BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Kokoonpanon tiedot

Jormas


Teksti Veikko Tiitto
Perustiedot
Tärkeät päivämäärät
Perustettu1965
Ensilevytys (nimellä The Finnish Beatmakers) elokuussa1965
Hajonnut syyskuussa1968
Linkit
Veikko Tiiton kokoama diskografia
http://www.veikkotiitto.fi/jormas.htm#Jormas
Yhtyejäsenet
Pertti "Pepe" Willberg (s. 17.12.1946, laulu ja kitara)
Kaj ”Kaiju” Wallin (s. 28.9.1945, basso, 1965-1967)
Kurt ”Kurre” Mattson (s. 26.5.1937, rummut, 1966-1966)
Raul ”Ralle” Wikström (s. 5.11.1946, laulu, 1965-1966)
Seppo ”Sepi” Keurulainen (18.9.1945-4.2.1981, soolokitara, 1965-1968, mutta välillä opiskelemassa)
Hannes ”Hasse” Walli (s. 10.2.1948, kitara, 1966-1968)
Christer "Kicke" Bergholm (s. 21.9.1948, basso, 1967-1968)
Ronald ”Ronnie” Österberg (15.1.1948 - 6.12.1980, rummut, 1967)
Matti ”Keisari” Oiling (s. 20.11.1942, rummut, 1967-1968)
Arto "Mamba" Koskinen (s. 20.3.1947, koskettimet, 1967-1968)
Biografia
Yhtye Jormas syntyi, kun kaksi suomalaista huippuyhtyettä, The Islanders ja The Beatmakers, hajosivat. Jim & The Beatmakers vaikutti vuosina 1964-65, jolloin vielä elettiin beat-huumaa. Nimen Islanders käyttöoikeus puolestaan oli Scandia-yhtiöllä. Yhtyeen hajottua Islandersin jäljelle jääneet jäsenet komppikitaristi Pertti “Pepe” Willberg, basisti Kaj “Kaiju” Wallin ja ruotsalaissyntyinen rumpali Kurt “Kurre” Mattson yhdistyivät Beatmakersin raunioille jääneisiin laulusolisti Raul “Ralle” Wikströmiin ja soolokitaristi Seppo “Sepi” Keurulaiseen ja niin uusi yhtye oli syntynyt.

Yhtyeen nimi Jormas syntyi yhtyeen manageri Jorma Weneskosken mukaan. Esikuvana nimenmuodostukselle oli Ruotsissa vaikuttanut Tages-yhtye. Koska Ruotsissa oli oma “rytmintekijänsä“, kokeiltiin aluksi nimeä Finnish Beatmakers. Ratkaisu osoittautui lyhytnäköiseksi ja niin päädyttiin hyvinkin pian suomalaiskansallista alkuperää olevaan nimeen Jormas.

Yhtyeen suhtautuminen musiikkiinsa oli alusta asti ammattimaista. Heistä jokainen oli saanut opintonsa päätökseen, joten he pystyivät harjoittelemaan musiikkiaan täysipainoisesti. Ohjelmiston rakentamiseen ja stemmalaulujen hiomiseen panostettiin myös tosissaan.

Parin kuukauden rankan treenaamisen jälkeen bändi oli valmis keikoille ja kesästä 1965 lähtien yhtye keikkaili jo varsin ahkerasti tanssilavoilla ja koulubileissä. Yhtyeen laulusolistina ehti tuolloin vierailemaan myös 19-vuotias Jim Pembroke, joka oli hänkin tehnyt esiintymissopimuksen Jorma Weneskosken kanssa. Yhtyeen keikkaohjelmisto koostui pääosin yhtyeen jäsenten omien suurien suosikkien, kuten Manfred Mannin, Moody Bluesin, Animalsin, Ivy Leaguen ja Walker Brothersin tunnetuksi tekemistä kappaleista. Tuon ajan hengelle olikin tyypillistä se, että yhtyeiden keikkaohjelmisto koostui muilta lainatuista lauluista, eikä omaa ohjelmistoa juurikaan ollut.

Ensimmäisen singlensä Mr. Tambourine Man / New Orleans yhtye levytti elokuussa 1965 Kirja-studiolla Helsingissä. Tässä vaiheessa yhtye vielä esiintyi nimellä The Finnish Beatmakers. Koska yhtye kuitenkin keskittyi pääasiallisesti keikkailuun, niin se koki levytysstudiossa vierailut lähinnä vain välttämättömänä pahana. Kuitenkin levytykset onnistuivat helposti, sillä ne koostuivat yhtyeen tutusta keikkaohjelmistosta.

Syksystä 1965 Jormas panosti tosissaan kansainväliseen läpimurtoon. Yhtye keikkaili kaikkien pohjoismaiden lisäksi keväällä 1966 myös Saksassa. Ruotsissa Jormas sai suorastaan loistavan vastaanoton ja pääsi heti maan suosituimpien yhtyeiden joukkoon. Kolmannella Ruotsin reissullaan bändi levytti Tukholmassa Dieke Audiotron-studiossa toisen singlensä The Locomotion (Twisting To The Locomotive) / Go Now. Tämän levytyksen jälkeen Kaj Wallin erosi yhtyeestä ja palasi Suomeen sotapalvelusta suorittamaan. Hänen tilalleen tuli välittömästi Cay & The Scaffolds-yhtyeestä tuttu Christer “Kicke” Bergholm. Keväällä 1966, Ruotsin kiertueen jälkeen Seppo Keurulainen jätti yhtyeen ja hänen tilalleen soolokitaristiksi tuli Hannes “Hasse” Walli. 21. huhtikuuta yhtye teki tällä kokoonpanolla ensimmäisen keikkansa Helsingin Kulttuuritalolla.

Kesäkuussa 1966 yhtye vieraili Finnvoxin studiossa ja teki ensimmäisen suomenkielisen levytyksensä, josta samalla myös muodostui klassikko. Kappale oli käännösiskelmä Saat miehen kyyneliin (To Make A Big Man Cry). Se on myöhemmin kuulunut olennaisena osana Pepe Willbergin ohjelmistoon ja hän on myös levyttänyt vuosien varrella sen kolme kertaa uudelleen. Levyn A-puolelle tuli kuitenkin tunnettu The Mamas & The Papas-yhtyeen hitti California Dreamin’. Samana kesänä äänitettiin myös suomenkielinen versio Taivas vain tietää Beach Boysien tunnetuksi tekemästä kappaleesta God Only Knows. Myös nämä levytykset tehtiin Finnvox-studiossa.

Jormas oli epäilemättä Suomen suosituin bändi vuosina 1965-66. Samaan aikaan keikkatahti oli myös sen mukaista. Välillä yhtye teki keikan jopa kolmesti päivässä. Tällainen tahti ei voinut olla vaikuttamatta bändin jäsenten yhteishenkeen. Sisäisiä ristiriitoja ilmeni tämän tästä. Samaan aikaan bändin päävokalistiksi vakiintui Pepe Willberg Raul Wikströmin joutuessa jäämään toisinaan jopa kokonaan pois keikoilta. Myös paineita Wikströmin erottamiseksi yhtyeestä oli ilmassa.

Loppukesästä 1966 Jormas vieraili jälleen Tukholmassa. Tällä kertaa Dieke Audiotronissa äänitettiin kappale Get Out Of My Life Woman.

Jormaksen oli määrä soittaa viimeinen keikkansa 5. lokakuuta 1966 Salossa, mutta keikka peruuntui Pepe Willbergin ajettua Volkswageninsa ojaan palatessaan edelliseltä keikaltaan Karjaalta. Autossa olivat kyydissä myös Kurre Mattson ja Pepen vaimo Leena, jonka jalka onnettomuudessa katkesi.

Vuoden 1966 joulumarkkinoita varten EMI-yhtiö kokosi Jormaksen siihen asti levytetyn tuotannon LP-levylle. Levyn ilmestymisen aikoihin, suosionsa huipulla yhtye kuitenkin oli ehtinyt hajota, sillä Willbergillä, Bergholmilla ja Wikströmillä oli silloin tullut aika suorittaa asepalvelus puolustusvoimissa, eikä lykkäystä kukaan heistä ollut huomannut hakea.

Hajoaminen jäi kuitenkin tilapäiseksi. Seuraavana keväänä yhtye herätettiin uudelleen henkiin ja siltä ilmestyi jälleen uusi levy. Armeijasta lomalla ollessaan Pepe Willberg oli käväissyt studiolla laulamassa soolo-osuutensa kappaleeseen Rööperiin, jonka Juha Vainio oli kääntänyt Beatles-hitistä Penny Lane. Uusi klassikko oli taas syntynyt. Sopivan tilaisuuden tullen bändi myös keikkaili tilapäiskokoonpanolla, jonka muodostivat Willberg, Bergholm, Walli ja Österberg. Tämä kokoonpano nähtiin ja myös kuultiin Beach Boys-yhtyeen Suomen konsertin lämmittelybändinä toukokuussa 1967.

Jormas alkoi kuitenkin jo kesällä 1967 lähestyä tiensä päätä. Yhtye ei ollut tyytyväinen Jorma Weneskosken managerointiin ja halusi vaihtaa tallia. Mutta koska Weneskoski oli rekisteröinyt nimen käyttöoikeuden itselleen, olisi yhtyeen siinä tapauksessa pitänyt vaihtaa nimeä. Uutta nimeä etsittiin sitten mm. Hymy-lehden kesäkuun numerossa järjestetyssä lukijakilpailussa.

Vielä ei ollut kuitenkaan yhtyeen lopullisten hyvästien aika. Elokuussa 1967 Jormas-yhtyeen uudeksi kokoonpanoksi vakiintui Pepe Willbergin, Kicke Bergholmin ja Sepi Keurulaisen lisäksi uusina jäseninä Arto “Mamba” Koskinen sekä Matti Oiling. Uuden kokoonpanon ensiesiintyminen tapahtui Kuopiossa 16. syyskuuta. Saman vuoden aikana yhtye uusi levytyssopimuksensa EMI-yhtiön kanssa ja teki yhtiölle vielä kaksi singleä. Alkusyksystä ilmestyi Riski-Riitta / Luokses palaan taas ja loppuvuodesta äänitettiin Kenties kenties / Alusta mä kaiken alkaisin.

Helmikuussa 1968 Jormas julkaisi toisen albuminsa Sincerely!, joka laulettiin kokonaan englanniksi. Levy, joka edusti aikaisempaa rankempaa, psykedeelistä hippilinjaa julkaistiin pohjoismaiden lisäksi myös Saksassa ja Englannissa. Levyllä on mukana myös yhtyeen jäsenten omia sävellyksiä, joista mainittakoon Pepe Willbergin Daddy Does’nt Like My Baby ja Listen To My Song, Seppo Keurulaisen I Loved My Horse, Matti Oilingin Emperor’s Silky Knickers sekä Arto Koskisen Mamba’s Tune.

Keväällä 1968 yhtye teki Tanskan-kiertueen. Vierailevana solistina nähtiin ja kuultiin silloin Jim Pembrokea. Pembroke esiintyi Kicke Bergholmin sijaisena, joka joutui jäämään pois kiertueelta sairasloman takia, katkaistuaan helmikuussa jalkansa hiihtoretkellä Lapissa yhtyeen Sallan keikan jälkeen.

Huhtikuussa 1968 Arto “Mamba” Koskinen päätti jättää yhtyeen. Jormaksen sovinnainen pop-linja ei häntä enää jaksanut innostaa. Jormas jatkoi nyt kolmihenkisenä kokoonpanolla Oiling, Keurulainen ja Willberg.

Vuonna 1968 ilmestynyt single Se onnistuu / Elää jäi Jormas-yhtyeen viimeiseksi julkaisuksi. Tosin tällä levyllä solistiksi on merkitty Pepe Willberg, mutta useita Jormas-yhtyeen jäseniä on vielä säestävässä studiokokoonpanossa mukana. Orkesterisovituksista tällä levyllä vastaa Nacke Johansson.

Lopullisesti Jormas hajosi syyskuussa 1968. Aika oli silloin jo ajanut pop-musiikkia soittaneen Jormaksen ohi. Muotiin olivat tulleet popin sijaan sooloartistit ja bluesrock-bändit. Myös soittoväsymys, motivaatiopula ja taloudelliset syyt olivat edesauttamassa hajoamisprosessia; sooloartistit tienasivat hyvin, kitarabändin jäsenenä sen sijaan ei päässyt enää riittäville ansioille.

Vuonna 1995 Jormas teki paluun lavoille ja on sen jälkeen tehnyt satunnaisesti keikkoja mm. Back to sixties -tapahtumissa.
Valikoitu diskografia
Albumit

Jormas (YDLP-1020, 1966)
Sincerely! (PAR-LP 304, 1968)
Saat miehen Rööperiin (7243 535793 2 6, 2001)

Single

Saat miehen kyyneliin (HMV TJ 354, 1966)
Taivas vain tietää (HMV TJ 360, 1967)
Rööperiin (HMV TJ 371, 1967)
Alusta mä kaiken alkaisin (PAR 985, 1968)
Bibliografia ja lähteet
Latva, Tony & Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista viihdetaiteilijaa, ss. 143-144, Helsinki, WSOY, 2004

Nikulainen, Juha: Jormas - Saat miehen Rööperiin - Kaikki levytykset 1965-1968, CD:n esittelylehtinen, Oy EMI Finland Ab, 2001
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy