BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Jamppa Tuominen

s. 11.5.1949, Oulu
k. 19.11.1998, Playa del Ingles

Teksti Veikko Tiitto
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiJarmo Antti Jussi Tuominen
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika11.5.1949, Oulu
Ensilevytys1976
Kuolinaika19.11.1998, Playa del Ingles
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja
Soittimetalttosaksofoni (pääinstrumentti), baritonisaksofoni (pääinstrumentti), tenorisaksofoni, huilu, klarinetti, kitara, piano
Linkit
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Vaikuttajat
Veikko Juntunen, säveltäjä, sanoittaja
Heikki Annala, säveltäjä, sovittaja
Biografia
Jarmo “Jamppa” Tuominen lienee perinyt musiikilliset lahjansa isältään Turo Tuomiselta (1912-1961), joka toimi pitkään sellistinä Oulun kaupunginorkesterissa.

Ensimmäisen kerran Jarmo esiintyi julkisesti Oulussa Heinäpään seurakuntakodilla noin 4-vuotiaana. Hän esitti tuolloin vanhemman sisarensa Annetten kanssa yhdessä laulun Huurre puita huokuilee talvitaivaan alla, jonka heidän äitinsä oli heille tilaisuutta varten opettanut.

1960-luvun alussa Jarmo Tuominen opiskeli Oulun musiikkiopistossa, ensin klarinetinsoittoa vv. 1960–63, jossa opettajana hänellä oli Simo Säilänne. Sen jälkeen hän opiskeli huilunsoittoa opettajanaan Vilho Huomo. Jarmo Tuomisen ura laulajana alkoi kuitenkin jo 12-vuotiaana vuonna 1961 oululaisen Pertti Haipolan nuoriso-orkesterin laulusolistina.

Syksyllä vuonna 1961 Jarmon isä kuoli äkillisesti. Heti sen jälkeen hän teki Pertti Haipolan kanssa matkan Helsinkiin tarkoituksena päästä levyttämään lapsitähtenä. Esikuvana oli tuohon aikaan Euroopassa suuressa suosiossa ollut italialaissyntyinen, Tanskassa levyttänyt lapsitenori Robertino (Robertino Loreti, s. 1945). Jarmo kävi Helsingissä esittelemässä taitojaan Westerlund-yhtiöllä tuottaja Rolf Kronqvistille, joka kuitenkaan tässä vaiheessa ei lämmennyt tekemään levytyssopimusta.

Vuonna 1962 Jarmo Tuominen voitti Hämeenlinnassa järjestetyt kansakoululaisten laulajien SM-kilpailut.

Vuonna 1963 Jarmon ja Pertti Haipolan tiet erkanivat. Jarmo perusti oman yhtyeen, joka soitti tanssimusiikkia ja  jazzia. Pääsoittimena oli nyt alttosaksofoni ja ohessa tenorisaksofoni, huilu ja klarinetti. 1970-luvulle tultaessa Tuominen soitti Polar Big Bandissa. Klarinetinsoittoa opiskeltuaan Jarmon oli helppo siirtyä saksofoniin. Näiden soittimien sormitukset kun ovat samanlaiset. Jampalla oli myös absoluuttinen sävelkorva, joka myös helpotti uuden soittimen omaksumista.

1970-luvun alussa Jampan hyvä ystävä, posiolaissyntyinen, Oulussa asuva kirjaltaja-muusikko Veikko Juntunen teki tälle tilaustyönä kappaleen Aamu toi, ilta vei. Veikko Juntunen oli debytoinut säveltäjänä jo vuonna 1970, ja hänen laulujaan olivat ensimmäisinä päässeet levyttämään jo mm. Matti Esko (Nuoruus on hetki vain) ja Kisu (Kuljin puistoon päin). Niinpä tämäkin kappale toimitettiin levy-yhtiöihin, mutta se ei vielä herättänyt kiinnostusta. Tässä vaiheessa Jamppa myös teki vierailun Fazerille Toivo Kärjen juttusille. Kärki ei keksinyt Jampalle sopivaa levytettävää ja suorasukaiseen tyyliinsä totesi tämän lauluäänen sopivan paremmin operettisaliin kuin viihdemusiikin esittämiseen.

Tuohon aikaan Jamppa työskenteli kotikaupungissaan Oulussa päivätyökseen musiikkiliikkeessä, iltaisin hän kierteli keikoilla Oulun lähiympäristössä ja veti lauluiltoja oululaisissa ravintoloissa. Eräässäkin ravintolassa hän veti lauluiltoja peräti seitsemän vuoden ajan. Eräänä iltana tuohon ravintolaan saapui työmatkallaan Oulussa käymässä ollut CBS-yhtiön tuottaja Seppo Matintalo. Hän kuuli Jampan laulavan kappaleen Aamu toi, ilta vei. Matintalo kehotti Jamppaa osallistumaan Apu-lehden järjestämään Iskelmähaavi-kilpailuun, jossa vasta Suomeen rantautunut CBS-yhtiö etsi uusia laulajia.

Jamppa osallistui Helsingissä kulttuuritalolla järjestettyyn kilpailuun ja tuli toiseksi. Kilpailun voitti Juhamatti, ja heistä kumpikin solmi levytyssopimuksen CBS-yhtiön kanssa. Vuonna 1977 levytettiin vihdoinkin kappale Aamu toi, ilta vei. Levy nousi heti kaikkien listojen kärkeen ja albumi Jamppa Tuominen rikkoi seuraavan vuoden puolella timanttilevyyn oikeuttavan myyntirajan. Levyä myytiin kaikkiaan yli 60 000 kappaletta.

Veikko Juntusen kanssa yhteistyössä syntyivät myös Jampan seuraavat hitit, Yritetään yhdessä vielä ja Kevään ensi kukkanen, jotka löytyvät albumilta Jos ystävään luottaa voit (1978). Jamppa teki CBS-yhtiölle kaikkiaan neljä levyalbumia, yhden joka vuosi, ja niistä jokainen myi vähintään kultalevyn verran. Vuonna 1982 Jamppa Tuominen teki albumin Elämäni parhainta aikaa Levytuottajat Oy:lle. Levy myi kultaa.

Luonnollisesti näin mahtava levymyynti oli omiaan lisäämään myös artistin keikkatahtia. Parhaimmillaan hän teki vuoden aikana noin 300 keikkaa. Keikkatahti oli niin rankka, että sen seurauksena Jamppa joutui lopulta sairaalaan lepäämään. Lisääntynyt työtahti ja alkoholinkäyttö olivat lopulta terveydelle liikaa.

Vuonna 1983 Jamppa palasi näyttävästi parrasvaloihin. Hän solmi levytyssopimuksen Bluebird-yhtiön kanssa. Jo ensimmäinen Bluebird-albumi Kuumat kyyneleet muodostui Jampan ostetuimmaksi levyksi kautta aikojen, sitä myytiin yli 73 000 kpl. Levyn sovitukset noudattavat silloin muotiin tullutta twist-tyyliä ja sanoituksissa kuvastuvat silloin suositut aiheet, koti-ikävä ja kaipaus kotiseudulle. Sama linja näytti vetoavan ostavaan yleisöön, Onnesta otteen sain (1984) sai myös timanttilevyn (myyty yli 50 000 kpl). Myös seuraavina vuosina Jamppa sai vastaanottaa jalometallia, nimittäin kultalevyn muodossa albumeista Onnenpoika (1985, myyty 34 000 kpl) ja Ystävälle (1985, myyty yli 33 000 kpl). Yli 700 000 myydyllä levyllään hän on osoittanut olevansa eräs Suomen kaikkien aikojen suosituimmista iskelmälaulajista.

Viimeiset kultalevynsä Jamppa sai albumeista Tuo muukalainen (1986) ja Tähdet, tähdet (1987). Vielä 1990-luvun aikana Jampalta kuitenkin ilmestyi vielä kolme albumia, niistä viimeinen, Kukkivat ruusut kerran vuonna 1995.

Vuonna 1985 Jamppa pääsi osallistumaan MTV:n järjestämän Syksyn Sävel-kilpailun finaaliin kappaleella Muuttolinnun tie. Tuona vuonna kilpailun ratkaisi asiantuntijaraati. Voittajaksi valittiin instrumentaaliesitys, Pentti Lasasen saksofonisoolo, Jori Sivosen sävellys Luoksesi jään. Jampan voidaan katsoa menestyneen kilpailussa kaikkein huonoimmin. Hän jäi nimittäin 9. sijalle ja jopa viimeiseksi jäänyt Irwin Goodman sai kappaleellaan Sepalus auki lehdistön kunniamaininnan.

1990-luvun aikana Jamppa Tuomisen suosio kuitenkin vähitellen hiipui ja hän siirtyi esiintymään pääasiassa suomalaisturisteille Kanariansaarilla. Hänen uransa loppuvaihetta varjostivat mm. alkoholiongelmat. Väärän ilmiannon vuoksi Jamppa joutui Gran Canarialla yli kahdeksi kuukaudeksi tutkintovankeuteen. Suomessa lehdistö käsitteli asiaa sensaationhakuisella tavallaan sillä seurauksella, että Jampasta lopulta tuli median uhri. Passiongelmien vuoksi hänen Suomeen paluunsa viivästyi. Jamppa Tuominen kuoli marraskuussa 1998 henkisesti loppuun palaneena sairauskohtaukseen Gran Canarialla Playa del Inglesissä.

Jamppa Tuomisen muistokonsertti järjestettiin toukokuun 9. päivänä 1999 Oulussa Madetojan salissa. Jamppa Tuomisen syntymästä tuli tuohon aikaan kuluneeksi 50 vuotta ja konsertin esiintyjäkaarti koostui pelkästään Jampan omana aikakautena, 1960- ja 70-luvuilla suosioon nousseista suomalaisista laulusolisteista.

Samana vuonna ilmestyi myös Annette Tuomisen levyttämänä Jamppa Tuomisen säveltämä kappale Kaipuuni on uskomaton. Jamppa oli säveltänyt ja osittain sanoittanutkin kappaleen Gran Canarialla ollessaan. Siellä Jamppa lauloi kappaleen puhelimessa Veikko Juntuselle, joka sitten viimeisteli laulun tekstin.

Jamppa Tuominen oli monitaitoinen muusikko. Hän hallitsi laulamisen lisäksi seitsemää instrumenttia (huilu, klarinetti, baritoni-, tenori- ja alttosaksofoni, kitara, piano). Hän oli vasenkätinen ja opetteli kitaransoitossa omat otteet vaihtamatta kielien paikkaa, eli hän soitti soinnut ikään kuin ylösalaisin. Saksofonistina Jamppa oli studiotason muusikko, suorastaan virtuoosi. Monissa 1980- ja vielä 90-luvullakin tapahtuneissa levytyksissään hän soittaa itse saksofonisoolot. Myös muiden artistien, mm. Tarja Lunnaksen levytyksissä voidaan kuulla Jamppaa saksofonistina.
Valikoitu diskografia
Singlejä

Jamppa Tuominen: Aamu toi, ilta vei (CBS, 1977)
Jamppa Tuominen: Jos ystävään luottaa voit (CBS, 1978)
Jamppa Tuominen: Kevään ensi kukkanen (CBS, 1978)
Jamppa Tuominen: En hyvästellyt sua (CBS, 1979)
Jamppa Tuominen: Elämäni parhainta aikaa (Gold Disc, 1982)
Mikko Alatalo (laulu) & Jamppa Tuominen (laulu ja saksofoni): Pohjoisen laulu (Hi-Hat, HIS 1087, 1982)
Jamppa Tuominen: Kuumat kyyneleet (Bluebird, 1983)
Jamppa Tuominen: Pikku-Merja (Bluebird, 1984)
Jamppa Tuominen: Muuttolinnun tie (Bluebird, 1985)
Jamppa Tuominen: Tuo muukalainen (Bluebird, 1990)

Albumit

Jamppa Tuominen (CBS, 1977)
Jos ystävään luottaa voit (CBS, 1978)
En hyvästellyt sinua (CBS, 1979)
Usko rakkauteen (CBS, 1980)
Luona kappelin (CBS, 1981)
Elämäni parhainta aikaa (Gold Disc, 1982)
Kuumat kyyneleet (Bluebird, 1983)
Onnesta otteen sain (Bluebird, 1984)
Onnenpoika (Bluebird, 1985)
Ystävälle (Bluebird, 1985)
Tuo muukalainen (Bluebird, 1986)
Tähdet tähdet (Bluebird, 1987)
Muisto vain (Bluebird, 1988)
Luoksein (Bluebird, 1989)
Toivotaan toivotaan (Bluebird, 1990)
Tähdenlento (Bluebird, 1993)
Kukkivat ruusut kerran (Bluebird, 1995)
Bibliografia ja lähteet
Annette Sorosen haastattelut lokakuussa 2006 ja keväällä 2007 (haastattelija Veikko Tiitto)

Pertti Haipolan haastattelu keväällä 2007 (haastattelija Veikko Tiitto)

Tuunainen, Petri & Latva, Tony: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista viihdetaiteilijaa, ss. 442-443 (Helsinki, WSOY, 2004)

Ilkka Isosaari: Nykyposti 11 / 1999: Jamppa Tuominen oli oikeusmurhan uhri, ss. 22-27
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy