BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Kokoonpanon tiedot

Harmony Sisters


Teksti Jari J. Marjanen
Perustiedot
Nimet
AliaksetGeschwister Waltonen (Saksassa)
Nimihistoria
Vera Ehnroth, Ehnroth sukunimi avioliiton solmimisen jälkeen
Maire Ojonen, Ojonen sukunimi avioliiton solmimisen jälkeen
Raija Avellan, Avellan sukunimi avioliiton solmimisen jälkeen
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika Maila Raija Valtonen27.3.1918, Tornio
Kuoliaika Maila Raija Valtonen23.2.1997, Tukholma
Syntymäaika Elsa Maire Valtonen17.6.1916, Dubrovka (Venäjä)
Kuolinaika Elsa Maire Valtonen14.1.1995, Kotka
Syntymäaika Vera Valtonen4.12.1914, Pähkinälinna (Inkeri)
Kuolinaika Vera Valtonen17.12.1997, Tukholma
Linkit
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyejäsenet

Maila Raija Valtonen (27.3.1918 — 23.2.1997), sopraano, yhtyeen johtaja

Vera Valtonen (4.12.1914 — 17.12.1997), mezzosopraano, manageri

Elsa Maire Valtonen (17.06.1916 — 14.01.1995), altto

Biografia

Kotkalaisten Valtosen sisarusten, Veran (s. 1914), Mairen (s. 1916) ja Raijan (s. 1918) muodostama Harmony Sisters oli maamme ensimmäinen (nais)lauluyhtye, eikä lauluyhtyeitä ollut ulkomaillakaan vielä kovin monia Harmony Sistersiä perustettaessa 1930-luvulla. Yhtye lauloi aluksi englanniksi, jota sisarukset oppivat kotkalaisissa elokuvateattereissa amerikkalaisia äänielokuvia kuuntelemalla. Sieltä he oppivat myös ohjelmistoonsa ajan ikivihreät melodiat St. Louis Bluesista Begin the Beguineen, steppauksen ja glamourin ajan valloittavan esiintymistyylin. Vasta tutustuminen kapellimestari George de Godzinskyyn Viipurissa 1937 sai sisarukset laajentamaan ohjelmistoaan ja laulamaan niin suomalaisia kuin kansainvälisiä iskelmiä, amerikkalaisia hittejä ja ranskalaisia chansoneja, loppujen lopuksi kymmenellä eri kielellä. Suomen ensimmäiset naisviihdetaiteilijat olivat modernilla mikrofoniäänellä laulavia kauniita sisaruksia, joista tuli 1930-luvun Suomessa sensaatio kovaa ja korkealta laulaneitten näyttelijäin ja oopperalaulajien joukossa.

Yhtyeen levytykset ja toiminta voidaan jakaa kolmeen jaksoon: swing- ja jazz-vaikutteinen sotaa edeltänyt aika, sota-aika sekä Ruotsin-kausi ja viimeiset levytykset. Ensimmäiseltä kaudelta on elämään jäänyt erityisesti Jimmy Kennedyn (1902—1984) ja salanimi Hugh Williamsin (Wilhelm Grosz, 1894—1939) kaihoisa Sataman valot, joka on ulkomaisesta alkuperästään huolimatta samalla ”isänmaallinen”: ”On merten tuolla puolen kaunis synnyinmaa...” 1930-luvulta muistetaan myös mm. Purppurapurjeet (Red Sails in the Sunset), Josef, Josef (Joseph, Joseph) ja Naura ja vihellä (I Love to Whistle) sekä Frank Churchillin (1901—1942) Lumikki ja seitsemän kääpiötä –piirroselokuvaan säveltämät Lumikki (Snow White/With a Smile and a Song) ja Ain’ laulain työtäs tee (Whistle while You Work).

Sota-aikana sisarukset esiintyivät mm. sotasairaaloissa, asemiesilloissa ja Päämajan viihdytyskiertueilla. George de Godzinskyn sanoin ”ilman Harmony Sistersiä sodanaikainen Suomi olisi ollut kuoppa täynnä toivottomuutta”. Lauluyhtye vieraili Yleisradion lähettämänä kahdesti sodanaikaisessa Saksassa v. 1942—1943, jolloin se tunnettiin nimellä Geschwister Waltonen. Levytyssopimus Telefunkenin kanssa sekä esiintymiset ja levytykset Ruotsissa ja Keski-Euroopassa sekä kiertueet monesta kansallisuudesta koostuvissa taiteilijaseurueissa Wienistä Bukarestiin, Varsovaan ja Riikaan tekivät heistä kansainvälisesti tunnettuja tähtiä. Tämä oli samalla ainoa ajanjakso, jona sisarukset olivat päätoimisia laulajia. de Godzinskyn sävellykset Sulle salaisuuden kertoa mä voisin ja Hymyillen, Kun on valoisaa taas (When the Lights Go on Again), Vanhan kitaran laulu (Es singt meine alte Gitarre) ja varsinkin legendaarinen Kodin kynttilät sekä Toivo Kärjen ensimmäinen tango On elon retki näin ovat tuon kauden kotimaisia levytyksiä. Suurin osa kansainvälisten levyjen matriiseista sen sijaan tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa.

Kymmenenä toisen maailmansodan jälkeisenä vuonna lauluyhtye levytti pääasiassa Ruotsissa Cupol-levymerkille sikäläisille markkinoille suuntautuen. Yhtyeen jäsenet muuttivat Suomesta tanssikiellon rajoitusten jatkumisen ja lamaantuneen levytysteollisuuden takia myös Ruotsiin vuonna 1947 parempia työtilaisuuksia ja levytysmahdollisuuksia etsiessään. 1950-luvun alun levytyksistä kannattanee mainita erityisesti saksalaista kaukokaipuuta edustava tango Kevät Sorrentossa (Frühling in Sorrent) sekä Otto Lindwallin jo vuonna 1904 säveltämä ja David Lindwallin alkuperäissanoittama valssi Kielon jäähyväiset (Konvaljens avsked), jonka suomennoksessa (Kerttu Mustonen) on mukana myös harvoin kuultu toinen säkeistö: ”Onnekkaan ohikiitävän hetken vain / kirkkauden kesän kultaisen nähdä mä sain...” Kielon jäähyväisiä (Konvaljens avsked) myytiin ruotsalaisena levytyksenä naapurimaassa vuosien mittaan yli 100000 kappaletta. Yhtyeen tavanomaisesta ohjelmistosta poikkesi Mä oksalla ylimmällä eli oikeammin Kesäpäivä Kangasalla, Gabriel Linsénin kuuluisa sävellys Z. Topeliuksen runoon En sommardag i Kangasala, suomennos P. J. Hannikaisen. (Tässä kappaleessa mainitut taltioinnit ovat Cupol-levymerkin suomalaista FC 5000 –sarjaa.)

Harmony Sisters palasi joksikin aikaa Ruotsin-levytyskautensa jälkeen levyttämään meikäläisen Levytukku Oy:n Triola-levymerkille, jolle taltioitiin vielä muutamia hienoja esityksiä, sovittajana George de Godzinsky. Sellaisia olivat mm. Niin paljon kuuluu rakkauteen (Love is A Many Splendored Thing), Flamingo ja Vanhanaikaista rakkautta (Jag är gammalmodig nog att önska kärlek). Vuoden 1956 levytykset jäivät lauluyhtyeen viimeiseksi. Näihin viimeisiin levyihin kuuluu sellainenkin erikoisuus kuin de Godzinskyn sovitus legendaarisesta rock-kappaleesta Rock around the Clock nimellä Tunnista toiseen (Saukin suomenkielisin sanoin), joka on sinänsä viihdyttävä esitys, mutta jolla ei liene paljonkaan yhteyksiä ”oikeaan rokkiin”. Pysyvän arvosijan ansaitsevat varsinkin Olavi Virran kanssa tehdyt levytykset, kuten yhä paljon toivottu Sinitaivas-tango (Blauer Himmel, suom. Lauri Jauhiainen), Syysunelmia (Songe d’automne) ja Preerian keltainen ruusu (The Yellow Rose of Texas, suom. Saukki).

