Tamara Lund tuli ehkä alunperin tunnetuksi näyttelijänä, mutta parhaiten
hänet muistetaan paitsi ooppera- ja operettilaulajana, myös hienona
iskelmämusiikin tulkkina. Ensilevytyksensä Lund teki 1960-luvun alussa, ja
lauluesiintymiset jatkuivat aivan laulajan kuolemaan saakka.
Musiikki, tanssi ja teatteri kiinnostivat Tamara Lundia jo lapsena. Hän
aloitti pianotunnit 7-vuotiaana, tanssi balettia ja esiintyi Turun
kaupunginteatterin lapsiteatterissa; 14-vuotiaana hän esiintyi jo Turun
ruotsalaisessa teatterissa kuoro- ja tanssityttönä. Laulunopiskelun Lund
aloitti 17-vuotiaana, ja saavutti tässä menestystä varsin nopeasti
voittamalla Ponnahdus pinnalle -kilpailun vuonna 1959.
Vuonna 1963 Tamara Lund teki ensilevytyksensä Fazerin uuteen kotimaiseen
musiikkiin keskittyneelle Fontana-merkille. Debyyttilevyllään Lund esitti
hänen äänelleen hyvin sopivat, Suomessakin lukemattomia kertoja levytetyt
venäläiset kansanlaulut Valkoakaasiat
ja Katjusha. Suuren yleisön
tuntemaksi Lund nousi kuitenkin vasta saman vuoden Eurovision laulukilpailun
Suomen karsinnoissa esittämällään kappaleella Olen mikä olen (säv. Jorma Panula, san. Sauvo Puhtila).
Tässä
biografiassa käsitellään etupäässä Tamara Lundin kevyen musiikin
levytyksiä. Lundin iskelmäuran tunnetuimmat esitykset ovat usein
hitaita balladeja. Myös venäläiset laulut muodostivat keskeisen osan
hänen ohjelmistoaan. Laulut olivat 1960-luvun alkupuolella Suomessa
kovin suosittuja, mutta tämän lisäksi Lundilla itsellään oli isänsä
suvun puolelta saatu vahva tuntemus venäläisestä kulttuurista, joten
sikäläisten romanssien ja kansanlaulujen esittäminen oli hänelle
luontevaa. Hänen tunnetuimpia levytyksiään ovatkin esimerkiksi hidas
foksi Laulu virran
rannalla (1964) ja Yksinäinen
pihlaja (1965). Myös hieno Vaikene
sydän (1965) on venäläistä alkuperää – suomenkieliset sanat siihen on
tehnyt Lund itse.
Venäläisten kansanlaulujen ohella Tamara Lundin yksittäisistä esityksistä
tunnetuimpia lienevät Lapin tango
ja Sinun omasi. Vuonna 1964
levytetty Unto Monosen säveltämä Lapin
tango on noussut Lundin tangoesityksistä ehkä soitetuimmaksi. Levytys on
sikälikin huomionarvoinen, että 1960-luvun miesvaltaisessa tangolaulajien
joukossa Tamara Lundin tulkinta oli harvoja ikivihreiksi nousseita
naislaulajien esityksiä.
Sinun omasi on usein mainittu Tamara Lundin tyylikkäimpänä popiskelmänä. Kappaleen
sävelsi Lundin kihlattu, näyttelijä Rami Sarmasto, ja tekstin kirjoitti Lund
itse. Lundin herkän laulun ohella
tulkintaan lisää erityistä traagisuutta tieto siitä, että säveltäjä Sarmasto
kuoli auto-onnettomuudessa vain vähän ennen levytyksen julkaisua maaliskuussa
1965. Kappaleessa ovat keskeisessä osassa 1960-luvun iskelmässä haitarin
korvanneet ja muodikkaaksi nousseet sähköurut.
Tamara Lundin äänessä selvästi kuuluva saatu laulukoulutus tekee hänestä
hieman poikkeuksellisen laulajan 1960-luvun iskelmän kontekstissa. Toisin
kuin monet muut saman ajan artistit, Lund laulaa esimerkiksi korkeat sävelet
usein ohentamatta ääntään juuri lainkaan. Laulun voidaan myös hyvin sanoa
olevan musiikin tulkintaa: Lund fraseeraa vivahteikkaasti – tosin välillä
erittäin dramaattisesti ja jopa teatraalisesti – mutta aina kunkin kappaleen
tarinaa tulkiten. Musikaaliset ja tyylikkäät tulkinnat sekä sensuelli ääni
tekevätkin hänestä yhden kiinnostavimmista 1960-luvun kotimaisista naislaulajista.
Tamara Lund jätti iskelmämusiikin miltei kokonaan saatuaan kiinnityksen
Suomen Kansallisoopperaan vuonna 1967. Lund oli aloittanut lauluopintonsa
Sibelius-Akatemiassa Mirjan Helinin johdolla jo vuonna 1960, ja hän opiskeli
myös näyttelemistä Helsingin teatterikoulussa. Samalla Lund aloitteli uraansa
elokuva- ja teatterinäyttelijänä, ja kävipä hän myös koekuvauksissa Lontoossa
Bond-tytön roolia varten.
Ooppera ja operetti veivät kuitenkin voiton. Kansallisoopperassa Lund
lauloi muun muassa Bizet’n Carmenin
ja Bergin Lulun nimiroolit, ja
samaa Lulua Lund pääsi esittämään
myös Itävaltaan Lintziin vuonna 1972. Tästä oikeastaan alkoi hänen
kansainvälinen uransa: 1970-luvulta lähtien Lund lauloi Keski-Euroopan,
erityisesti Saksan näyttämöillä esiintyen esimerkiksi Emmerich Kálmánin,
Franz Lehárin, Johann Straussin ja Kurt Weilin opereteissa ja musikaaleissa.
Suomessa Tamara Lund kävi esiintymässä operettikiertueilla yhdessä miehensä
Alexandru Ionitan kanssa.
Palattuaan Suomeen Tamara Lund pyrki tekemään operettia tunnetuksi
Suomessa: vuosina 1996–97 hän esimerkiksi järjesti Turun operettipäiviä,
jotka eivät kuitenkaan saavuttaneet taloudellista menestystä. Lund jatkoi
myös laulamista esiintyen konserteissa ja kiertueilla kuolemaansa saakka.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Gronow Pekka, Lindfors Jukka & Nyman Jake 2004: Suomi soi 1 – tanssilavoilta Tangomarkkinoille. Helsinki, Tammi.
S. 244.
Jalkanen Pekka & Kurkela Vesa 2003. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Helsinki, WSOY. S. 203,
475.
Latva Tony & Tuunainen Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas. Helsinki, WSOY. S. 251–252.
Lund Tamara 2000: Lohikäärmeen
pahvikulissit. Helsinki, Otava.
Muikku Jari 2001: Musiikkia
kaikkiruokaisille. Suomalaisen populaarimusiikin äänitetuotanto 1945–1990.
Helsinki, Gaudeamus. S.112–113.
