BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Jaakko Borg

s. 20.9.1927, Helsinki
k. 15.10.2005, Helsinki

Teksti Erkki Pälli
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiJaakko Borg
Oikea nimiJaakko Borg
SalanimetCard Lang, Juan Castello, Timo Lossi, V. Salanov
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika20.9.1927, Helsinki
Kuolinaika15.10.2005, Helsinki
Roolit ja soittimet
Roolitlevytuottaja, säveltäjä, toimittaja, muusikko, sovittaja
Soittimetpiano (pääinstrumentti), harmonikka
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Muut henkilöyhteydet
Toivo Kärki, työskennellyt Toivo Kärjen alaisuudessa
Ossi Runne, työtoveri
Ilkka Kuusisto, työtoveri
Kim Borg, laulaja, veli
Biografia

Jaakko Borg opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja pestautui vuonna 1949 Musiikki-Fazerin palvelukseen, työskennellen aluksi kevyen musiikin nuotiston hoitajana. Myöhemmin hänestä tehtiin studio- ja tuotantopäällikkö, missä roolissaan hän oli läheisissä tekemisissä yhtiön kotimaisesta äänilevytuotannosta vastanneen Toivo Kärjen kanssa, parhaimmillaan tämän eräänlainen "oikea käsi".Tässä tehtävässään Borg sävelsi, sovitti ja tuotti lukuisia iskelmiä, osan niistä salanimen suojassa.

Jaakko Borgin ensimmäinen levytetty sävellys oli Erkki Junkkarisen helmikuussa 1952 Niilo Partasen sanoittamana taltioima Kevätunta (Rytmi) ja kolme vuotta myöhemmin Juha Eirto ikuisti hänen tangonsa Onnentähti (Decca) Reino Helismaan tekstittämänä. Sovittajana Borg suoritti debyyttinsä työstämällä syksyllä 1951 Seija Lampilan taltioinnin Liian nuori ja saman levyn kääntöpuolelle taltioidun Börje Lampeniuksen esityksen Kun rakkaus on kuollut (Decca). Seuraavana vuonna hän vakiinnutti asemansa alalla sovittamalla Henry Theelin suositut äänitteet Sua vailla ja Missä oot rakkahin (Decca).

Muita Jaakko Borgin 50-luvulla sovittamia menestysäänitteitä olivat mm. Juha Eirton Venezuela (Decca) ja Olavi Virran Tom Dooley (CBS), molemmat vuodelta 1959. 50-luvun alkupuolella Borg tutustui Suomenlahden tällä puolella Neuvosto-Eestin "laulavana lähettiläänä" vierailleeseen virolaiseen oopperalaulajaan Georg Otsiin ja pohjusti tälle jalansijan myös Suomen äänilevymarkkinoille. Ots menestyikin erinomaisesti vuonna 1957 Tallinnassa suomeksi taltioidulla esityksellään Saarenmaan valssi (Rytmi), minkä jälkeen hän taltioi vuotta myöhemmin Helsingissä Borgin valvonnassa ensimmäiset suomalaiset äänilevynsä Unohtumaton ilta (Rytmi) ja Metsäkukkia (Rytmi).

Vuonna 1960 Ots levytti Helismaan sanoittaman Jaakko Borgin sävellyksen Elämäntoverini (Decca) ja pari vuotta myöhemmin suosiota saavutti Borgin sovittama Otsin suomenkielinen tulkinta Kolmanowskin venäläisromanssista Rakastan sinua, elämä (Decca). 60-luvun puolivälissä Borg osallistui myös The Soundsin Japanin valloitukseen sovittamalla samaisesta kappaleesta otsikolla Siberia (Philips) ns. rautalankaversion yhtyeen samannimistä kokoelmaa varten. Tosin hänen panoksensa tässä työssä on sittemmin kyseenalaistettu.

Vuonna 1966 Borg sijoittui kolmanneksi Eurovision laulukilpailun Suomen karsinnassa Tuula Valkaman tekstittämällä ja Viktor Klimenkon esittämällä sävellyksellään Vieras rakastettuni (Philips). Tunnetuin hänen aikaansaannoksistaan tällä saralla lienee silti hänen salanimellä
V. Salanov kirjoittamansa balladi Uudelleen jos luokses tulla voisin, minkä Georg Ots levytti (CBS) syksyllä 1968 Juha Vainon sanoittamana. Vainio itse sanoitti ja levytti vuonna 1969 Borgin sävelmän Vanha tangoystäväin (Decca).

Vuonna 1970 Markku Aro lauloi levylle Jaakko Borgin sävellyksen Kuulen sydämen ääntä (CBS). Tuula Valkaman sanoittamana ja studiokuoron esittämänä vuonna 1973 ikuistettuun sävellykseensä Isoäidin soittorasia (Decca) Jaakko Borg riimitteli myös tekstin. Hänen huomattavimmista iskelmäsovituksistaan kannattaa nostaa esille ainakin Irwin Goodmanin 1967 levyttämä Ryysyranta (Philips) ja Kai Hyttisen vuotta nuorempi taltiointi Käymään vain (Philips), mutta 70-luvulla hän oli valmis jättämään tämän puolen toiminnastaan nuoremmille ja keskittyi sen sijaan vakavampaan musiikkiin.

Kirjallisiakin lahjoja omannut Jaakko Borg sai toimitettavakseen 50-luvulla Musiikki-Fazerin perustaman Musiikkiviesti-lehden, josta tuli hänen jo irtaannuttua siitä Suosikki. Vuonna 1959 hän toimitti Erkki Melakosken ja Johan Vikstedtin kanssa niin ikään Musiikki-Fazerin kustantaman Tanssimusiikin vuosikirjan 1960, mistä oli tarkoitus tehdä vuosittainen hakuteos. Kunnianhimoinen yritys katkesi kuitenkin tähän yhteen ainoaan opukseen.

70-luvulla Jaakko Borg toimitti myös Musiikki-Fazerin julkaisemaa suosittujen iskelmätekstien vihkosarjaa Toivelauluja, jonka viimeinen numero julkaistiin vuonna 1983. Vuonna 1977 hän työsti myös Äänilevytuottajat ry:n (nykyinen ÄKT) laskuun juhlateoksen 100-vuotias äänilevy - 100 Years of Recorded Sound. Harrastusmielessä Borg julkaisi myös keksimänsä "Ala-Vantaan uittoyhdistyksen" lehteä, joka ilmestyi aina tarpeen vaatiessa.

Vuonna 1968 Jaakko Borg ideoi Mainos-TV:lle Syksyn sävel-kilpailun, jonka tarkoituksena oli toimia eräänlaisena vastapainona jokakeväiselle Eurovosion laulukilpailulle. Alkujaan kaikille avoin mutta pian äänilevytuottajien väliseksi sisäpiirin mittelöksi muuttunut mittelö nostikin pinnalle moniaita menestysiskelmiä, kunnes se alkoi 1980-luvun alkupuolella menettää mielenkiintoaan ja merkitystään yleisön keskuudessa. Vuosien varrella oli myös Borgin asema ja arvo kilpailun isänä unohdettu, mikä harmitti häntä hänen kuolemaansa asti.

Vuonna 1987 kilpailuun yritettiin puhaltaa uutta puhtia tekemällä siitä kutsukilpailu, mikä toimenpide nostikin esille Kirkan suosituimmaksi numeroksi osoittautuneen levytyksen Surun pyyhit silmistäni (Flamingo). Sen jälkeen kilpailu jatkui vaihtelevissa merkeissä uudelle vuosituhannelle saakka, mutta keväällä 2002 MTV3:n uusi ohjelmajohto katsoi aiheelliseksi lopettaa koko touhun ainakin toistaiseksi. Viimeiseksi Syksyn säveleksi jäi näin ollen edellisvuoden voittaja, Janne Tulkin laulama Jori Sivosen ja Vexi Salmen yhteistyö Yksinäinen pitkä tie.

Jaakko Borgin merkittävin saavutus musiikin saralla on kuitenkin hänen pitkäaikainen ja hedelmällinen toimintansa 70-luvun lopussa alulle panemansa Finlandia Recordsin taiteellisena johtajana. Hänen valvonnassaan saatiin aikaan kotimaisin voimin mm. ensimmäinen suomalaisen oopperan kokonaisäänite Juha (Finlandia) ja myöhemmin vastaavat kansiot   Pohjalaisia, Ratsumies, Punainen viiva sekä Viimeiset kiusaukset. Levymerkin tuotanto kuitenkin hiipui 90-luvulle ehdittäessä ja loppui kokonaan sen jälkeen, kun Musiikki-Fazer siirtyi vuonna 1993 ulkomaiseen omistukseen.

Jaakko Borgille myönnettiin vuonna 1985 valtion säveltaidepalkinto ansioistaan suomalaisen taidemusiikin edistäjänä ja tunnetuksitekijänä. Suomen Leijonan ritarimerkki hänelle ojennettiin pari vuotta myöhemmin ja Sibelius-mitali vuonna 1988. Levytuottajien kunniapalkinnon "Kultaisen Emman" Borg sai vuonna 1997.

Ilkka Kuusisto luonnehti Borgia Helsingin Sanomissa 31.10.2005 julkaistussa muistokirjoituksessaan "älykkääksi ja säteileväksi persoonallisuudeksi", joka ahkeroi vapaahetkinään "jäykkärunkoisten ilmalaivojen" kimpussa.

Biografiatekstissä käytetyt lähteet:

Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004: Suomi soi 1 - Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi, Helsinki.)

Haapanen, Urpo 1990: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto (Suomen äänitearkisto, Helsinki)

Kuusisto, Ilkka: "Tuottaja ideoi Finlandia Records -levymerkin". (Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 31.10.2005)

Valikoitu diskografia

Seija Lampila: Liian nuori / Börje Lampenius: Kun rakkaus on kuollut (sovittajana) 1951 (Decca)

Erkki Junkkarinen: Kevätunta (säveltäjänä) 1952 (Rytmi)

Henry Theel: Sua vailla / Missä oot rakkahin (sovittajana) 1952: (Decca)

Juha Eirto: Venezuela (sovittajana) 1959 (Decca)

Olavi Virta: Tom Dooley (sovittajana) 1959 (CBS),

Georg Ots: Unohtumaton ilta (sovittajana) 1958 (Rytmi)

Georg Ots: Elämäntoverini (säveltäjänä) 1960 (Decca)

Georg Ots: Rakastan sinua, elämä (sovittajana) 1962 (Decca)

The Sounds: Siberia (sovittajana) 1965 (Philips)

Viktor Klimenko: Vieras rakastettuni (säveltäjänä) 1966 (Philips)

Irwin Goodman: Ryysyranta (sovittajana) 1967 (Philips)

Georg Ots: Uudelleen jos luokses tulla voisin (säveltäjänä) 1968 (CBS)

Markku Aro: Kuulen sydämen ääntä (säveltäjänä) 1970 (CBS)

Kuoro ja orkesteri: Isoäidin soittorasia (sävellys ja teksti) 1973 (Decca)

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy