s. 28.3.1912, Seinäjoki

k. 26.4.2001, Helsinki

Koskelan toiminnasta erityisesti soitonopettajana ja RSO:ssa
http://koti.mbnet.fi/lyytinen/olli_www/index.php?page=historia

Tauno Kukko, muusikkokumppani
Armas Miettinen, muusikkokumppani
Kaarlo Valkama, muusikkokumppani
Onni Hovi, muusikkokumppani
Paavo Karpo, muusikkokumppani
Joel Lahti, muusikkokumppani
Erkki Valaste, muusikkokumppani
Göran Ödner, muusikkokumppani, sävellysten sovittaja

Dallapé, trumpetisti
Rainbow, trumpetisti
Vaasan sotilassoittokunta
Suomenlinnan sotilassoittokunta
Olavi Koskelan orkesteri, kapellimestari
Radion Viihdeorkesteri, trumpetisti
Radion sinfoniaorkesteri, trumpetisti

Helsingissä Olavi Koskela viihdytti Rainbow-orkesterissa ja hän oli jossakin vaiheessa myös legendaarisen Dallapé-orkesterin soolotrumpetisti.

Koskelan oma orkesteri oli 50-luvulla komea ja suosittu, ”tavaramerkkinään” swing ja esiintymispaikkana sillä olivat usein Helsingin ykköspaikat, kuten Linnanmäki, Hämäläisten Talo, Ostrobotnia ja Vanha ylioppilastalo. Koskelan orkesteri saattoi parhaimpina aikoinaan esiintyä jopa viitenä iltana viikossa. Nuotteja tilattiin Yhdysvalloista.

Koskelan johtaman, v. 1951 perustaman tanssiorkesterin hienostuneita, jopa Glenn Miller -tyylisiä esityksiä 1950-luvun alusta on kuultavissa LP-muodossa PSO:n julkaisemalla levyllä Olavi Virta / Olavi Koskelan orkesteri (Finlandia PSOP 96); muissa taltioinneissa laulusolistina on Virta (jonka kanssa Koskela oli toiminut yhdessä jo Rainbow’ssa), mutta Kaarlo Valkaman hidas foksi Tanssiaisrakkautta ja salanimi Timo Vuoren eli Martti Pihan valssi Kaunein ruusu ovat orkesteriesityksiä. Sovittajana v. 1952—1953 Odeon PLD –levytyksissä oli usein Göran Ödner (säveltäjänimimerkkinä Yrjö Väsäri) tai sitten Valkama. Aikalaisarvostelija Pyörittäjä eli Mauno Maunola kommentoi Koskelan orkesteria hyvin suopeasti: ”Tanssiaisrakkautta, PLD 1, on mielestäni täysin kansainvälistä tasoa oleva slow-fox. Säv. Kaarlo Valkama. Olavi Koskelan orkesteri soi hyvin, eikä tässä levyssä ole sitä tutunomaista kotimaista ’klangia’, joka niille on valitettavan usein ominaista, johtunee viritysvaikeuksista. Sanat esiintyvät edukseen, sillä laulua ei ole lainkaan.” Levyä Odeon PLD 27 Pyörittäjä arvioi tähän tapaan: ”Valssissa Sävel, kerro kaipuuni, PLD 27, saamme tutustua ylikapellimestari Olavi Koskelaan säveltäjänä. Mielestäni hän on onnistunut hyvin tässäkin suhteessa. — Olavi Virta laulaa. Hän laulaa myös kääntöpuolen melkoisen mukavan slow-foxin Kultakutri, säv. Yrjö Väsäri.”

Koskelan säännöllinen ”leipätyö” oli Radion sinfoniaorkesterin ja Radion viihdeorkesterin trumpetistina 1952—72; hän jäi eläkkeelle sinfoniaorkesterista. Hänen oma orkesterinsa lopetti v. 1964 rautalankamusiikin vallattua tanssipaikat. Koskela ehti vielä nostaa Helsingin työväenyhdistyksen puhallinorkesterin (soittokunnan) suosioon v. 1969—79, jolloin harrastajapohjainen puhallinorkesteri konsertoi, teki radionauhoja ja sai hyviä arvosteluja. Tuolta ajalta on levy Taistojen tiellä (Scandia HSLP 232). Koskela johti myös Helsingin NMKY:n Big Bandiä, Helsingin liikennelaitoksen soittokuntaa ja Postin sinfoniaorkesteria useita vuosia.

Koskela oli Suomen Trumpettikillan ensimmäisiä kunniajäseniä Eugen Malmsténin, Yrjö Syrjälän ja Lauri Ojalan ohella. Hän opetti useita nuorempia trumpetisteja.

Olavi Virta ja Olavi Koskelan orkesteri: Marita hymyilee, valssi (säv. ja sov. Kaarlo Valkama, san. Valdemar [= Martti Piha]) / Olavi Koskelan orkesteri: Tanssiaisrakkautta, hidas foksi (säv. ja sov. K. Valkama). Odeon PLD 1, 28.2.1952.

Anon. 2001. ”Kapellimestari Olavi Koskela: Trumpetisti villitsi tanssiin ja marssille.” Helsingin Sanomat 6. toukokuuta 2001 (muistokirjoitus).

Marjanen — Hirvi — Grönstrand — Halvorsén (toim.): Mauno Maunola: Pyörittäjän levyarvosteluja 1951—1965. Viihdemusiikin Ystävien Seura ry. Käsikirjoitus 2007.

Gronow, Pekka — Lindfors, Jukka — Nyman, Jake (toim.) 2004. Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Tammi. Hämeenlinna. S. 113.