Kahdella sisaruksista, nimittäin sopraano Raija Valtosella (Raya Avellán ja Raya Ravell) ja varsinkin alttoääntä laulaneella Maire Ojosella (Pieni sydän Laulusirkan nimimerkillä), oli merkittävä soolourakin, mutta mezzosopraano Vera Enroth-Valtonen ei levyttänyt yksinään. Menestynein oli Maire Ojonen (o.s. Valtonen), joka levytti 1950-luvulla suomalaiselle Leijona-levymerkille. Hänen suosittuja laulujaan olivat tuolloin Suomessa C’est si bon, Domino, Kuolleet lehdet (Les feuilles mortes) ja Joet tulvimaan itke (Cry me a River). Raija Valtonen teki suosittuja soololevyjä sekä Ruotsissa että Suomessa; täällä olivat tunnetuimpia hänen tulkitsemansa 50-luvun laulut Rififi, Harmonikka nauraa ja On syömmesi jäätä. Harmony Sisters levytti 1940-luvulla sekä Suomessa että Ruotsissa myös merkittäviä jazzlevyjä kuten mm. As Time Goes By ja Dinah (Raija Valtonen ja Erkki Ahon swingorkesteri 1944) sekä I Can’t Give You Anything but Love, Nain nain ja I’m getting Sentimental Over You 1945. Can’t Help Lovin’ That Man of Mine, Stardust ja Sophisticated Lady olivat Maire Ojosen saman vuoden tähtihetkiä.

Harmony Sisters on ollut myös esikuvana Metro-tytöille, joka oli kuitenkin kotoisampi ja maanläheisempi sekä lauloi vain suomeksi. Sisaruksista poistui keskuudestamme ensimmäisenä Maire Ojonen (1995), sen jälkeen Raija Valtonen ja Vera Enroth-Valtonen kaksi vuotta myöhemmin. Kaikki kolme on haudatu Tukholmaan samoin kuin heidän varhain leskeksi jäänyt norjalaissyntyinen äitinsä Essi Valtonen (o.s. Adolfsen), jonka kanssa he olivat aloittaneet julkiset esiintymisensä pikkutyttöinä Kotkan Pelastusarmeijassa.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Hirvi, Harri 2000: Olavi Virta –diskografia. Jyväskylä: Atena-Kustannus.

Niiniluoto, Maarit 1992: Sulle salaisuuden kertoa mä voisin. Harmony Sistersin tarina. Porvoo: WSOY.

Niiniluoto, Maarit: Sagan on Harmony Sisters (ruots. laitos). Porvoo: Sahlgren Förlag 1993.

Niiniluoto, Maarit 1995: On elon retki näin eli Miten viihteestä tuli sodan voittaja. Hämeenlinna: Kirjayhtymä Oy. 2. painos.

Niiniluoto, Maarit 2004: ”Harmony Sisters — Suomen ensimmäinen naisyhtye”. Pekka Gronow, Jukka Lindfors & Jake Nyman: Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Hämeenlinna: Tammi.


Valikoitu diskografia

Harmony Sisters ja Dallapé-orkesteri 1937: Sataman valot (Harbour Lights), hidas foksi. Säv. Hugh Williams [= Wilhelm Grosz], san. Jimmy [= James B.] Kennedy, suom. Aimo Mustonen. PSO/Odeon A 228401 (uusintapainos PLD 43) .

Harmony Sisters 1942: Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, hidas foksi. Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. Ela [= Eine Laine]. Imperial F.S.1514, Rytmi MFLP 24

Harmony Sisters ja suuri tanssiorkesteri, joht. George de Godzinsky 1942: Kodin kynttilät(When It’s Lamplightin’ Time in the Valley), valssi. Säv. & san. Joe Lyons, Sam C. Hart & Herald Goodman, suom. Usko Hurmerinta (myöh. Kemppi). Rytmi R 7100.

Harmony Sisters ja Cupol-orkesteri 1951: Kevät Sorrentossa (Frühling in Sorrent), tango. Säv. Gerhard Winkler, suom. Kullervo [= Tapio Lahtinen]. Cupol FC-5003.

Harmony Sisters ja Cupol-orkesteri 1953: Mä oksalla ylimmällä, laulu. Säv. Gabriel Linsén, runo: Zacharias (Sakari) Topelius, suom. P. J. Hannikainen. Cupol FC-5011.

Olavi Virta, Harmony Sisters ja Triola-orkesteri, joht. George de Godzinsky 1955: Gilly Gilly Ossenfeffer Katzenellen Bogen paras on (Gilly Gilly Ossenfeffer Katzenellen Bogen by the Sea), foksi. Säv. & san. Al Hoffman & Dick Manning, suom. Kullervo [= Tapio Lahtinen], sov. G. de Godzinsky. Levytukku/Triola T 4192.

Harmony Sisters ja Triola-yhtye, joht. G. de Godzinsky 1956: Niin paljon kuuluu rakkauteen (Love Is a Many-Splendored Thing), foksi. Säv. Sammy Fain [alk. Samuel Feinberg], san. Paul Francis Webster, suom. Saukki [= Sauvo Puhtila], sov. George de Godzinsky. Levytukku/Triola T 4234.

Olavi Virta, Harmony Sisters ja Triola-orkesteri 1956: Sun kanssasi kahden, hidas valssi elokuvasta Tyttö tuli taloon. Säv. & sov. George de Godzinsky, san. Roy [= Tapio Vilpponen]. Levytukku/Triola T 4237.

MAIRE OJOSEN JA RAIJA VALTOSEN, YHTYEEN KAHDEN JÄSENEN SOOLOTALTIOINTEJA:

Laulusirkka [= Maire Valtonen] ja Dallapé-orkesteri 1939: Pieni sydän, tango. säv. Valto Tynnilä, san. Tatu Pekkarinen.

Maire Ojonen ja Kalevi Hartin yhtye 1951: Too Young [Liian nuori], hidas foksi. Säv. Sid Lippman, san. Sylvia Dee. Radiolähetys 20.11.1951, CD-julkaisu Siboney SIBCD 3 (1991).

Maire Ojonen ja Malte Johnsonin orkesteri 1956: Joet tulvimaan itke (Cry Me a River), hidas foksi. Säv. Arthur Hamilton, suom. Saukki, sov. Bengt Hallberg. Levytukku/Triola T 4251

Maire Ojonen, Olavi Virta ja Malte Johnsonin orkesteri 1956: Rakastun liian helposti (I Fall in Love Too Easily), hidas foksi. Säv. Jule Styne [= Julius Stein], san. Sammy Cahn, suom. Saukki, sov. Sören Ahrnot. Levytukku/Triola T 4255.

Raija Valtonen ja Erkki Ahon suuri swingorkesteri 1944: As time goes by. Säv. Herman Hupfeld. Rytmi B 2053.

Raija Valtonen ja Erkki Ahon suuri swingorkesteri 1944: Dinah, foksi. Säv. Harry Akst. Rytmi B 2050.

Raya Avellan [= Raija Valtonen] 1953. On syömmesi jäätä (Moulin rouge), valssi. Säv. Georges Auric, suom. Kullervo [= Tapio Lahtinen]. Cupol 5012.

Yleisradion Radio Vega julkaisi vuonna 2003 harvinaisen levyantologian Harmony Sisters i Europa 1942—48 suomalaisen keräilijän löytämistä yhtyeen monista kadonneista savikiekoista. Suomen ulkopuolella laulettuja äänilevyjä on levyllä viidellä eri kielellä toisen maailmansodan ajalta ja sen jälkeen mukana mm. Hein Mück, Mr. Five by Five, Loch Lomond, Ryskt folkvisepotpourri, Trees, Blå hav (La mer), Mustalainen Quire, Vivre, Vin. Yle Radio Vega. FSRCD 08.


Muut huomautukset

Tämän kirjoittaja kiittää populaarikulttuurin historioitsija Maarit Niiniluotoa auliista ja asiantuntevasta avusta esittelyn laatimisessa.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy