 |
|
Henkilötiedot
Valto Laitinen
s. 0.0.1926 - 0.0.0, Helsinki k. 0.0.2004 - 0.0.0, Pariisi, Ranska
Teksti Jari J. Marjanen
Nimet
Täydellinen nimi | Valto Uolevi Laitinen |
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika | 0.0.1926 - 0.0.0, Helsinki |
Kuolinaika | 0.0.2004 - 0.0.0, Pariisi, Ranska |
Roolit ja soittimet
Roolit | säveltäjä (päärooli), muusikko, liikemies | Soittimet | piano (pääinstrumentti) |
Muut henkilöyhteydet Vaikuttajat Sauvo Puhtila, sävellysten sanoittaja
Valto Laitinen oli kansainvälisesti
merkittävimpiä suomalaisia muusikoita ja säveltäjiä; hänen elämäntyönsä
jakautui kahteen maahan, synnyinmaahan Suomeen sekä hänen toiseen kotimaahansa
Ranskaan. Hän oli muuttanut pysyvästi asumaan Pariisiin jo v. 1958, mutta
senkin jälkeen hän vieraili usein täällä Pohjolassa, mm. Saariselän Kaamosjazz-juhlilla.
Laitinen oli jo 40-luvun lopulla
tunnettu jazzpianisti, joka herätti meillä huomiota Lennie Tristanon
tyyppisellä sointumaailmalla, jonka hän kuitenkin kertoi itse omin kokeiluin
löytäneensä. Hän matkusti omalla kustannuksellaan Pariisin jazzfestivaaleille
1949 osallistumaan tapahtuman yhteydessä järjestettyyn pianistikilpailuun,
jossa hän saavutti kolmannen sijan. Laitinen ryhtyi säveltämään 1950-luvun
alkupuolella.
Täällä Laitisen synnyinmaassa
hänen sävellyksistään tunnetaan parhaiten nimimerkki Ulla Sandin, oikeammin Ulla
Sandqvistin (latinalais-amerikkalaisen musiikin meikäläisen sanansaattajan
”Sacy Sandin” puolison) sanoittama tyylikäs, ”epäsuomalaisella tavalla”
alakuloinen Kun syksy saapuu Helsinkiin, jonka Maynie Sirén
levytti Westerlundille v. 1957. Säveltäjä itse kertoi Toivo Kärjen
kehottaneen häntä muuttamaan sävelmän tangoksi, koska se muka ei menisi muuten
kaupaksi, mutta säveltäjä saattoi myöhemmin tokaista, että menihän se. Toinen
suuren yleisön mieleen jäänyt sävellys on Katri Helenan v. 1971
levyttämä Kai laulaa saan, jonka alkuteksti oli jo ranskankielinen.
Ranskalaiset tunsivat Laitisen
ennen kaikkea säveltäjänä, mutta myös tunnettujen jazzkerhojen ja hotellien
pianistina; edellisissä hän esiintyi mm. useitten yhdysvaltalaisten
jazzlegendojen kanssa. Hän osallistui ranskansuomalaisten toimintaan ja oli
suomalaisyritysten tuotteitten vientiä edistänyt liikemieskin.
Vuoden 1972 Syksyn Sävelen
loppukilpailuissa kolmessa oli Laitisen sävel; sanat olivat Sauvo Puhtilan.
Ranskassa Laitisen sävellyksiä on levyttänyt mm. meilläkin jossakin vaiheessa
varsin suosittu ja tunnettu chansonlaulaja Mireille Mathieu.
Varsinaiselle eläkkeelle hän ei ranskansuomalaisten verkkojulkaisun mukaan
koskaan ehtinyt.
Valto Laitinen poistui
77-vuotiaana keskuudestamme Pariisissa 11. lokakuuta 2004 pitkään vaikeaa
syöpää sairastettuaan.
Maynie Sirén ja Ossi Malisen orkesteri 1957: Kun syksy
saapuu Helsinkiin. Hidas foksi. Säv. Valto Laitinen, san. Ulla Sand [= Ulla
Sandqvist]. His Master’s Voice TJ 72
Katri-Helena 1971: Kai laulaa saan (C’est toute une
musique). Säv. Valto Laitinen, san. Marc Bonnard, suom. Christina Johansson,
sov. Pentti Lasanen.
Hannele Widomski 1972: C’est drôle un grand amour.
Säv. Valto Laitinen, san. Michel Jordan.
Berit
[= Tuula Etola] 1972: Katselen toisien onnea (Quand tu n’es pas là).
Säv. Valto Laitinen, san. Pascal Bilat, suom. Saukki [= Sauvo Puhtila], sov. A.
Oinonen.
Muller, Tuulikki &
Airaksinen, Anneli: ”Rakastettu Valto Laitinen menehtyi syöpään.” (Verkkolähde, osoite yllä.)
Tahkolahti,
Jaakko 2004: ”Jazzpianisti loi uran Ranskassa.” (Nekrologi.) Helsingin
Sanomat to 14. lokakuuta 2004.
|
|
|