s. 0.0.1930 - 0.0.0, Karijoki

k. 0.0.1995 - 0.0.0, Karijoki

Leander Norrback, isä, muusikko
Maire Norrback-Uotila, sisar, muusikko
Toivo Alanko, eteläpohjalainen kirkkomuusikko
Mikko von Deringer
Ingmar Englund, säestäjä levytyksissä ja radiossa
Mauno Maunola, säestäjä levytyksissä ja radiossa

Paul Norrback syntyi Etelä-Pohjanmaalla musiikkiperheeseen: hänen isänsä Leander Norrback oli harmonikansoiton uranuurtajia maassamme ja hänen äitinsä Tilda Elina lauleli mielellään. ”Perhe ei elänyt taiteesta, mutta kylläkin taiteelle”, Norrback itse luonnehti.

Jo nuorena Norrback harjoitteli painostuksetta kuusikin tuntia päivässä harmonikansoittoa. Hän esiintyi ensimmäisen kerran yleisölle vain kahdeksanvuotiaana Teuvan Perälän työväentalossa, kahdeksan kilometrin päässä kotoansa; nuoren soittajan ohjelmisto oli jo varsin vaativa, mukana mm. Vittorio Montin Czárdás. Maakunnan pääkaupungissa Vaasassa annetun läpimurtokonsertin jälkeen jotkut innostuivat puhumaan jo ihmelapsesta, maltillisemmatkin poikkeuksellisesta lahjakkuudesta. Tuohon aikaan harmonikkaa ei vielä yleisesti hyväksytty klassillisen musiikin soittimeksi, ja myöhemmin Norrback olikin klassisen harmonikansoiton uranuurtaja, jolloin hän sai arvostavia kirjallisiakin lausuntoja Jean Sibeliukselta.

Norrbackin edelleenkin tunnetuin sävellys on Varisevat lehdet, joka syntyi 16-vuotiaan nuorukaisen katsellessa syksyllä 1946 lehtien putoilua kotitalonsa pihassa; kappaleesta on olemassa laulettukin versio Reino Helismaan sanoin, ja harmonikalla sen ovat levyttäneet säveltäjän itsensä lisäksi mm. Taito Vainio ja Veikko Ahvenainen. Norrback sai muutenkin aiheita ja innoitusta luonnosta, mikä toisaalta ei estänyt häntä metsästämästä. Onnen päivät on saanut myös monia levytyksiä.

Tuoren harmonikansoiton Suomen-mestari lähti 28. huhtikuuta 1949 ensimmäiselle konserttimatkalleen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan esiintymään mm. amerikansuomalaisille; kahdeksan kuukauden kiertue oli taiteellisesti menestys, mutta sen rahallinen tuotto olematon — Norrback olisi ilmeisesti tarvinnut paremman managerin kuin amerikansuomalainen Laurie E. (Lauri) Laine oli. Palattuaan Norrback joutui kohta suorittamaan asevelvollisuuttaan, mikä keskeytti soittajanuran joksikin aikaa.

Norrback olisi halunnut jatkaa opintojansa Sibelius-Akatemiassa, mutta hänellä ei ollut siihen taloudellisia mahdollisuuksia. Vuonna 1952 hän lähti toiselle Yhdysvaltain- ja Kanadan-kiertueelleen. Hän levyttikin näissä maissa, mutta rojalteja hän ei niistä levytyksistä kertomansa mukaan koskaan saanut. Kotimaahan palattuaan Norrback soitti yhtyeineen tansseissa, vaikka ainakin eteläpohjalaiset pitivät hänen soittotapaansa ”liian hienona”, mutta hänen taitavuutensa toki tunnettiin ja tunnustettiin.

Vuonna 1957 Norrback kävi esiintymässä Moskovassa, jossa hän levyttikin. Kylmän sodan ilmapiirissä tämä kuitenkin vähensi hänen mahdollisuuksiansa esiintyä enää USA:ssa ja Kanadassa.
 
1960-luku oli Norrbackille tuotteliaan säveltämistyön aikaa, mutta kustannusyhtiö ei hyväksynyt julkaistavaksi hänen taiteellisia sävellyksiänsä, vaikka kylläkin tanssimusiikkia. Radioesiintymisiä taiteilijalla oli melko runsaasti. 1970-luku oli hänelle jo hiljaisempaa aikaa, vaikka hän toisaalta saikin kokea harmonikkamusiikin uuden nousukauden, ja v. 1979 hän sairastui sokeritautiin.

Norrback teki hieman yli sata levytystä ja levytettyjä sävellyksiä hänellä on hieman yli viisikymmentä. Hän kuoli melko unohdettuna ja pitkään sairastelleena synnyinseudullaan 64-vuotiaana v. 1995.

Paul Norrback, säest. Ingmar Englund (kitara) ja Mauno Maunola (basso) 1952: Varisevat lehdet Rytmi R 6129.

Matti Louhivuori ja Kalevi Nyqvistin yhtye 1957: Varisevat lehdet, valssi. Säv. Paul Norrback, san. Rauni Kouta [= Reino Helismaa], sov. Kalevi Nyqvist. Rytmi R 6352.

KIRJALLINEN LÄHDE:
Pohjola, Matti A.1980:  Paul Norrback, harmonikan Segovia. Kustannusosakeyhtiö Librum. Vihti.

VERKKOLÄHTEET:
http://www.kauhajoki.fi/~samivis/karijoki/norrback.htm (Maija Ala-Heikkilä)
http://myrkky.suupohja.fi/paul.htm (Seppo Kuusinen)
http://myrkky.suupohja.fi/amerikka.htm (Lauri Järvinen)

Norrbackin sukunimeä taivutetaan joissakin lähteissä eteläpohjalaisittain Norrback - Norrbackan, mutta tämä taivutus ei ole yleiskielen normien mukainen, joten sitä ei ole noudatettu tässä artikkelissa.