 |
|
Henkilötiedot
Paul Norrback
s. 0.0.1930 - 0.0.0, Karijoki k. 0.0.1995 - 0.0.0, Karijoki
Teksti Jari J. Marjanen
Nimet
Täydellinen nimi | Paul Leander Norrback | Aliakset | Harmonikan Segovia (Segovia of the Accordion) (lempi- tai kunnianimi) |
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika | 0.0.1930 - 0.0.0, Karijoki |
Kuolinaika | 0.0.1995 - 0.0.0, Karijoki |
Ensimmäinen osallistuminen harmonikansoiton SM-kilpailuihin | 0.0.1944 - 0.0.0 |
Ensimmäinen Yhdysvaltain-kiertue | 0.0.1949 - 0.0.0 |
Toinen Yhdysvaltain-kiertue | 0.0.1952 - 0.0.0 |
Moskovan festivaalit | 0.0.1957 - 0.0.0 |
Valtion taiteilijaeläke | 0.0.1976 - 0.0.0 |
Director musices -arvonimi | 0.0.1982 - 0.0.0 |
Roolit ja soittimet
Roolit | muusikko (päärooli), säveltäjä | Soittimet | harmonikka (pääinstrumentti), piano |
Muut henkilöyhteydet Leander Norrback, isä, muusikko Maire Norrback-Uotila, sisar, muusikko Toivo Alanko, eteläpohjalainen kirkkomuusikko Mikko von Deringer Ingmar Englund, säestäjä levytyksissä ja radiossa Mauno Maunola, säestäjä levytyksissä ja radiossa
Paul Norrback syntyi Etelä-Pohjanmaalla musiikkiperheeseen: hänen
isänsä Leander Norrback oli harmonikansoiton uranuurtajia maassamme ja
hänen äitinsä Tilda Elina lauleli mielellään. ”Perhe ei elänyt
taiteesta, mutta kylläkin taiteelle”, Norrback itse luonnehti.
Jo nuorena Norrback harjoitteli painostuksetta kuusikin tuntia päivässä
harmonikansoittoa. Hän esiintyi ensimmäisen kerran yleisölle vain
kahdeksanvuotiaana Teuvan Perälän työväentalossa, kahdeksan kilometrin
päässä kotoansa; nuoren soittajan ohjelmisto oli jo varsin vaativa,
mukana mm. Vittorio Montin Czárdás.
Maakunnan pääkaupungissa Vaasassa annetun läpimurtokonsertin jälkeen
jotkut innostuivat puhumaan jo ihmelapsesta, maltillisemmatkin
poikkeuksellisesta lahjakkuudesta. Tuohon aikaan harmonikkaa ei vielä
yleisesti hyväksytty klassillisen musiikin soittimeksi, ja myöhemmin
Norrback olikin klassisen harmonikansoiton uranuurtaja, jolloin hän sai
arvostavia kirjallisiakin lausuntoja Jean Sibeliukselta.
Norrbackin edelleenkin tunnetuin sävellys on Varisevat lehdet,
joka syntyi 16-vuotiaan nuorukaisen katsellessa syksyllä 1946 lehtien
putoilua kotitalonsa pihassa; kappaleesta on olemassa laulettukin
versio Reino Helismaan sanoin, ja harmonikalla sen ovat levyttäneet
säveltäjän itsensä lisäksi mm. Taito Vainio ja Veikko Ahvenainen.
Norrback sai muutenkin aiheita ja innoitusta luonnosta, mikä toisaalta
ei estänyt häntä metsästämästä. Onnen päivät on saanut myös monia
levytyksiä.
Tuoren harmonikansoiton Suomen-mestari lähti 28. huhtikuuta 1949
ensimmäiselle konserttimatkalleen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan
esiintymään mm. amerikansuomalaisille; kahdeksan kuukauden kiertue oli
taiteellisesti menestys, mutta sen rahallinen tuotto olematon —
Norrback olisi ilmeisesti tarvinnut paremman managerin kuin
amerikansuomalainen Laurie E. (Lauri) Laine oli. Palattuaan Norrback
joutui kohta suorittamaan asevelvollisuuttaan, mikä keskeytti
soittajanuran joksikin aikaa.
Norrback olisi halunnut jatkaa opintojansa Sibelius-Akatemiassa, mutta
hänellä ei ollut siihen taloudellisia mahdollisuuksia. Vuonna 1952 hän
lähti toiselle Yhdysvaltain- ja Kanadan-kiertueelleen. Hän levyttikin
näissä maissa, mutta rojalteja hän ei niistä levytyksistä kertomansa
mukaan koskaan saanut. Kotimaahan palattuaan Norrback soitti yhtyeineen
tansseissa, vaikka ainakin eteläpohjalaiset pitivät hänen
soittotapaansa ”liian hienona”, mutta hänen taitavuutensa toki
tunnettiin ja tunnustettiin.
Vuonna 1957 Norrback kävi esiintymässä Moskovassa, jossa hän
levyttikin. Kylmän sodan ilmapiirissä tämä kuitenkin vähensi hänen
mahdollisuuksiansa esiintyä enää USA:ssa ja Kanadassa.
1960-luku oli Norrbackille tuotteliaan säveltämistyön aikaa, mutta
kustannusyhtiö ei hyväksynyt julkaistavaksi hänen taiteellisia
sävellyksiänsä, vaikka kylläkin tanssimusiikkia. Radioesiintymisiä
taiteilijalla oli melko runsaasti. 1970-luku oli hänelle jo
hiljaisempaa aikaa, vaikka hän toisaalta saikin kokea
harmonikkamusiikin uuden nousukauden, ja v. 1979 hän sairastui
sokeritautiin.
Norrback teki hieman yli sata levytystä ja levytettyjä sävellyksiä
hänellä on hieman yli viisikymmentä. Hän kuoli melko unohdettuna ja
pitkään sairastelleena synnyinseudullaan 64-vuotiaana v. 1995.
Paul Norrback, säest. Ingmar Englund (kitara) ja Mauno Maunola (basso) 1952: Varisevat lehdet Rytmi R 6129.
Matti Louhivuori ja Kalevi Nyqvistin yhtye 1957: Varisevat lehdet, valssi. Säv. Paul Norrback, san. Rauni Kouta [= Reino Helismaa], sov. Kalevi Nyqvist. Rytmi R 6352.
Norrbackin sukunimeä taivutetaan joissakin lähteissä
eteläpohjalaisittain Norrback - Norrbackan, mutta tämä taivutus ei ole
yleiskielen normien mukainen, joten sitä ei ole noudatettu tässä
artikkelissa.
|
|
|