Geeniperimältään varsin musikaalinen Pasi Kaunisto kiinnostui
musiikista jo varhain. Herättyään huomiota lapsena laulajan lahjoillaan
hän aloitti musisoimisen rumpalina, siirtyäkseen ennen pitkää
basistiksi. 13-vuotiaana Kaunisto perusti ns. rautalankayhtyeen, joka
sai komeasti kalskahtavan nimen The Twangers, ja 60-luvun puolivälissä
hän osallistui
Olavi Virran organisoimaan iskelmälaulukilpailuun sijoittuen siinä toiseksi.
Pasi Kauniston laulu-ura urkeni kuitenkin oikein toden teolla vasta keväällä 1968, kun
Toivo Kärki kelpuutti hänet ns. koelaulun jälkeen levyttämään. Komeaäänisen tulokkaan ensimmäinen äänite oli
Rauno Lehtisen sovittama ja Pauli Salosen sanoittama esitys
Rakastan sinua niin (Decca), mutta vasta kolmas yritys, 22.4.1969 ikuistettu espanjalaislähtöinen
Koskaan et muuttua saa (Decca) nosti laulajan pinnalle. Todettakoon, että kysymyksessä oli alkujaan instrumentaalisävellys, johon
Juha Vainio loi suomenkielisen tekstin.
Syksyllä samana vuonna Kaunisto varmensi asemansa huipulla voittamalla
Syksyn sävel-kilpailun Kärjen ja Vainion yhteistyönä syntyneellä
balladilla
Sanat eivät riitä kertomaan
(Decca), mikä nousi sekin listoille täyttäen hänen keikkakalenterinsa.
Ennen vuosikymmenen vaihtumista Kaunisto ehti saada valmiiksi myös
nimikko-lp:n (Finnlevy), joka sisälsi eräiden aikaisemmin
singlemuodossa julkaistujen esityksen ohessa mm. Antti Hyvärisen
sovittamat käännöstaltioinnit
Saanhan mennä luotas pois (-
Release me -) ja
Viimeinen valssi (- The Last Waltz -).
Keväällä 1971 Pasi Kaunistolta ilmestyi kolmas menestysesitys, Kärjen
sovittama ja Tuula Valkaman tekstittämä kansanlaulupohjainen
Lakeuden kutsu (Decca), joka toi hänelle ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kultalevyn. Laulajan voittokulkua jatkoi vielä samana vuonna
Nelostie (Decca) ja seuraavana vuonna
Koitere - Karjalan helmi
(Decca), molemmat hänen tutorinsa Toivo Kärjen käsialaa. Vuonna 1973
Kauniston nimi nähtiin jälleen listoilla Sauvo "Saukki" Puhtilan
sanoittaman ja Nacke Johanssonin sovittaman italialiaslähtöisen
tv-iskelmän
Sata kelloa (Decca) yhteydessä.
Sen jälkeen Pasi Kaunisto hittitehtailu hiipui, kunnes hän sai
ikuistettavakseen syksyllä 1977 Vainion tekstittämän tunnussävelmän
Nadja (Finnlevy)
suositusta televisiosarjasta "Tsaarin kuriiri" Paul Fagerlundin
sovituksena. Samana vuonna hän levytti myös kappaleen
Aina näin lähekkäin
(Finnlevy) salanimellä Joel Sulo. Vuoden 1978 lopussa seurasi sitten
Yleisradion pesti edustamaan suomalaista tangolaulantaa Argentiinaan,
mitä tapahtumaa hän muistelee vieläkin yhtenä uransa tähtihetkistä.
Tämän jälkeen Pasi Kaunisto suuntautui yhä suuremmassa määrin
hengelliseen musiikkiin, vaikka jatkoi siinä sivussa myös maallisempaa
keikkatoimintaansa. Vuonna 1983 hän yritti comebackia iskelmälistoille
osallistumalla Syksyn sävel-kilpailuun
Veikko Juntusen laululla
Yksi päivä elämää
(Hittikorva), mutta jäi kisailussa kahdeksanneksi. Sen jälkeen hän
hiljensi keikkailuaan tuntuvasti, ryhtyäkseen hoitamaan perustamaansa
hautaustoimistoa.
80-luvun puolivälissä Pasi Kaunistolta ilmestyi parikin iskelmällistä kokoelmaa:
Karjala mielessäin (Bluebird), jonka otsikkokappale oli Toivo Kärjen käsialaa, ja
Suoraan sydämestä (Bluebird) Kari Litmasen sävelmän pohjalta. Vuonna 1990 julkaistu Kauniston ensimmäinen hengellisten laulujen
kokoelma
Sua kohti, Herrani
(Prisma) menestyi myös kaupallisesti niin hyvin, että sitä seurasi
joukko vastaavanlaisia levytyksiä. Vuonna 1996 Pasi Kaunisto palasi
jälleen iskelmien pariin CD:llä
Iltatähti (Bluebird), jonka otsikkoesitys oli ikuistettu jo marraskuussa 1970, mutta jonka muu ohjelmisto oli uutta.
Toimittuaan 15 vuotta yrittäjänä Kaunisto myi firmansa ja aloitti
loppukesästä 2003 taas keikkailun Volare-nimisen yhtyeen
laulusolistina. Samoihin aikoihin ilmestyi myös uusi single
Tyhjät ois iltani.
Alkuvuodesta 2006 Pasi Kaunisto sai valmiiksi Viron Pärnussa sikäläisen
kaupunginorkesterin avustamana taltioimansa joulukokoelman
Joulun juhlaa, talven tunnelmaa (Warner), jonka sisältöön kuuluu hänen Milja-tyttärensä säveltämä ja sanoittama laulu
Ensilumi.
Kaunisto viettää nykyisin osan vuodesta Ranskassa, mikä johtuu paljolti
siitä, että hänen toinen tyttärensä Verna työskentelee viulistina
Luxemburgissa. "Pasi Kauniston levy tuo kauniita muistoja ajalta,
jolloin iskelmä oli vielä voimissaan ja laulajat hyvin pukeutuneita
unelmien tulkkeja", toteaa
Vexi Salmi sarjaan 20 suosikkia kuuluvan cd-kokoelman
Sanat eivät riitä kertomaan (F Records) esittelytekstissä. "Ikävä kyllä hänen ensimmäinen menestyksensä
Koskaan et muuttua saa ei ole käynyt toteen. Maailma on muuttunut ja me sen mukana."
