BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Leo Anttila

s. 20.4.1903
k. 7.8.1967

Teksti Jari J. Marjanen
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiLeo Otto Anttila
Oikea nimiLeo Anttila
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika20.4.1903
Kuolinaika7.8.1967
Roolit ja soittimet
Roolitsanoittaja (päärooli), lakimies, varatuomari (päivätyö)
Linkit
Pauli Räsänen [laulaja]: Kotkan ruusu
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3970
Biografia
Kymenlaaksolainen varatuomari Leo Anttila tunnetaan vain yhden kappaleen sanoittajana, mutta tuo laulu onkin sitä tunnetumpi: Helvi Mäkisen säveltämä Kotkan ruusu -tango. Kotkan Ruususta on muodostunut Kotkan kaupungille ja sen satamalle suorastaan tavaramerkki, jota on hyödynnetty mm. tapahtumien nimissä. Tango on alun perin sotavuosina laajalti esitetystä Kotkan laulu -näytelmästä, jota ei sittemmin liene esitetty, mutta laulu jäi elämään; populaarikulttuurin historioitsijan Maarit Niiniluodon mukaan presidentti  Urho Kekkosen saunailloissa Tamminiemessä Kotkan ruusua laulettiin jo 1960-luvulla, mutta varsinaisesti sen herätti uuteen suosioon laulaja Pauli Räsänen (jota sen jälkeen monet erehtyivät pitämään kotkalaisena, vaikka hän oli Tampereelta).

Kotkan Ruusu -hahmon esikuvasta on kiistelty, mutta monen lähteen mukaan sen esikuvana on ollut näyttävästi pukeutunut parturiyrittäjä Rosa (Roosa) Mäkinen, joka kuoli vuonna 1966, ja jonka parturiliike sijaitsi Kotkan Satamakadulla v. 19421960.

Tango on käännetty usealle eri kielelle:
englanniksi (Angela Reponen & Paula Koivuniemi): Rose of Kotka,
italiaksi (Jussi Linnamo): La rosa di Kotka,
latinaksi (professori Tuomo Pekkanen): Vesperescit,
ranskaksi (Jussi Linnamo): La rose de Kotka,
ruotsiksi (kirjailija-runoilija Lars Huldén): Kotkas ros,
saksaksi (Annamari Salokannel): Die Rose von Kotka,
viroksi (viron lehtori, myöhempi Viron kulttuuriministeriön kansleri Toivo Kuldsepp): Kotka roos.

Varatuomari Leo Anttila toimi Kotkan kauppakamarin palveluksessa. Anttilan puoliso Maija oli Kotkan lyseon legendaarinen saksan ja englannin opettaja, ja pariskunnalla oli kolme lasta.

Kymenlaakson historiaa tutkinut Leo Anttila osallistui Kotkan historian kirjoitustyöhön — vaikka Kotka olikin hänelle vain työkaupunki— ja vieraili viihdekirjallisuuden puolella kirjoittaen omalla nimellänsä ainakin salapoliisiromaanin Vieraana kuolema (Otava 1960). Hän toimi kääntäjänäkin.

Sanottua
Anttila istui usein viskillä kotinsa naapurissa sijainneessa Kotkan Klubissa ja tarjosi joviaalina miehenä mielellään ainakin Kotkan teatterin väelle. (Kertoja: Paavo Anttila.)

Bibliografia ja lähteet
Anttila, Mai 2004 & 2008. Sähköpostiviestit mm. ti 1. huhtikuuta 2008.

Anttila, Paavo 2004 & 2008. Sähköpostiviestit mm. la 29. maaliskuuta 2008.

Anttila, Sari 2008. Sähköpostiviesti su 30. maaliskuuta 2008.

J. L. 2003. "Kotkan ruusun tarina." Seura 11/2003, 14. maaliskuuta 2003.

Saarivuori, Tarja 2004. "Kotkan ruusu oli kaunis haavekuva." Helsingin Sanomat la 31. heinäkuuta 2004.

Vilkki, Mari 2004. "Kotkan Ruusulla oli sivubisnes." Helsingin Sanomat 24. heinäkuuta 2004.


Muut huomautukset
Tämän esittelyn kirjoittaja kiittää Paavo, Sari ja Mai Anttilaa auliista avusta sekä populaarikulttuurin historioitsijaa Maarit Niiniluotoa säveltäjä Helvi Mäkistä koskevista tiedoista.
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy