 1988 tapahtui Vexin sanoittajan uralla käänne parempaan. 1980-luvun
loppu oli nimittäin hänelle niin sanoittajana kuin tuottajanakin todellista
kulta-aikaa. Tuona vuonna Vexi sanoitti Irwinin albumin Rentun ruusu, jota on
myyty tähän mennessä 125 000 kappaletta ja Kirkan albumin Surun pyyhit
silmistäni, joka tuolloin nousi Suomen myydyimmäksi albumiksi 210 000 kappaleen
myynnillään. Kirkan albumin rajua myyntiä siivitti osaltaan myös voitto Syksyn
sävel-kilpailussa. Todellinen menestyjä näiden ohella oli myös Vesa-Matti Loiri
joulualbumillaan Sydämeeni joulun teen, jota on myyty 50 000 kappaletta.
Vuonna 1989 Vexin tuottamista ja sanoittamista albumeista menestyivät parhaiten
Irwinin Vuosikerta -89 sekä Kirkan Anna käsi. Samana vuonna Vexi Salmelle
myönnettiin tunnustuksena järjestyksessään ensimmäinen Reino Helismaa-palkinto,
jota on siitä lähtien jaettu vuosittain ansioituneille iskelmäsanoittajille.
Seuraava vuosi 1990 oli jälleen tuotannollisesti hyvä, Vexiltä ilmestyi
tuolloin runsaat kuusikymmentä levytettyä laulutekstiä. Kuitenkaan
edellisvuosien kaltaista menestystä levyjen myynnissä ei enää ollut. Ainoastaan
Kirkan albumi Ota lähellesi myi yli satatuhatta kapppaletta, Irwinin tuon
vuoden julkaisut Hurraa! me teemme laivoja sekä Ai ai ai kun nuori ois myivät
enää vain murto-osan edellisvuosien määrästä.
1990-luvun alussa julkaistuista uutuuksista
mainitsemisen arvoisia ovat myös Markku Aron ensimmäinen Flamingo-albumi Kaksi
rakkainta (1990), sekä Muskan (=Marija Babitzin) come-back -albumi Pidä kiii! (1991), joiden
kaikki tekstit ovat Vexin kynästä. Näistä kolme viimeksi mainittua albumin
nimikkosävelmää tulivat tutuiksi myös Syksyn sävel-kilpailuissa, Markku Aro
tosin jo edellisen vuoden -89 puolella.
Vuosi 1991 alkoi Vexin osalta murheellisissa merkeissä. Tammikuussa tapahtunut
Vexin pitkäaikaisen ystävän ja yhteistyökumppanin Irwin Goodman - Antti
Hammarbergin poismeno oli Vexille kova isku, sillä menettihän Vexi yhden
sanoitustyylin osalta merkittävän tuntojensa tulkin. Vexin mukaan Irwin oli
persoona ja tulkitsijana ainutlaatuinen. Irwinin muistolevy, kokoelma Viimeiset
laulut myi 35 000 kappaletta. Myöskään Kirkan suosio ei ollut vielä
täysin hiipunut, albumi Kasvot peilissä saavutti lähes 60 000 kappaleen
myynnin. Myös Samuli Edelmannin albumi Samuli Edelmann kuului tuona vuonna
suosikkilistoille myyden yli 86 000 kappaletta. Samana vuonna Vexi Salmi oli
mukana myös tekemässä sanoituksia Jyväskylän Kaupunginteatterissa esitettyyn
Torikuningas-musikaaliin.
Vuonna 1992 Vexin tekstejä levytettiin vain reilut parikymmentä. Tunnetuimpia
niistä on nimimerkki Bablon (=Marko Junnilainen) levyttämä Reissumies. Kirkan
tuon vuoden albumia Pyydä vain myytiin 'vain' kultalevyyn oikeuttama 25 000
kappaletta. Vuoden menestyneimmät artistit Vexin tallissa olivat Puolikuu ja
Hector. Puolikuun albumia Nyt loppuu todellisuus myytiin 53 000 kappaletta ja
Hectorin Hector In Concert 1965-1991 -albumia 45 000 kappaletta.
Vuonna 1993 Vexi palkittiin Juha Vainio-palkinnolla. Tuon vuoden Syksyn
Sävel-kilpailussa hänen tekstittämänsä Tony Montanan esitys Laulan syksyn ruusut
kukkimaan sijoittui kolmannelle sijalle. Sävellyksen teki jälleen kerran
tuottoisa parivaljakko Kassu Halonen - Kisu Jernström. Kymmenen vuoden tauon
jälkeen Vexiltä ilmestyi myös kirja Siniset mokkakengät. Kirja on
tositapahtumiin perustuva romaani ja se kuvaa Irwinin ja Vexin nuoruusajan
seikkailuja Saksassa 1960-luvun alussa. Kirjalle ilmestyi seuraavana vuonna
jatko-osa Mikä laulaen tulee, joka puolestaan on kuvaus myöhemmältä 60-luvulta,
Irwinin ensimmäisestä menestyskaudesta.
Vuonna 1994 Flamingo Musicin talous näytti ajautuneen kriisiin, josta ei ollut
poispääsyä. Yhtenä osasyynä oli 90-luvun alun lama-aika jonka seurauksena mm.
pankit vaativat realisoimaan yhtiön omaisuutta. Myös moni suosittu artisti oli
yhtiöstä lähtenyt. Viimeisen albuminsa teki Flamingolle tuolloin myös Kirka.
Levyn nimi oli Kirka ja sen myynti, 32 000 kappaletta antoi jo viitettä
paremmasta tulevaisuudesta ja että syvin lama olisi jo takanapäin. Suurimmaksi
hitiksi albumilla muodostui eron kuvaus Niin paljon se sattuu. Keväällä 1996
Levytuottajat ja Flamingo ajautuivat konkurssiin.
Mutta vaikka Vexin taival yrittäjänä jälleen katkesi, niin hänen taiteellista
luovuuttaan se ei ole hidastanut. Vexi onkin siitä lähtien elättänyt itsensä
vapaana kirjoittajana. Edellisenä vuonna 1995 saman vuoden tangokuninkaaksi
valittu Jari Sillanpää oli levyttänyt singlen Oot täydellinen, jonka sävelsi
Kassu Halonen ja sanoitti Vexi Salmi. Seuraavan vuoden puolella ilmestyi
Sillanpään debyyttialbumi, nimikkopitkäsoittolevy Jari Sillanpää, joka osoittautui
kaikkien aikojen suurimmaksi myyntimenestykseksi Suomessa. Levyn sanoituksista
puolet, kuusi kappaletta on Vexin käsialaa ja jo mainitun singlehitin ohella
myös kappale Kaduilla tuulee muodostui todella suureksi hitiksi. Myös sen oli
säveltänyt Kassu Halonen. Vuosien aikana kyseistä Jari Sillanpään albumia on
myyty lähes 270 000 kappaletta, mikä on Suomessa kaikkien aikojen ennätys.
Samana vuonna ilmestyi myös Laura Voutilaisen albumi Kaksi karttaa, jonka
tuotannosta puolet, seitsemän kappaletta on parivaljakko Halonen - Salmi
-tuotantoa. Levyn suurimmaksi hitiksi muodostui Prinsessa, ja sitä myytiin 50
000 kappaletta.
Vuonna 1997 ilmestyi Jari Sillanpään kakkosalbumi Auringonnousu, jonka
lauluteksteistä Vexin osuus on jälleen kuudessa kappaleessa. Levyä myytiin 160
000 kappaletta ja Vexin sanoituksista hitiksi muodostui kappale On aika
auringon. Samana vuonna Vexi laati tekstitykset myös Kassu Halosen säveltämään
musikaaliin Yö on hellä, joka esitettiin Turun Kaupunginteatterissa. Näytelmän
musiikki julkaistiin pitkäsoitolla, jossa kappaleiden tulkinnoista vastaavat
Arja Koriseva ja Tapani Kansa.
Vexin kirjallisesta tuotannosta 1990-luvun loppupuolella mainittakoon 1995
ilmestynyt Rantaravintola ja 1997 julkaistu Elvis elää? Vuonna 1998 Vexi sanoitti
kuusi kappaletta Tarja Lunnaksen albumille Pariisin kuu, joka myi kultalevyn
verran. Muita tuona vuonna ahkerasti Vexin tekstejä levyttäneitä artisteja ovat
mm. Arja Koriseva (Valloitan koko maailman) ja Reijo Taipale (Yön ruusu).
Seuraavana vuonna ilmestyi Janne Tulkin debyyttialbumi Tulvii Pohjanmaa, jonka
nimikkokappaleesta muodostui suuri hitti ja se onkin varmasti Vexin tunnetuin
sanoitus koko vuoden tuotannosta. Levy myös myi hyvin, yli sasatuhatta
kappaletta. Samana vuonna (1999) Vexille myös myönnettiin Musiikki & Median
kunniapalkinto.
Uusi vuosituhat alkoi Vexin kannalta hyvissä merkeissä. Vuoden 2000 Syksyn
Sävelessä voittanut Antti Huovilan esittämä Jori (=Jorma) Sivosen sävellys
Vaskikellot, jonka Vexi oli sanoittanut voitti kilpailun. Pian ilmestynyttä
Huovilan debyyttialbumia myös myytiin hyvin: kultalevyraja (20 000 kpl) meni
rikki puolessatoista kuukaudessa ja koko levyä myytiin sittemmin reilusti yli
30 000 kappaletta. Tuon vuoden Syksyn sävelestä tuli tunnetuksi myös toinen
Vexin sanoittama hitti, kolmanneksi sijoittunut Tarja Lunnaksen esittämä
Paratiisisaari, jonka oli säveltänyt Kari Litmanen. Vuonna 2000 Vexille
myönnettiin Erikois Emma -palkinto. Seuraavana vuonna parivaljakko Jori Sivonen
- Vexi Salmi korjasi jälleen voittopotin Syksyn sävelessä. Voittajakappaleen
Yksinäisen pitkä tie esitti Janne Tulkki. Hänen syksyksi ilmestynyt uusi
albuminsa Tulinen sydän sisälsi myös Jori Sivosen säveltämän nimikkokappaleen
lisäksi myös muutaman muunkin Vexin tekstittämän kappaleen.
Vuonna 2002 Vexi juhlisti omaa ja Dannyn (=Ilkka Lipsanen) yhteistä
60-vuotisjuhlaa sanoittamalla yhtä kappaletta lukuun ottamatta Dannyn albumin
Nainen. Samana vuonna perustettiin myös Vexi Salmen nimeä kantava palkinto,
jonka ensimmäisenä pokkasi itselleen Jouni Keronen. Vexin kirjallinen tuotanto
on jatkunut myös 2000-luvun puolella. Vuonna 2002 ilmestyi hänen toimittamansa
Kari Tapio -elämäkerta Olen suomalainen ja seuraavana vuonna omiin muistelmiin
perustuva pokkari Vinyylin rahinaa.
Myös musiikkikokoelmien toimittajana Vexin laajaa asiantuntemusta vielä viime
vuosinakin hyödynnetty. Laajin julkaisu on vuosina 2003-2005 ilmestynyt
Valittujen Palojen julkaisema 11-osainen CD-sarja Muistojen 50-luku, johon on
koottu kaikkiaan 660 viihdemusiikin klassikoksi luokiteltavaa suomalaista
levytystä 1950-luvun ajalta.
Vexi Salmi on neljän vuosikymmenen aikana kirjoittanut yli neljä tuhatta
laulutekstiä, joista puolet on päätynyt levyille. Hänen yhteydessään voidaan jo
täydellä syyllä puhua elävästä suomalaisesta legendasta. Kuitenkin Vexi itse
toteaa olevansa ennemmin työläinen kuin inspiraatiosta innoitusta ammentava
taiteilija. Vaatimattomasti hän onkin usein todennut: "Istutaan pallille
ja aletaan kirjoittaa, ei niiden laulujen tekeminen sen ihmeellisempää ole."
Lähteet:
Salmi, Veikko 1967. Irwin Goodman - Raha ratkaisee. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto
Oy
Niemi, Marko & Rantala, Juha 2004. Sanat - Vexi Salmi. Tampere: Pop-lehti.
Ss.4-20
Radio-ohjelma Runouden lyhty - Rallien riimit ja raamit, toimittaja: Tarleena
Sammalkorpi, 20.7.1985
Salmi, Veikko 1991. Härmäläinen perusjuntti, CD:n esittelylehtinen.
