BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Kokoonpanon tiedot

Leevi and the Leavings


Teksti Tero Valkonen
Perustiedot
Tärkeät päivämäärät
Perustettu1978
Lakkautettu2003
Linkit
(Virallinen kotisivu)
http://www.leavings.net/
Yhtyejäsenet
Gösta Sundqvist (laulu, useita instrumentteja, 1978-2003)
Risto Paananen (kitara, basso, laulu, 1978-2003)
Juha Karastie (kitara, 1979-2003)
Niklas Nylund (rummut, 1987-2003)
Jari Malinen (koskettimet, 1978-1979)
J.D. Leivo (rummut, 1979-1982)
Reijo Inna (rummut, 1978-1979)
Markku Mattila (rummut, 1982-1986)
Biografia
Me emme vieläkään tiedä, mitä Marja-Leenalle kuuluu. Teuvosta ei ehkä tullutkaan maanteiden kuningasta. Raparperitaivaaseen ei välttämättä päästä koskaan. Mutta Gösta Sundqvist on luonut meille kuvan näistä kaikista, ja siksi hänen Leevi and the Leavings -yhtyeensä on kuolematon.

Vuonna 1978 perustettu Leevi and the Leavings oli suomalaisen rockin omintakeisimpia tapauksia. Yhtye ei esiintynyt yleisön edessä käytännössä koskaan (lukuun ottamatta aivan paria tapausta uran alkupuolella), sen johtohahmo Gösta Sundqvist vältteli julkisuutta parhaansa mukaan ja orkesteri pysytteli muutenkin etäällä kaikesta rock'n'roll-elämään tyypillisesti liitetystä melskeestä - mutta se onnistui kuitenkin tekemään suuren määrän hittejä, joiden kestävyyttä ei ole syytä epäillä.

Leevi and the Leavingsin johtohahmo oli alusta asti laulaja Gösta Sundqvist, joka myös sävelsi, sanoitti ja sovitti käytännössä kaiken yhtyeen tekemän materiaalin. Kun Sundqvist kuoli yllättäen vuonna 2003, oli ilmeistä ettei bändin taipale enää jatkuisi.

Yhtye alkoi kaveriporukan vitsistä, ja ensimmäinen single Mitä kuuluu Marja-Leena tuli markkinoille melkeinpä vahingossa. Sen jälkeen sitä myös mainostettiin omintakeisesti, esimerkiksi Helsingin Sanomien Henkilökohtaista-palstalla. Täysin tuntematon mutta ilmeisen valmis orkesteri herätti hämmennystä myös ammattilaisten keskuudessa, ja Leevin arveltiin olevan esimerkiksi Hectorin salanimi.

Gösta Sundqvist ei olisi alkuun halunnut julkaista albumeita lainkaan, mikä selittää uran alkutaipaleella ilmestyneet tuplasinglet. Ennen pitkää Leevi and the Leavings siirtyi kuitenkin perinteisten albumijulkaisujen pariin, mutta niiden yhteydessä annettiin vain harvoin haastatteluja, ja kiertueita ei tehty koskaan. Mitään yksiselitteistä syytä keikkailemattomuuteen ei annettu, mutta oli varsin yleisesti tiedossa, että Sundqvist yksinkertaisesti viihtyi paremmin perheensä parissa. Hän sanoi eräässä haastattelussa (joita hän siis antoi harvoin ja uransa loppupuolella ei ollenkaan), että keikkailu olisi todennäköisesti polttanut hänet loppuun.

Leevi and the Leavingsin hittejä ovat muiden muassa Pohjois-Karjala, Mitä kuuluu Marja-Leena, Vasara ja nauloja, Rin Tin Tin, Raparperitaivas, Teuvo maanteiden kuningas, Unelmia ja toimistohommia, Sopivasti lihava, Poika nimeltä Päivi, Itkisitkö onnesta, Muotitietoinen ja Turkmenialainen tyttöystävä. Mainittakoon myös, että Leevi and the Leavingsin instrumentaali Tuhannen markan seteli soi pitkään televisiossa Urheiluruutu-ohjelman tunnuskappaleena.

Gösta Sundqvistin omintakeisten laulujen huomionarvoisimpia piirteitä on se, että niistä ei oikein voi päätellä, mikä on lauluntekijän suhde lauluissa kuvattuihin henkilöihin, ja tämä arvoituksellisuus on epäilemättä lisännyt laulujen kiehtovuutta. On esimerkiksi mahdotonta sanoa, onko Teuvo maanteiden kuningas tarkoitettu laulun päähenkilön pilkaksi, vai onko Teuvon kuvaus sympaattinen. Sundqvist pelasi ironialla, monimerkityksellisyydellä ja arvoituksellisuudella, ja koska hän ei esittänyt laulujaan ihmisten edessä vaan ainoastaan levyllä, laulut eivät koskaan saaneet "kasvoja", vaan ihmiset joutuivat pärjäämään omilla tulkinnoillaan. Oli mahdotonta sanoa, lauloiko Sundqvist vakavalla naamalla vai niin sanotusti pilke silmäkulmassa.

Leevi and the Leavingsin materiaali oli musiikillisesti periaatteessa yksinkertaista, mutta kuitenkin huolellisesti tehtyä ja melodisesti erittäin rikasta. Sundqvist oli kuunnellut aikoinaan paljon esimerkiksi progressiivista rockia (hän mainitsi Jethro Tullin suureksi innoittajakseen), ja vaikka Leevi-materiaali pelasi useimmiten vain perussoinnuilla, äänimaiseman moni-ilmeisyys kertoi että taustalla oli kuitenkin laajaa musiikillista sivistystä.

Yhtye osasi myös uudistua musiikillisesti, minkä saattoi huomata erityisesti 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa, kun Sundqvist innostui koneiden käytöstä ja muutti materiaalin periaatteessa sekvenssivetoiseksi. Materiaali oli kaiken aikaa ollut moni-ilmeistä myös siinä mielessä, että jos yhtye olisi todella lähtenyt keikoille, se olisi joutunut sovittamaan kappaleensa aivan uusiksi, sillä orkesterissa oli useimmiten vain neljä jäsentä, mutta biiseissä oli soittimia huomattavan paljon enemmän.

Gösta Sundqvist tunnettin myös innokkaana jalkapallomiehenä sekä radio-ohjelman juontajana, joka suosi kaksimielisyyksiä. Hänen panoksensa suomalaiselle rockille ja sanoittamiselle on omintakeinen mutta kiistaton ja suuri. Hänelle myönnettiin Juha Vainio -palkinto vuonna 1996.
Sanottua
Suomen euroviisukarsinnassa vuonna 1981 nähtiin yksi Leevi & The Leavingsin harvinaisista julkisista esiintymisistä. Tuolloin vielä parraton Gösta Sundqvist oli yksi 15 Yleisradion kutsumasta säveltäjästä. Yhtye ei semifinaalissa karsiutunutta euroviisuehdokastaan Sinisilmä mansikkasuu koskaan itse levyttänyt, mutta Gösta kaivoi sen naftaliinista sivuprojektinsa, laulavan ratikkakuski Aarne Tenkasen levytettäväksi vasta vuonna 1996. (Petri Kaivanto: Suomen euroviisut kautta aikojen, F-kustannus 2007)
Valikoitu diskografia
Albumit:

Suuteleminen kielletty (1980, Johanna)
Mies joka toi rock'n'rollin Suomeen (1981, Johanna)
Kadonnut laakso (1982, Johanna)
Raha ja rakkaus (1985, Johanna)
Perjantai 14. päivä (1986, Johanna)
Häntä koipien välissä (1988, Johanna)
Musiikkiluokka (1989, Johanna)
Varasteleva joulupukki (1990, Johanna)
Raparperitaivas (1991, Johanna)
Turkmenialainen tyttöystävä (1993, Johanna)
Rakkauden planeetta (1995, Johanna)
Käärmenäyttely (1996, Johanna)
Kerran elämässä (1998, Johanna)
Bulebule (2000, Johanna)
Onnen avaimet (2002, Johanna)
Hopeahääpäivä (2003, Johanna)

Bibliografia ja lähteet
Santtu Luoto: Raparperitaivas (Johnny Kniga, 2004)
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy