Erityisesti suomalaisen televisioviihteen tärkeänä vaikuttajana tunnettu
Pertti Reponen on merkittävä tekijä myös suomalaisessa viihdemusiikissa.
Televisio-ohjaamisen, tuottamisen ja käsikirjoittamisen ohella Reponen lauloi
1960–70-luvuilla folkia sekä sanoitti ja käänsi suomeksi lukemattomia
iskelmiä ja pophittejä. Reposen sanoittajanuran tuotteliain kausi kesti
1960-luvun puolestavälistä aina 1980-luvun alkuvuosiin. Tämän ajan Reponen
toimi levy-yhtiö Scandialla sanoittajana.
Reponen sanoitti aluksi kappaleita folkyhtyeille, joissa lauloi –
esimerkiksi Bob Dylanin säveltämä ja sanoittama Blowin’ in the wind kääntyi Finntrion esityksessä muotoon Tuulelta vastauksen saan. Reponen oli
mukana perustamassa yhtyettä syksyllä 1963, ja seuraavana vuonna hän aloitti
laulamisen ja banjonsoiton myös toisessa folkyhtyeessä, Hootennanny triossa.
Hootenanny trio levytti seuraavana vuonna muun muassa Reposen käännöksen
Maija Poppanen -elokuvan tunnetusta sävelmästä Chim chim cheree. Reponen teki myös sävellyksiä, ja esimerkiksi
Hootenannyn levyttämä Pertsan polkka on Reposen käsialaa.
Reposen laulajanuran kannalta tunnetuin äänite on Hootenanny trion lp Esplanaadi (HMV 1965).
Finntrion ja Hootenanny trion lisäksi Reposen sanoituksia ja käännöksiä
ovat esittäneet useat Suomen eturivin iskelmäartistit, esimerkiksi Lea Laven, Katri
Helena, Danny, Marion Rung, Paula Koivuniemi sekä Matti ja Teppo. Marion
Rungin kappaleeseen El Bimbo
vuodelta 1975 sekä Katri Helenan vuonna 1977 levyttämään Lintu ja lapsi suomenkielisen tekstin on tehnyt Pertti Reponen.
Reposen kirjoittamia alkuperäissanoituksia ovat esimerkiksi Paula Koivuniemen
Kulkea sain sateenkaareni päähän ja
hieno Sua vasten aina painautuisin.
Molemmat kappaleet ovat Jori Sivosen säveltämiä.
Kirkan levyttämiä kappaleita (Ehkä
suukon antaa saan, Mamy blue, Leijat ja Varrella virran) Reponen sanoitti suomeksi läpimurtokappaleesta Hetki lyö lähtien aina 1970-luvun
loppuun saakka. Myös monissa Tapani Kansan kappaleissa on Reposen tekemät
sanat. Singlen Päättyneet on päivät
– joka sekin on Pertti Reposen käännös – b-puolella ollut Delilah vuodelta 1968 oli Tapani
Kansan läpimurtohitti, joka ohitti suosiossa myös Tom Jonesin
alkuperäisversion ja pysytteli kuukausikaupalla hittilistoilla. Myöhemmin
ilmestyivät myös saksalaisperäiset Käymme
yhdessä ain ja Kuljen taas
kotiinpäin, jotka Reponen on sanoittanut.
Pertti Reponen tekstitti uransa aikana ennakkoluulottomasti monen
tyylistä musiikkia: esimerkiksi Burt Bacharachin, Paul Ankan, Otis Reddingin,
The Kinksin, Louis Armstrongin, The Turtlesin, The Beatlesin, Simon &
Garfunkelin ja Rolling Stonesin kappaleita. Reposen taitavat käännökset
englannista suomeen tekivät hänestä varsinkin käännösiskelmän kulta-aikoina
1960–70-luvuilla kysytyn tekstittäjän. Angloamerikkalainen kulttuuri ja nuorisomuodin
virtaukset olivat Reposelle tuttuja ja näin englanninkieliset fraasit kääntyivät
Reposen teksteissä sujuvaksi suomeksi. Tekstit ovat kautta linjan huolella
tehtyjä, eikä Pertti Reposta ole suotta pidetty yhtenä käännösiskelmän
mestareista.
Reponen teki käännöskappaleiden ohella myös alkuperäissanoituksia. Moni
näistä syntyi television viihdeohjelmiin, joita Reponen myös käsikirjoitti ja
ohjasi. Esimerkiksi useat MTV:n viihdeohjelmien Älywapaa palokunta (1984–85)
ja Soitinmenot (1985–87) musiikkinumeroista ja kappaleista – mukaanlukien
Soitinmenojen tunnuskappale Elämän sain soimaan – ovat Reposen
sanoittamia.
Pertti Reponen sai Juha Vainio -palkinnon vuonna 1994.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
von
Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja.
Helsinki, Otava. S. 460–461.
Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa 2003. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Helsinki, WSOY. S.
500–501, 548.
Kotirinta, Pirkko 2004: ”Monen roolin mahtava ja mahtipontinen tenori”.
Teoksessa Gronow, Pekka, Lindfors, Jukka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 – tanssilavoilta
Tangomarkkinoille. Helsinki, Tammi. S. 320.
Nyman, Jake 1995: Onnenpäivät 2.
Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat singlet ja albumit vuosina 1966–1969.
Helsinki, Tammi. S. 140,194.
Tietokanta:
Suomalaisten äänilevyjen tietokanta vuosilta 1901–1999. Suomen
äänitearkisto ry.
Tietokanta Internet-osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs.
