BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Veikko Samuli

s. 29.3.1947, Tampere

Teksti Päivi Juvonen
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiVeikko Antero Samuli
SalanimetInari Katramo, S. Ylämaa
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika29.3.1947, Tampere
Roolit ja soittimet
Roolitsäveltäjä, sovittaja, tuottaja
Soittimetkosketinsoittimet
Linkit
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus/ Mika Kauhanen 2003: "Kirkkomusiikin opiskelijasta iskelmäsäveltäjäksi. Veikko Samuli tekee kansankulttuuria". Teksti Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Internet-sivuilla.
http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/0/d3b4d6ed96117a02c2256dab00277f09?Open Document
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Made in Finland, Dannyn taustayhtye
Muut henkilöyhteydet
Jaakko Salo, sovittaja
Chrisse Johansson, sanoittaja
Juha Vainio, sanoittaja
Raul Reiman, sanoittaja
Biografia

Säveltäjä ja sovittaja Veikko Samuli on tunnettu monien hittien tekijänä. Samulin laajasta sävellystuotannosta löytyy niin hempeän romanttisia kuin reippaan rohkeitakin kappaleita. Myös monivuotinen ura iskelmäsovittajana on merkittävä: 1970-luvun lopulla alettiin jopa puhua Samulin sovitusten tunnistettavasta soinnista, Samuli-soundista.

Kaakkois-Suomesta Ylämaalta kotoisin oleva Veikko Samuli aloitti varsinaisen musiikinopiskelunsa muutettuaan Helsinkiin. Laulutunnit ja opiskelu Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla keskeytyivät kuitenkin neljän vuoden jälkeen, kun kevyt musiikki ja keikkailu veivät nuoren muusikon mennessään.

Veikko Samulin ura säveltäjänä ei kuitenkaan lähtenyt heti kovin sutjakkaasti liikkeelle. Vuonna 1965 Samuli kävi monien muitten nousevien lauluntekijöiden tavoin esittelemässä sävellyksiään Fazer-levy-yhtiötä johtaneelle Toivo Kärjelle, mutta tämä piti kappaleita vielä raakileina. Kärjen kehotuksesta hankkia käytännön kokemusta tanssi- ja viihdemusiikista Samuli kuitenkin pestautui ohjelmatoimiston kautta keikkamuusikoksi. 1970-luvun alkupuolen hän soittikin Dannyn Made in Finland -yhtyeessä kosketinsoittimia.

Keikkailun lomassa Samuli pääsi mukaan myös levytysstudioihin – aluksi soittajaksi, sitten Jaakko Salon apulaistuottajaksi. Salon valvovan silmän alla Samuli teki sovituksia ulkomaisista käännösiskelmistä, esimerkiksi Katri Helenan vuonna 1976 levyttämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta Kesän lapsi -kappaleesta (Scandia), Juhani Markolan Rakkauden aamusta (san. Pertti Reponen; Rondo, 1975) ja Dannyn Kuusamosta (san. Juha Vainio; Delta, 1976). Myös hienosti Gloria Gaynorin I will survive -alkuperäisversiota mukailleen Virve Rostin Oon voimissain -kappaleen (san. Pertti Reponen) sovitus on Samulin työtä, samoin samalla singlellä (Delta, 1979) julkaistu suomenkielinen versio Menolipusta (san. Sauvo Puhtila).

Vaikka innostus säveltää itse syntyikin käännöskappaleita sovittaessa, Samuli on kertonut ”oppineensa levynteon parhaassa mahdollisessa koulussa”. Salon alaisena toimiessaan Samuli tuli tutuksi myös musiikin tekemiseen ja levyttämiseen vaadittavan tuotantoketjun kanssa.

Vaikko Samulin säveltäjänura lähti varsinaisesti liikkeelle Katri Helenan levyttämästä kappaleesta  Syysunelma (Scandia, 1976). Samoihin aikoihin alkoi myös laajempi yhteistyö sanoittaja Chrisse Johanssonin kanssa. Johanssonista  tulikin yksi Samulin luotetuista tekstittäjistä Juha Vainion ja Raul Reimanin ohella. Vaikka Samulin yhteys Vainioon katkesikin välillä,  he tekivät yhdessä monia iskelmän ikivihreitä, esimerkiksi Katri Helenan levyttämät Katson autiota hiekkarantaa (Scandia, 1979) ja Mun sydämeni tänne jää (Scandia, 1980) . Yhteistyössä Vainion kanssa syntyi myös Armi Aavikon ja Dannyn suursuosikki Tahdon olla sulle hellä (Scandia, 1977).  Kappaletta ajatltiin aluksi Kari Tapiolle, mutta siitä tehtiin kuitenkin duo Armille ja Dannylle. Sovituksen oktaaveissa soivat särökitarat nousivat 1970-luvun lopun Samuli-soundin tunnusmerkiksi. Kappaleen aloittama hellyysteema jatkui myös Armin ja Dannyn kolmella seuraavalla albumilla, joita Samuli ja Vainio olivat myös tekemässä.

Erityisen läheiseksi ja helpoksi työkumppaniksi Samuli on maininnut Raul Reimanin. Tämän kanssa Samuli teki muun muassa Anita Hirvosen Et usko kuinka koskeekaan -kappaleen (CBS Records 1981). Myös kymmenvuotiaan Jonna Tervomaan laulama Syksyn sävel -voittokappale Minttu sekä Ville (1983) ja Matti Eskon Lämmin, hellä, pehmoinen (1984) ovat Samulin ja Reimanin yhteistyön tuloksia. Nämä kappaleet julkaistiin Samulin muutaman yhtiökumppanin kanssa perustamalla mutta lyhytikäiseksi jääneellä Vip Music -merkillä.

1980-luvulla iskelmään tuli mukaan paljon popvaikutteita, ja erityisesti syntetisaattorien rooli oli uudessa popiskelmässä suuri. Tämä näkyi myös Audiovox-yhtiön tuotannossa. Veikko samuli sävelsi kappaleita myös Audiovox- yhtiölle. Audiovoxin alkuaikojen persoonallisimpia laulajia oli rohkea naisartisti Kikka, jolle Samuli teki kappaleita yhdessä Juha Vainion sekä myöhemmin myös Vainion pojan Ilkan kanssa . Pikkutuhmat laulut, esimerkiksi Mä haluun viihdyttää (AXR, 1989), Sukkula Venukseen (AXR, 1990) ja Kierrätä pyöritä mua (AXR, 1991) olivat varsin suosittuja.

1990-luvulla Samulin suosituimpia sävellyksiä ovat olleet esimerkiksi kauan julkaisua odottanut Myrskyn jälkeen (AXR, 1995), jonka esitti ja tekstitti Kari Tapio, sekä Lea Lavenin levyttämä vuoden 1999 Syksyn sävel -voittaja Nyt kun mennyt oot (san. Pekka Ruuska; Warner, 1999). Myös hieman vähemmälle huomiolle jäänyt Laura Voutilaisen levytys Niin kuin meren hiekkaa (san. Turkka Mali; Fazer, 1998) on hieno esimerkki Veikko Samulin tunnelmallisista sävellyksistä.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja. Helsinki, Otava. S. 526–527.

Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa 2003. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Helsinki, WSOY. S. 552, 609.

Kotirinta, Pirkko 2004: ”Samuli-soundista tuli käsite 1970-luvun lopussa”. Teoksessa Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 – tanssilavoilta Tangomarkkinoille. Helsinki, Tammi. S. 312–314.

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus / Mika Kauhanen 2003: ”Kirkkomusiikin opiskelijasta iskelmäsäveltäjäksi. Veikko Samuli tekee kansankulttuuria.” Teksti Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Internet-sivuilla osoitteessa http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/0/d3b4d6ed96117a02c2256dab00277f09?OpenDocument. Tarkistettu 1.7.2005.

Tietokannat:

Suomalaisten äänilevyjen tietokanta vuosilta 1901–1999. Suomen äänitearkisto ry. Tietokanta Internet-osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs.

Musiikkiaineistojen yhteistietokanta Viola. Tietokanta Internet-osoitteessa http://viola.linneanet.fi.

Valikoitu diskografia

Sävellyksiä:

Anna Babitzin: Kulta polkee fillarillain (san. Pertti Reponen). Delta, 1975.

Katri Helena: Syysunelma (san. Chrisse Johansson). Scandia, 1976.

Armi Aavikko ja Danny: Tahdon olla sulle hellä (san. Juha Vainio). Scandia, 1977..

Armi Aavikko ja Danny: Leikkitoveri (san. Juha Vainio). Scandia, 1978.

Katri Helena: Katson autiota hiekkarantaa (san. Juha Vainio). Scandia, 1979.

Paula Koivuniemi: Laulut kun kuolevat (san. Juha Vainio). Polydor, 1980.

Katri Helena: Mun sydämeni tänne jää (san. Juha Vainio). Scandia, 1980.

Anita Hirvonen: Et usko kuinka koskeekaan (san. Raul Reiman). CBS Records, 1981.

Eri esittäjiä: Atsipoppaa (san. Jorma Toiviainen). 1983.

Jonna Tervomaa: Minttu sekä Ville (san. Raul Reiman). Vip Music, 1983.

Tarja Ylitalo: Syys surumielinen (san. Juha Vainio). AXR, 1990.

Kari Tapio: Myrskyn jälkeen (san. Kari Tapio). AXR, 1995.

Laura Voutilainen: Niinkuin meren hiekkaa (san. Turkka Mali). Fazer, 1998.

Muut huomautukset

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen suomenkielisillä www-sivuilla Iskelmä ja tango -sivustolla osoitteessa http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/0/d3b4d6ed96117a02c2256dab00277f09?OpenDocument. on  "Iskelmä tänään: säveltäjiä" -osiossa Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen / Mika Kauhasen artikkeli Veikko Samulista.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy