 |
|
|
Kokoonpanon tiedot
Harmony Sisters
Teksti Jari J. Marjanen
Nimet
| Aliakset | Geschwister Waltonen (Saksassa) | | Nimihistoria | Vera Ehnroth, Ehnroth sukunimi avioliiton solmimisen jälkeen Maire Ojonen, Ojonen sukunimi avioliiton solmimisen jälkeen Raija Avellan, Avellan sukunimi avioliiton solmimisen jälkeen |
Tärkeät päivämäärät
| Syntymäaika Maila Raija Valtonen | 27.3.1918, Tornio |
| Kuoliaika Maila Raija Valtonen | 23.2.1997, Tukholma |
| Syntymäaika Elsa Maire Valtonen | 17.6.1916, Dubrovka (Venäjä) |
| Kuolinaika Elsa Maire Valtonen | 14.1.1995, Kotka |
| Syntymäaika Vera Valtonen | 4.12.1914, Pähkinälinna (Inkeri) |
| Kuolinaika Vera Valtonen | 17.12.1997, Tukholma |
Maila Raija Valtonen (27.3.1918 — 23.2.1997), sopraano, yhtyeen johtaja
Vera Valtonen (4.12.1914 — 17.12.1997), mezzosopraano, manageri
Elsa Maire Valtonen (17.06.1916 — 14.01.1995), altto
Kotkalaisten Valtosen sisarusten, Veran (s. 1914), Mairen (s. 1916) ja
Raijan (s. 1918) muodostama Harmony Sisters oli maamme ensimmäinen
(nais)lauluyhtye, eikä lauluyhtyeitä ollut ulkomaillakaan vielä kovin monia
Harmony Sistersiä perustettaessa 1930-luvulla. Yhtye lauloi aluksi englanniksi,
jota sisarukset oppivat kotkalaisissa elokuvateattereissa amerikkalaisia
äänielokuvia kuuntelemalla. Sieltä he oppivat myös ohjelmistoonsa ajan
ikivihreät melodiat St. Louis Bluesista
Begin the Beguineen, steppauksen ja
glamourin ajan valloittavan esiintymistyylin. Vasta tutustuminen kapellimestari
George de Godzinskyyn Viipurissa 1937 sai sisarukset laajentamaan ohjelmistoaan
ja laulamaan niin suomalaisia kuin kansainvälisiä iskelmiä, amerikkalaisia
hittejä ja ranskalaisia chansoneja, loppujen lopuksi kymmenellä eri kielellä.
Suomen ensimmäiset naisviihdetaiteilijat olivat modernilla mikrofoniäänellä
laulavia kauniita sisaruksia, joista tuli 1930-luvun Suomessa sensaatio kovaa
ja korkealta laulaneitten näyttelijäin ja oopperalaulajien joukossa.
Yhtyeen levytykset ja toiminta voidaan jakaa kolmeen jaksoon: swing- ja
jazz-vaikutteinen sotaa edeltänyt aika, sota-aika sekä Ruotsin-kausi ja
viimeiset levytykset. Ensimmäiseltä kaudelta on elämään jäänyt erityisesti
Jimmy Kennedyn (1902—1984) ja salanimi Hugh Williamsin (Wilhelm Grosz,
1894—1939) kaihoisa Sataman valot, joka on ulkomaisesta alkuperästään
huolimatta samalla ”isänmaallinen”: ”On merten tuolla puolen kaunis
synnyinmaa...” 1930-luvulta muistetaan myös mm. Purppurapurjeet (Red Sails in
the Sunset), Josef, Josef (Joseph,
Joseph) ja Naura ja vihellä (I Love to Whistle) sekä Frank
Churchillin (1901—1942) Lumikki ja seitsemän kääpiötä –piirroselokuvaan
säveltämät Lumikki (Snow White/With a Smile and a Song) ja Ain’
laulain työtäs tee (Whistle while You Work).
Sota-aikana sisarukset esiintyivät mm. sotasairaaloissa, asemiesilloissa ja
Päämajan viihdytyskiertueilla. George de Godzinskyn sanoin ”ilman Harmony
Sistersiä sodanaikainen Suomi olisi ollut kuoppa täynnä toivottomuutta”.
Lauluyhtye vieraili Yleisradion lähettämänä kahdesti sodanaikaisessa Saksassa
v. 1942—1943, jolloin se tunnettiin nimellä Geschwister Waltonen.
Levytyssopimus Telefunkenin kanssa sekä esiintymiset ja levytykset Ruotsissa ja
Keski-Euroopassa sekä kiertueet monesta kansallisuudesta koostuvissa
taiteilijaseurueissa Wienistä Bukarestiin, Varsovaan ja Riikaan tekivät heistä
kansainvälisesti tunnettuja tähtiä. Tämä oli samalla ainoa ajanjakso, jona
sisarukset olivat päätoimisia laulajia. de Godzinskyn sävellykset Sulle salaisuuden kertoa mä voisin ja
Hymyillen, Kun on valoisaa taas
(When the Lights Go on Again), Vanhan
kitaran laulu (Es singt
meine alte Gitarre) ja varsinkin
legendaarinen Kodin kynttilät sekä Toivo Kärjen ensimmäinen tango On elon retki näin ovat tuon kauden
kotimaisia levytyksiä. Suurin osa kansainvälisten levyjen matriiseista sen
sijaan tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa.
Kymmenenä toisen maailmansodan jälkeisenä vuonna lauluyhtye levytti
pääasiassa Ruotsissa Cupol-levymerkille sikäläisille markkinoille suuntautuen.
Yhtyeen jäsenet muuttivat Suomesta tanssikiellon rajoitusten jatkumisen ja
lamaantuneen levytysteollisuuden takia myös Ruotsiin vuonna 1947 parempia
työtilaisuuksia ja levytysmahdollisuuksia etsiessään. 1950-luvun alun
levytyksistä kannattanee mainita erityisesti saksalaista kaukokaipuuta edustava
tango Kevät Sorrentossa (Frühling in Sorrent) sekä Otto Lindwallin jo
vuonna 1904 säveltämä ja David Lindwallin alkuperäissanoittama valssi Kielon
jäähyväiset (Konvaljens avsked), jonka suomennoksessa
(Kerttu Mustonen) on mukana myös harvoin kuultu toinen säkeistö: ”Onnekkaan
ohikiitävän hetken vain / kirkkauden kesän kultaisen nähdä mä sain...” Kielon jäähyväisiä (Konvaljens
avsked) myytiin
ruotsalaisena levytyksenä naapurimaassa vuosien mittaan yli 100000
kappaletta. Yhtyeen tavanomaisesta ohjelmistosta poikkesi Mä oksalla
ylimmällä eli oikeammin Kesäpäivä Kangasalla, Gabriel Linsénin
kuuluisa sävellys Z. Topeliuksen runoon En sommardag i Kangasala,
suomennos P. J. Hannikaisen. (Tässä kappaleessa mainitut taltioinnit ovat
Cupol-levymerkin suomalaista FC 5000 –sarjaa.)
Harmony Sisters palasi joksikin aikaa Ruotsin-levytyskautensa jälkeen
levyttämään meikäläisen Levytukku Oy:n Triola-levymerkille, jolle taltioitiin
vielä muutamia hienoja esityksiä, sovittajana George de Godzinsky. Sellaisia
olivat mm. Niin paljon kuuluu rakkauteen
(Love is A Many Splendored Thing),
Flamingo ja Vanhanaikaista rakkautta (Jag
är gammalmodig nog att önska kärlek). Vuoden 1956 levytykset jäivät
lauluyhtyeen viimeiseksi. Näihin viimeisiin levyihin kuuluu sellainenkin
erikoisuus kuin de Godzinskyn sovitus legendaarisesta rock-kappaleesta Rock
around the Clock nimellä Tunnista
toiseen (Saukin suomenkielisin sanoin), joka on sinänsä viihdyttävä
esitys, mutta jolla ei liene paljonkaan yhteyksiä ”oikeaan rokkiin”. Pysyvän
arvosijan ansaitsevat varsinkin Olavi Virran kanssa tehdyt levytykset, kuten
yhä paljon toivottu Sinitaivas-tango (Blauer Himmel, suom.
Lauri Jauhiainen), Syysunelmia (Songe
d’automne) ja Preerian keltainen
ruusu (The Yellow Rose of Texas, suom. Saukki).
Kahdella sisaruksista, nimittäin sopraano Raija Valtosella (Raya Avellán ja
Raya Ravell) ja varsinkin alttoääntä laulaneella Maire Ojosella (Pieni sydän
Laulusirkan nimimerkillä), oli merkittävä soolourakin, mutta mezzosopraano Vera
Enroth-Valtonen ei levyttänyt yksinään. Menestynein oli Maire Ojonen (o.s.
Valtonen), joka levytti 1950-luvulla suomalaiselle Leijona-levymerkille. Hänen
suosittuja laulujaan olivat tuolloin Suomessa C’est si bon, Domino, Kuolleet lehdet (Les feuilles mortes)
ja Joet tulvimaan itke (Cry
me a River). Raija Valtonen teki suosittuja
soololevyjä sekä Ruotsissa että
Suomessa; täällä olivat tunnetuimpia hänen tulkitsemansa 50-luvun laulut Rififi, Harmonikka nauraa ja On
syömmesi jäätä.
Harmony Sisters levytti 1940-luvulla sekä Suomessa että Ruotsissa myös
merkittäviä jazzlevyjä kuten mm. As Time Goes By ja Dinah (Raija Valtonen ja Erkki Ahon swingorkesteri 1944) sekä I Can’t Give You Anything but Love, Nain nain ja I’m getting Sentimental Over You 1945. Can’t Help Lovin’ That Man of Mine, Stardust ja Sophisticated
Lady olivat Maire Ojosen saman vuoden tähtihetkiä.
Harmony Sisters on ollut myös esikuvana Metro-tytöille, joka oli kuitenkin
kotoisampi ja maanläheisempi sekä lauloi vain suomeksi. Sisaruksista poistui
keskuudestamme ensimmäisenä Maire Ojonen (1995), sen jälkeen Raija Valtonen ja
Vera Enroth-Valtonen kaksi vuotta myöhemmin. Kaikki kolme on haudatu Tukholmaan
samoin kuin heidän varhain leskeksi jäänyt norjalaissyntyinen äitinsä Essi Valtonen
(o.s. Adolfsen), jonka kanssa he olivat aloittaneet julkiset esiintymisensä
pikkutyttöinä Kotkan Pelastusarmeijassa.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Hirvi, Harri 2000: Olavi Virta –diskografia. Jyväskylä:
Atena-Kustannus.
Niiniluoto, Maarit 1992: Sulle salaisuuden kertoa mä voisin. Harmony Sistersin tarina.
Porvoo: WSOY.
Niiniluoto, Maarit: Sagan on Harmony Sisters (ruots.
laitos). Porvoo: Sahlgren Förlag 1993.
Niiniluoto, Maarit 1995: On elon retki näin
eli Miten viihteestä tuli sodan voittaja. Hämeenlinna: Kirjayhtymä Oy.
2. painos.
Niiniluoto, Maarit 2004: ”Harmony Sisters — Suomen ensimmäinen
naisyhtye”. Pekka Gronow, Jukka Lindfors & Jake Nyman: Suomi soi 1: Tanssilavoilta
tangomarkkinoille. Hämeenlinna: Tammi.
Harmony Sisters ja Dallapé-orkesteri 1937: Sataman valot
(Harbour
Lights), hidas foksi. Säv. Hugh Williams [= Wilhelm Grosz], san. Jimmy
[= James B.] Kennedy, suom. Aimo Mustonen. PSO/Odeon A 228401
(uusintapainos PLD 43) .
Harmony Sisters 1942: Sulle
salaisuuden kertoa mä voisin,
hidas foksi. Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. Ela [= Eine Laine].
Imperial F.S.1514, Rytmi MFLP 24
Harmony Sisters ja suuri tanssiorkesteri, joht. George de Godzinsky 1942: Kodin kynttilät(When
It’s Lamplightin’ Time in the Valley), valssi. Säv. & san. Joe
Lyons, Sam C. Hart & Herald Goodman, suom. Usko Hurmerinta (myöh.
Kemppi). Rytmi R 7100.
Harmony Sisters ja Cupol-orkesteri 1951: Kevät Sorrentossa (Frühling
in Sorrent), tango. Säv. Gerhard Winkler, suom. Kullervo [= Tapio Lahtinen].
Cupol FC-5003.
Harmony Sisters ja Cupol-orkesteri 1953: Mä oksalla ylimmällä,
laulu. Säv. Gabriel Linsén, runo: Zacharias (Sakari) Topelius, suom. P. J.
Hannikainen. Cupol FC-5011.
Olavi Virta, Harmony Sisters ja Triola-orkesteri, joht. George de Godzinsky
1955: Gilly Gilly Ossenfeffer Katzenellen Bogen paras on (Gilly Gilly Ossenfeffer Katzenellen
Bogen by the Sea), foksi. Säv. &
san. Al Hoffman & Dick Manning, suom. Kullervo [= Tapio Lahtinen], sov. G. de Godzinsky. Levytukku/Triola T 4192.
Harmony Sisters ja Triola-yhtye, joht. G. de Godzinsky 1956: Niin paljon
kuuluu rakkauteen (Love Is a Many-Splendored Thing), foksi. Säv. Sammy Fain
[alk. Samuel Feinberg], san. Paul Francis Webster, suom. Saukki
[= Sauvo Puhtila], sov. George
de Godzinsky. Levytukku/Triola T
4234.
Olavi Virta, Harmony Sisters ja Triola-orkesteri 1956: Sun kanssasi
kahden, hidas valssi elokuvasta Tyttö tuli taloon. Säv. & sov.
George de Godzinsky, san. Roy [= Tapio Vilpponen]. Levytukku/Triola T 4237.
MAIRE OJOSEN JA RAIJA VALTOSEN, YHTYEEN KAHDEN JÄSENEN SOOLOTALTIOINTEJA:
Laulusirkka [= Maire Valtonen] ja Dallapé-orkesteri 1939: Pieni sydän, tango. säv. Valto Tynnilä,
san. Tatu Pekkarinen.
Maire Ojonen ja Kalevi Hartin yhtye 1951: Too Young [Liian nuori],
hidas foksi. Säv. Sid
Lippman, san. Sylvia Dee.
Radiolähetys 20.11.1951, CD-julkaisu Siboney SIBCD 3 (1991).
Maire Ojonen ja Malte Johnsonin orkesteri 1956: Joet tulvimaan itke
(Cry Me a River), hidas foksi. Säv. Arthur Hamilton, suom. Saukki, sov. Bengt Hallberg. Levytukku/Triola T 4251
Maire Ojonen, Olavi Virta ja Malte Johnsonin orkesteri 1956: Rakastun
liian helposti (I Fall in Love Too Easily), hidas foksi. Säv. Jule Styne [=
Julius Stein], san. Sammy Cahn, suom. Saukki, sov. Sören Ahrnot. Levytukku/Triola
T 4255.
Raija Valtonen ja Erkki Ahon suuri swingorkesteri 1944: As time goes by. Säv. Herman Hupfeld. Rytmi B 2053.
Raija Valtonen ja Erkki Ahon suuri swingorkesteri 1944: Dinah, foksi. Säv.
Harry Akst. Rytmi B 2050.
Raya Avellan [= Raija Valtonen] 1953. On
syömmesi jäätä (Moulin rouge), valssi. Säv. Georges Auric, suom. Kullervo [= Tapio Lahtinen]. Cupol 5012.
Yleisradion Radio Vega julkaisi vuonna 2003 harvinaisen levyantologian Harmony Sisters i Europa 1942—48
suomalaisen keräilijän löytämistä yhtyeen monista kadonneista savikiekoista.
Suomen ulkopuolella laulettuja äänilevyjä on levyllä viidellä eri kielellä
toisen maailmansodan ajalta ja sen jälkeen mukana mm. Hein Mück, Mr. Five by Five, Loch Lomond, Ryskt
folkvisepotpourri, Trees, Blå
hav (La mer), Mustalainen Quire, Vivre, Vin. Yle
Radio Vega. FSRCD 08.
Tämän kirjoittaja kiittää
populaarikulttuurin historioitsija Maarit Niiniluotoa auliista ja
asiantuntevasta avusta esittelyn laatimisessa.
|
|
|
|