 |
|
Henkilötiedot
Erkki Eirto
s. 0.0.1907 - 0.0.0, Helsinki k. 0.0.1954 - 0.0.0, Helsinki
Teksti Jari J. Marjanen
Nimet
Täydellinen nimi | Erik (Erkki) Vilhelm Eirto | Oikea nimi | Erik (Erkki) Eirto | Aliakset | Tauno Eskola, Eero Tammisto | Nimihistoria | Nylund, 0.0.1935, alkuperäinen sukunimi vuoteen -35 asti |
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika | 0.0.1907 - 0.0.0, Helsinki |
Kuolinaika | 0.0.1954 - 0.0.0, Helsinki |
Roolit ja soittimet
Roolit | laulaja (ooppera ja iskelmä) (päärooli) |
Muut yhteydet Vaikuttajat Muut henkilöyhteydet Martta Kuusela Lassi Utsjoki (alk. Schlüter)
Erkki Eirron ura liittyy pääosin taidemusiikkiin, erityisesti
oopperaan, mutta hän vaikutti populaarimusiikinkin alalla.
E. Eirto Opiskeli Helsingin musiikkiopistossa viulunsoittoa 1917—1928
sekä laulua 1928—1931 V. Lehtisen, Oiva Soinin, Wäinö Solan
ja Aino Acktén oppilaana. Hän opiskeli myös Saksassa v. 1932 ja
Italiassa v. 1938.
Eirto oli Suomalaisen Oopperan solisti vuodesta 1931 alkaen yhteensä
parinkymmenen vuoden ajan, jolloin hän esitti useita baritoniosia. Hän levytti
lauluja ja romansseja 1930-luvulla; näistä maininnan ansaitsee ainakin Väinö
Hannikaisen (op. 18, n:o 3) runoilija
L. Onervan eli Onerva Madetojan tekstiin säveltämän laulun Marja-Liisa ensilevytys vuodelta 1938.
von Bagh ja Hakasalo luonnehtivat Eirtoa iskelmälaulajana seuraavasti:
”Eirron persoonallinen, voimakkaan vibraton sävyttämä baritoni ei ollut
milloinkaan aikansa kaikkein suosituimpia iskelmä-ääniä. Silti juuri hänen
esityksissään on tyylikästä, patoutunutta kaihoa.”
Parhaiten E. Eirron hieman alle neljästäkymmenestä levytyksestä
muistettaneen nykyisin Tauno Eskolan salanimellä levytetyt ja aikoinaan
paljon soitetut sota-ajan kappaleet: Lassi Utsjoen haikea laulelma Vartiossa ja Ester Seetrin (Cederström) tango Ilta Kannaksella. Eirto lauloi ensimmäisenä levylle myös Fougstedtin kuuluisan Romanssin, jonka sen Katariina ja
Munkkiniemen kreivi –elokuvassa
kuuluisaksi tehnyt laulava näyttelijä Leif Wager tallensi äänilevylle
vasta v. 1971.
Erkki Eirto & Erhard Bauschken
tanssiorkesteri 14.5.1938: Mustalaistytön
kaiho. Tango. Säv. Ernő Veres,
suom. J. Lari [= R. W. Palmroth] Polydor S.F. 90764.
Erkki Eirto & Erhard Bauschken
taiteilijaorkesteri 16.5.1938: Marja-Liisa. Laulu. Säv. Väinö Hannikainen, runo: L.
Onerva [= Hilja Onerva Madetoja]. Polydor S.F. 90759.
Erkki Eirto, Martta Kinnunen &
Sointu-orkesteri 1942: Äänislinnan
kirjeenkantaja (Revaler Postillion
/ Wenn die Heimat ruft). Säv. Brunold Schneider, san. Walther Heuer, suom.
Palle [= R. W. Palmroth]. Sointu 484.
Tauno Eskola & Columbia-orkesteri 1942: Vartiossa. Laulelma. Säv. Lassi Utsjoki, san. Elli Tuomisto. Columbia DY 338.
Erkki Eirto & Sointu-orkesteri 1943: Romanssi elokuvasta Katariina ja
Munkkiniemen kreivi. Säv.
Nils-Eric Fougstedt, san. Reino Hirviseppä [= R. W. Palmroth]. Sointu 472
von Bagh, Peter
— Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja. Otava. Keuruu. S. 147—148.
Musiikki. Suuri
Musiikkitietosanakirja. 2: C—Ha.
Weilin & Göös. Keuruu 1990.
Otavan Iso
musiikkitietosanakirja.
|
|
|