BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Oskari Nyström

s. 1885, Oulu
k. 1925, Helsinki

Teksti Veikko Tiitto
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiOskar Nyström
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika1885, Oulu
Kuolinaika1925, Helsinki
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja (päärooli), sanoittaja, säveltäjä
Soittimetlaulu
Biografia
1910-luku ja varsinkin sitä seurannut vapaussodan jälkeinen kymmenen vuodenjanjakso oli Suomessa todellista kuplettilaulajien kulta-aikaa. Tunnetuin heistä oli J. Alfred Tanner. Samaan aikaan Tannerin kanssa kuplettiperinnettä vaali omalla tahollaan myös Oskar Nyström, joka aloitti esiintymisensä 1910-luvulla ja jonka parasta esiintymisaikaa olivatkin juuri vapaussodan 1918 jälkeiset vuodet vuoteen 1925.

Oskar Nyström syntyi vuonna 1885 Oulussa. Reino Hirvisepän mukaan hän oli jo pikkupojasta alkaen iloinen lauleskelija, jota ei paljon tarvinnut yllyttää
esiintymisiin.

Kotoisin olen minä Oulusta
Olen käynyt "fattihuusin" koulussa
Äiti meinas minust' pappii, isä paakarii
mut minust' tulikin vaan viisumaakari.

(Oskar Nyström: Oulun poika)

Nuorena Nyström vietti paljon aikaa mm. merillä. Koulunkäynti ja pysyvän ammatin hankkiminen ei vilkasta nuorukaista kiinnostanut vaan levoton mieli veti maailmalle.

Morjens sanoin syntymäseudulle.
Olin kolmentoista, kun läksin reissulle.
Enkä minä lähtenyt salassa, 
vaikk' isän lapikkaat olivat mun jalassa.

Kuudentoista olin kun tulin Helsinkiin,
kahdeksantoista menin Hampuriin.
Koko Skandinavian kierrellä sain, 
tulin Helsinkiin takaisin ja sitten minä nain...

(Oskar Nyström: Oulun poika)

Tarpeeksi reissattuaan hän asettui aloilleen ja perusti perheen. Elääkseen hän ryhtyi laulamaan silloin muodissa olevia J. Alfred Tannerin ja Pasi Jääskeläisen tunnetuksi tekemiä laulelmia. Laulajan tie kulki luonnollista rataansa ensin pienimuotoisissa tilaisuuksissa ja myöhemmin kabareissa, elokuvien väliajoilla kuten myös kahviloissa ja ravintoloissa. Esiintymismatkoillaan Nyström kiersikin sitten ahkerasti ympäri Suomea ristiin rastiin.

Reino Hirvisepän mukaan Nyström oli tyypillinen taiteilijaboheemi: ailahteleva, valoisa ja leikkisä, hyvinä päivinä liikaakin irti maasta, masennustiloissa taas helposti epätoivoon vaipuva ja lasista lohdutusta etsivä. Parhaimmillaan kuitenkin värikäs ja innostava persoonallisuus. Nyströmin ulkonäköä kuvannee parhaiten erään hänen aikalaisensa lausunto: "Kasvoiltaan tumma kuin etelän yö vaikka olikin Pohjolan valkeasta kaupungista kotoisin."

Nyström esiintyi Tannerin tapaan pukeutuneena tilanteeseen kulloinkin sopiviin, koomisiin asuihin. Hänen mimiikkansa oli erinomainen, joskin tanssi- ja voimistelutemput eivät olleet hänen vahvoja puoliaan. Esiintymistilanteissa häntä avusti säestäjä, useimmiten pianolla, koska sen ajan elokuvateattereissa sellainen kuului olla omasta takaa taustamusiikin soittamista varten. Nyström itse osasi  Hirvisepän mukaan soittaa pianoa vain 'kotitarpeiksi'. Nyströmin kupletit julkaistiin E. E. Falckin (hänen vaimonsa Ebban os. Falck) toimesta vuonna 1923. Kupletit ilmestyivät kuutena vihkosena nimellä 'Humoristisia lauluja'. Kuplettiensa aiheina Nyströmillä - kuten yleensä sen ajan viisumaakareilla - olivat ajankohtaiset päivän tapahtumat kuten pula-aika, kieltolaki, elokuvat, eri ammattien harjoittajat ja tietenkin vastakkaisen sukupuolen edustajat. Hirvisepän mukaan tunnetuin ja myös suosituin Nyströmin lauluista on hänen kuplettinsa Naiskonduktööri.

Reino Hirviseppä kertoo, että Tannerin menestyksekäs esimerkki saattoi sekä Nyströmin että monen muun hupilaulajan seuraamaan monessakin suhteessa tätä ajan kuplettikuningasta. Hänen mukaansa myös Nyströmin ohjelmistossa tapaa aiheeltaan, tekotavaltaan ja joskus jopa säveleltään samoja kupletteja kuin Tannerilla, tosin jo väljähtyneinä ja uudesti lämmitetyn makuisina. Esimerkkinä Tannerin jäljittelyistä Hirviseppä mainitsee mm. kappaleet Posetiivari, Tanssit Tarvaisen torpassa, A mita ostamaks, Meripojan tervehdys, Autoduetto, Neuvoja naimattomille ja Ryssän tulo Suomeen. Hirviseppä mainitsee tässä yhteydessä myös Tatu Pekkarisen, jolta vaikutteita on usein myös selvästi havaittavissa.

Pirjo Kukkonen sen sijaan korostaa sitä, että Nyström oli kuitenkin värikäs esiintyjä, jota voi täydellä syyllä verrata Tanneriin. Tässä yhteydessä hän mainitsee esimerkkeinä mm. kappaleet Onks teillä kuponkii, Suurlakkomuistoja, Kieltolaki-laulu, Havaintoja elävistä kuvista, Helsinki ennen ja nyt, Heila Hermannista, Baalit mallassaunassa ja Neuvoja naimattomille.

Jäljittelyä tai ei, niin joka tapauksessa kuplettiin jos mihin taiteen lajiin pätee vanha sanonta, jonka mukaan "uskovaisten tavara on yhteistä". Sävellysten suhteen ei pyrittykään omaperäisyyteen, vaan mahdollisimman tuttuja melodioita käytettiin aina kun sopiva sattui löytymään. Kupletissa painopisteenä olikin naseva sanallinen ilmaisu. Puheosuuksia olikin esityksissä paljon, ainakin joka säkeistön välissä. Eräs kupletti-ilmaisun tehokeino olikin valita nimenomaan tuttu melodia, jolloin kuuntelija ei keskity kuuntelemaan musiikkia vaan keskittyy seuraamaan esitykseen liittyvää mimiikkaa ja nasevaa tarinaa.

Oskar Nyströmin osaksi koitui traaginen kuolema hänen uransa parhaassa kukoistuksessa 40-vuotiaana vuonna 1925. Hänen tuotantoaan alettiin levyttämään vasta hänen kuolemansa jälkeen. Suurin osa levytyksistä tehtiin vv. 1927-29. Suomalaisista artisteista eniten Nyströmin tuotantoa on levyttänyt Heikki Tuominen. Myös amerikansuomalaisten toimesta levytyksiä tehtiin jonkin verran, asialla olivat mm. Hannes Saari, Elmer Lamppa, Armas Hanttu ja Kuuno Sevander.

Valikoitu diskografia
Hannes Saari: Meripojan tervehdys (säv. & san. Oskar Nyström) Columbia 7788,
1927

Elmer Lamppa: Saukkosen avioero (säv. & san. Oskar Nyström) RCA Victor
80072, 1927

Hannes Saari: Viivin jenkka (säv. Oskar Nyström, san. tuntematon) Columbia
7889, 1928

Armas Hanttu: Elokuun ilta (säv. & san. Oskar Nyström) Odeon A 228086, 1929

Kuuno Sevander: Tanssit Tarvaisen torpassa, (säv. & san. Oskar Nyström)
Columbia 16234, 1929

Heikki Tuominen: Merimiehen valssi (säv. & san. Oskar Nyström) Odeon A
228088, 1929

Heikki Tuominen: Pirkkalan piika (säv. & san. Oskar Nyström) Odeon A 228090,
1929

Heikki Tuominen: Maalaistytön tulo Helsinkiin (säv. & san. Oskar Nyström)
Odeon A 228091, 1929

Heikki Tuominen: Maalaistytön olo Helsingissä (säv. & san. Oskar Nyström)
Odeon A 228091, 1929

Heikki Tuominen: Tuletko tyttö tanssiin (säv. & san. Oskar Nyström) Odeon A
228093, 1929

Heikki Tuominen: Komppanian kokki (säv. & san. Oskar Nyström) Odeon A
228115, 1929

Heikki Tuominen: Uusi ajuri I-2 (säv. Oskar Nyström, san. tuntematon) Odeon
A 228122, 1929

Heikki Tuominen: Naiskonduktööri (säv. & san. Oskar Nyström) Odeon A 228134,
1929

Sylvia Polso & John Rosendahl, säestys Viola Turpeinen, harmonikka: Neuvoja
naimattomille (säv. Oskar Nyström, san. Oskar Nyström & John Rosendahl) RCA
Victor V 4117, 1931

Bibliografia ja lähteet
Hirviseppä, Reino 1969. Hupilaulun taitajia. Ss. 94-98. Helsinki: WSOY

Kukkonen, Pirjo 1997. Ilon ja surun sointu. S. 121, 191, 198. Helsinki:
Yliopistopaino

Kukkonen, Einari 1998. Oi muistatkos Emma. S. 191, 292. Kustannuskolmio
1998. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy