Posiolta
Oulun lähelle Kiiminkiin nuorena poikana muuttanut Veikko Juntusen innostui
musiikista jo nuorena. Beatlesin innoittamana hän aloitti kitaransoiton, ja
1960-luvulla Juntunen soitti oululaisissa rautalankabändeissä, esimerkiksi
yhtyeissä Gene & The Coyotes ja The Hooks. Samoihin aikoihin syntyivät
myös ensimmäisen sävellykset. Myös iskelmällisempi musiikki kiinnosti
Juntusta, sillä aina 1970-luvun alkupuolelle saakka hän jatkoi keikkailua
tanssiorkesterissa. Esiintymiset jäivät myöhemmin Juntusen keskityttyä
musiikin tekemiseen.
Jo
alusta lähtien Juntunen kirjoitti säveltämisen ohella myös laulutekstejä.
Aivan ensimmäinen julkaistu kappale on Juntusen säveltämä ja sanoittama Nuoruus on hetki vain (Blue Master)
vuodelta 1970. Sen levytti Juntusen kanssa samassa kirjapainossa
työskennellyt Matti Esko, jonka debyyttilevy kappale samalla oli.
1970-luvulla
Veikko Juntunen aloitti pitkäaikaisen ja hedelmällisen yhteistyön laulaja
Jarmo ”Jamppa” Tuomisen kanssa. Suurimmaksi suosikiksi kohosi vuodelta 1977
oleva Aamu toi, ilta vei (CBS
Records), jonka sävel ja teksti ovat Juntusen tekemiä. Alunperin Juntunen
tarjosi kappaletta julkaistavaksi monille eri yhtiöille, mutta jostain syystä
se ei herättänyt suurempaa kiinnostusta. Kun kappale lopulta julkaistiin
CBS-merkillä, siitä tuli merkittävä radiohitti. Jamppa Tuomisen nimeä
kantavalla debyyttilevyllä oli Aamu
toi, ilta vein lisäksi myös useita muita Juntusen sävellyksiä, ja levy
myi loppujen lopuksi reilusti yli platinalevyn rajan.
Aamu toi, ilta vei julkaistiin
otolliseen ajankohtaan. Kuluneen vuosikymmenen lama, työttömyys ja maaseudun
tyhjeneminen nostettiin esiin myös monissa iskelmäteksteissä. Niissä arkinen
realismi ja erityisesti miehisiä tuntoja koskettavien muuttuvan maailman
ongelmien, kuten avioeron ja alkoholismin, uudenlainen käsittely puhutteli
kuulijoita erityisellä tavalla. Aamu
toi, ilta vei on sittemmin levytetty useaan otteeseen.
Kaiken
kaikkiaan Jamppa Tuominen levytti reilusti viitisenkymmentä Veikko Juntusen
säveltämää kappaletta. Aamu toi, ilta
vein lisäksi suosittuja ovat olleet Jos
ystävään luottaa voit (CBS Records, 1977), Yritetään yhdessä vielä (CBS Records, 1978), Kevään ensi kukkanen (CBS Records, 1978) sekä
Elämäni parhainta aikaa (Gold Disc,
1982).
Jamppa
Tuomisen ja Matti Eskon ohella Veikko Juntusen satoja sävellyksiä ja
sanoituksia ovat esittäneet useat suomalaiset iskelmäartistit, esimerkiksi
Matti ja Teppo, Tarja Ylitalo, Souvarit, Reijo Taipale, Frederik, Katri
Helena ja Solistiyhtye Suomi. Jari Sillanpää on levyttänyt Seinäjoen
tangokilpailussakin menestyneen kappaleen Ruusunoksa
ja kyyhkynen vuonna 1996, ja vuonna 2002 Juntusen musiikkia kuultiin myös
Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla
menneisyyttä. Siinä Markus Allan esitti vuonna 1997 levyttämänsä Juntusen
kappaleen Valkoiset linnut (san.
Pauli Ylitalo).
Vaikka
Veikko Juntunen onkin kertonut sekä sävelen että tekstin tekemisen olevan
hänelle luonteva tapa työskennellä, tekee hän myös molempia erikseen.
Yhteistyökumppaneita ovat vuosien varrella olleet muun muassa säveltäjät
Kristiina Ronimus ja Heikki Annala sekä sanoittajat Juha Vainio, Pauli
Ylitalo ja Chrisse Johansson. Johanssonin tunnettuun laulutekstiin Viikonloppuisä on olemassa myös Veikko
Juntusen sävellysversio, mutta äänilevyille on päässyt Jukka Kuoppamäen
sävelmä.
Juntusen sävellys- ja sanoitustuotanto on hyvin laaja. Juntunen
on tehnyt sävellyksiä ja sanoituksia yhteensä lähes kolmetuhatta
kappaletta. Iskelmän ohella on syntynyt monenlaista musiikkia ja
erityyppisiä sanoituksia, esimerkiksi mainosmusiikkia, lastenlauluja ja
näyttämömusiikkia. Juntusen tuotannon vakavampaa puolta edustaa passio Noussut
hän on vuodelta 1972 (Finlandia), mutta toisaalta myös oululaisen
jääkiekkojoukkueen Kärppien kannatuslaulu Kärpät
on rautaa (CBS, 1980) on itsekin nuorena paljon urheilleen Juntusen
käsialaa.
Veikko
Juntunen on osallistunut useita kertoja Seinäjoen tangomarkkinoiden
tangosävellyskilpailuun ja saavuttanut siinä myös paljon menestystä: vuonna
1996 Juntunen voitti kilpailun jo aikaisemmin mainitulla kappaleella Ruusunoksa ja kyyhkynen ja vuosina
1993 ja 2003 hän tuli kilpailun kolmanneksi sävellyksillä Rakastin sinua (san. Pekka Luusua) ja Viimeiseen suudelmaan (san. Reijo
Päkkilä). Juntunen on myös sanoittanut useita kilpailussa jatkoon päässeitä
kappaleita, muun muassa Adam Makowskin sävellyksen Hypnoosi tango (1994) ja Aura Stenrothin Yön tangon (2001). Kullervo Linnan säätiön palkinnon Juntunen sai
vuonna 1999.
Sävellys-
ja sanoitustyönsä ohella Veikko Juntunen on toiminut myös kustantajana ja
tuottajana. Hän on myös pitänyt alkuperäisen päivätyönsä offset-painajana.
Biografiatekstissä
käytetyt lähteet:
von
Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja.
Helsinki, Otava. S. 505–506.
Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa 2003. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Helsinki, WSOY. S.
604.
Kotirinta,
Pirkko: ”Kun elämän valttikortit jäivät jonkun muun kouraan”. Teoksessa Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 – tanssilavoilta
Tangomarkkinoille. Helsinki, Tammi. S. 340.
Saarinen,
Pale & Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus 2004: ”Veikko Juntuselta käy
säveltäminen ja sanoittaminen yhdessä tai erikseen”. Teksti Suomalaisen
musiikin tiedotuskeskuksen Internet-sivuilla osoitteessa http://www.fimic.fi.
Tarkistettu 1.7.2005.
Sutela, Juha: Iltamista iskelmään – tanssimusiikin vaiheita Oulussa.
Teksti Musiikin ja säveltäjien Oulu -sivuston Viihde -osiossa
Internet-osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/musaoulu/viihde/viihde.htm#tekijoita. Tarkistettu
1.7.2005.
Tangomarkkinat 2005. Tangomarkkinoiden faktat vuosittain, sävellys- ja
sanoituskilpailun voittoisat tangot. Internet-osoitteessa
http://www.tangomarkkinat.fi/th/f_tangot.htm. Tarkistettu 1.7.2005.
Tietokannat:
Suomalaisten äänilevyjen tietokanta vuosilta 1901–1999. Suomen
äänitearkisto ry. Tietokanta Internet-osoitteessa
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs.
Musiikkiaineistojen yhteistietokanta Viola. Tietokanta
Internet-osoitteessa http://viola.linneanet.fi.
