Jaakko Borg opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja pestautui vuonna 1949
Musiikki-Fazerin palvelukseen, työskennellen aluksi kevyen musiikin nuotiston
hoitajana. Myöhemmin hänestä tehtiin studio- ja tuotantopäällikkö, missä
roolissaan hän oli läheisissä tekemisissä yhtiön kotimaisesta
äänilevytuotannosta vastanneen Toivo Kärjen kanssa, parhaimmillaan tämän
eräänlainen "oikea käsi".Tässä tehtävässään Borg sävelsi, sovitti ja tuotti lukuisia iskelmiä, osan niistä
salanimen suojassa.
Jaakko Borgin ensimmäinen levytetty sävellys oli Erkki Junkkarisen helmikuussa
1952 Niilo Partasen sanoittamana taltioima Kevätunta (Rytmi) ja kolme vuotta
myöhemmin Juha Eirto ikuisti hänen tangonsa Onnentähti (Decca) Reino Helismaan
tekstittämänä. Sovittajana Borg suoritti debyyttinsä työstämällä syksyllä 1951
Seija Lampilan taltioinnin Liian nuori ja saman levyn kääntöpuolelle taltioidun
Börje Lampeniuksen esityksen Kun rakkaus on kuollut (Decca). Seuraavana vuonna
hän vakiinnutti asemansa alalla sovittamalla Henry Theelin suositut äänitteet
Sua vailla ja Missä oot rakkahin (Decca).
Muita Jaakko Borgin 50-luvulla sovittamia menestysäänitteitä olivat mm. Juha
Eirton Venezuela (Decca) ja Olavi Virran Tom Dooley (CBS), molemmat vuodelta
1959. 50-luvun alkupuolella Borg tutustui Suomenlahden tällä puolella
Neuvosto-Eestin "laulavana lähettiläänä" vierailleeseen virolaiseen
oopperalaulajaan Georg Otsiin ja pohjusti tälle jalansijan myös Suomen
äänilevymarkkinoille. Ots menestyikin erinomaisesti vuonna 1957 Tallinnassa
suomeksi taltioidulla esityksellään Saarenmaan valssi (Rytmi), minkä jälkeen
hän taltioi vuotta myöhemmin Helsingissä Borgin valvonnassa ensimmäiset
suomalaiset äänilevynsä Unohtumaton ilta (Rytmi) ja Metsäkukkia (Rytmi).
Vuonna 1960 Ots levytti Helismaan sanoittaman Jaakko Borgin sävellyksen
Elämäntoverini (Decca) ja pari vuotta myöhemmin suosiota saavutti Borgin
sovittama Otsin suomenkielinen tulkinta Kolmanowskin venäläisromanssista
Rakastan sinua, elämä (Decca). 60-luvun puolivälissä Borg osallistui myös The
Soundsin Japanin valloitukseen sovittamalla samaisesta kappaleesta otsikolla
Siberia (Philips) ns. rautalankaversion yhtyeen samannimistä kokoelmaa varten.
Tosin hänen panoksensa tässä työssä on sittemmin kyseenalaistettu.
Vuonna 1966 Borg sijoittui kolmanneksi Eurovision laulukilpailun Suomen
karsinnassa Tuula Valkaman tekstittämällä ja Viktor Klimenkon esittämällä
sävellyksellään Vieras rakastettuni (Philips). Tunnetuin hänen
aikaansaannoksistaan tällä saralla lienee silti hänen salanimellä
V. Salanov
kirjoittamansa balladi Uudelleen jos luokses tulla voisin, minkä Georg Ots levytti (CBS) syksyllä 1968
Juha Vainon sanoittamana. Vainio itse sanoitti ja levytti vuonna 1969 Borgin
sävelmän Vanha tangoystäväin (Decca).
Vuonna 1970 Markku Aro lauloi levylle Jaakko Borgin sävellyksen Kuulen sydämen
ääntä (CBS). Tuula Valkaman sanoittamana ja studiokuoron esittämänä vuonna 1973
ikuistettuun sävellykseensä Isoäidin soittorasia (Decca) Jaakko Borg riimitteli
myös tekstin. Hänen huomattavimmista iskelmäsovituksistaan kannattaa nostaa
esille ainakin Irwin Goodmanin 1967 levyttämä Ryysyranta (Philips) ja Kai
Hyttisen vuotta nuorempi taltiointi Käymään vain (Philips), mutta 70-luvulla
hän oli valmis jättämään tämän puolen toiminnastaan nuoremmille ja keskittyi
sen sijaan vakavampaan musiikkiin.
Kirjallisiakin lahjoja omannut Jaakko Borg sai toimitettavakseen 50-luvulla
Musiikki-Fazerin perustaman Musiikkiviesti-lehden, josta tuli hänen jo
irtaannuttua siitä Suosikki. Vuonna 1959 hän toimitti Erkki Melakosken ja Johan
Vikstedtin kanssa niin ikään Musiikki-Fazerin kustantaman Tanssimusiikin
vuosikirjan 1960, mistä oli tarkoitus tehdä vuosittainen hakuteos.
Kunnianhimoinen yritys katkesi kuitenkin tähän yhteen ainoaan opukseen.
70-luvulla Jaakko Borg toimitti myös Musiikki-Fazerin julkaisemaa suosittujen
iskelmätekstien vihkosarjaa Toivelauluja, jonka viimeinen numero julkaistiin
vuonna 1983. Vuonna 1977 hän työsti myös Äänilevytuottajat ry:n (nykyinen ÄKT)
laskuun juhlateoksen 100-vuotias äänilevy - 100 Years of Recorded Sound.
Harrastusmielessä Borg julkaisi myös keksimänsä "Ala-Vantaan
uittoyhdistyksen" lehteä, joka ilmestyi aina tarpeen vaatiessa.
Vuonna 1968 Jaakko Borg ideoi Mainos-TV:lle Syksyn sävel-kilpailun, jonka
tarkoituksena oli toimia eräänlaisena vastapainona jokakeväiselle Eurovosion
laulukilpailulle. Alkujaan kaikille avoin mutta pian äänilevytuottajien
väliseksi sisäpiirin mittelöksi muuttunut mittelö nostikin pinnalle moniaita
menestysiskelmiä, kunnes se alkoi 1980-luvun alkupuolella menettää
mielenkiintoaan ja merkitystään yleisön keskuudessa. Vuosien varrella oli myös
Borgin asema ja arvo kilpailun isänä unohdettu, mikä harmitti häntä hänen kuolemaansa
asti.
Vuonna 1987 kilpailuun yritettiin puhaltaa uutta puhtia tekemällä siitä kutsukilpailu,
mikä toimenpide nostikin esille Kirkan suosituimmaksi numeroksi osoittautuneen
levytyksen Surun pyyhit silmistäni (Flamingo). Sen jälkeen kilpailu jatkui
vaihtelevissa merkeissä uudelle vuosituhannelle saakka, mutta keväällä 2002
MTV3:n uusi ohjelmajohto katsoi aiheelliseksi lopettaa koko touhun ainakin
toistaiseksi. Viimeiseksi Syksyn säveleksi jäi näin ollen edellisvuoden
voittaja, Janne Tulkin laulama Jori Sivosen ja Vexi Salmen yhteistyö Yksinäinen
pitkä tie.
Jaakko Borgin merkittävin saavutus musiikin saralla on kuitenkin hänen
pitkäaikainen ja hedelmällinen toimintansa 70-luvun lopussa alulle panemansa
Finlandia Recordsin taiteellisena johtajana. Hänen valvonnassaan saatiin aikaan
kotimaisin voimin mm. ensimmäinen suomalaisen oopperan kokonaisäänite Juha
(Finlandia) ja myöhemmin vastaavat kansiot Pohjalaisia, Ratsumies,
Punainen viiva sekä Viimeiset kiusaukset. Levymerkin tuotanto kuitenkin hiipui
90-luvulle ehdittäessä ja loppui kokonaan sen jälkeen, kun Musiikki-Fazer
siirtyi vuonna 1993 ulkomaiseen omistukseen.
Jaakko Borgille myönnettiin vuonna 1985 valtion säveltaidepalkinto ansioistaan
suomalaisen taidemusiikin edistäjänä ja tunnetuksitekijänä. Suomen Leijonan
ritarimerkki hänelle ojennettiin pari vuotta myöhemmin ja Sibelius-mitali
vuonna 1988. Levytuottajien kunniapalkinnon "Kultaisen Emman" Borg
sai vuonna 1997.
Ilkka Kuusisto luonnehti Borgia Helsingin Sanomissa 31.10.2005 julkaistussa
muistokirjoituksessaan "älykkääksi ja säteileväksi
persoonallisuudeksi", joka ahkeroi vapaahetkinään "jäykkärunkoisten
ilmalaivojen" kimpussa.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 -
Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)
Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen
äänitearkisto, Helsinki)
Kuusisto, Ilkka: "Tuottaja ideoi Finlandia Records -levymerkin". (Muistokirjoitus
Helsingin Sanomissa 31.10.2005)
