s. 21.7.1932, Tornio

Åke L. Granholm, muusikkokumppani
Jouko Haapa-aho, muusikko (poika)
Jukka Haavisto, muusikkokumppani
Olavi ("Ozzi") Heinonen, muusikkokumppani
Olli Hämäläinen, yhtyeenjohtaja
Herbert Katz, muusikkokumppani
Markku Johansson, muusikkokumppani
Leo Kähkönen, muusikkokumppani
Joel Lahti, muusikkokumppani
Seija Lampila, yhtyeen laulusolisti
Ossi Malinen, muusikkokumppani
Erkki Melakoski, muusikkokumppani
Nisse Nordström, muusikkokumppani
Esa Pethman, muusikkokumppani
Bjarne Rehn, muusikkokumppani
Ossi Runne, muusikkokumppani
Jaakko Salo, yhteistyökumppani
Teuvo Suojärvi, muusikkokumppani
Erkki Valaste, muusiikkokumppani
Eino Virtanen, muusikkokumppani

Pentti Lasanen, muusikkokumppani

Ingmar Engflundin orkesteri/yhtye, muusikko
Olli Hämeen (oik. Hämäläisen) kvintetti 1953 - 1962, muusikko
5 v) Nacke Johanssonin yhtye (Ruotsalaisessa Teatterissa
Nalle Lindströmin orkesteri, muusikko
UHO-trio, (Uhlenius, Haapa-aho, Oiling)
Erkki Valasteen yhtye, muusikko

Unto Haapa-aho syntyi Torniossa, josta hänen äitinsä oli kotoisin, mutta pitää itseään isänsä suvun mukaan eteläpohjalaisena. Hänen äitinsä suku ei ollut musikaalinen, mutta hänen isänisänsä oli kansanpelimanni, ja hänen isänsä sekä setänsä soittivat Alavudella torvisoittokunnassa. Tornion-aikoina hänen isällänsä oli sekä Suomen että Ruotsin puolella esiintymässä kulkenut yhtye.

Haapa-aho aloitti viulunsoiton opiskelun jo kuusivuotiaana. Oppikoulussa Seinäjoella hän oli mukana koulun pienessä sinfoniaorkesterissa ja pianokvartetissa; myöhemmin hän siirtyi Seinäjoen torvisoittokuntaan, jossa hän soitti klarinettia sekä vaskisoittimiakin: kornettia ynnä tenori- ja baritonitorvea. Seitsemänneltä luokalta [lukion toiselta — JJM] kahdeksannelle siirtyessään hän vietti kesän Ruotsissa ja sai siellä kiinnityksen Sven-Arne Rindbornin orkesteriin, jossa hän soitti alttosaksofonia, mikä jäi tosin sittemmin hänellä ainoaksi kosketukseksi tuohon saksofoniperheen soittimeen. Helsinkiin muutettuaan ja lakitieteen opiskelun yliopistossa aloitettuaan Haapa-aho pääsi soittamaan Åke L. Granholmin tilalle klarinettia Olli Hämeen (oik. Hämäläisen) maineikkaaseen yhtyeeseen, jonka muut jäsenet toivoivat kokoonpanoon mukaan jotakin saksofonia, jolloin hän ryhtyi soittamaan aluksi tenori- ja sittemmin baritonisaksofonia; baritonisaksofoniin tuli kimmoke Gerry Mulliganin kvartetista, jossa tämä soitin oli mukana, ja Haapa-aho olikin pitkään lähes monopoliasemassa juuri baritonisaksofonin soittajana, kun muutamat muut tuon soittimen taitajat olivat isoissa kokoonpanoissa, kuten Ossi Aallon ja Heikki Malmbergin orkestereissa.

Haapa-aho luki oikeustiedettä neljä vuotta, mutta sitten esiintymistilaisuuksia ja studiosoittoja alkoi tarjoutua niin paljon, että vanhempien ja vaimon vastustuksesta huolimatta opinnot jäivät — kuten jäivät hänen kollegaltaan Eino Virtaseltakin, kun taas sekä muusikkona että laulajana tunnettu Pär-Erik (Pärre) Förars toimi valmistuttuaan pitkään Helsingin raastuvanoikeuden tuomarina.

Gramex ry:n 40-vuotisjuhlan aikoihin Haapa-aholle oli kertynyt 2646 levysoittoa, mikä nostaa hänet sadan eniten levyttäneen suomalaismuusikon listalla kärkineljännekseen (21. sijalle). 1950-luvun lopulla taiteilija soitti paljon opiskelijapaikoissa, kuten ESO:ssa, Ostrobotniassa (”Bottalla” eli pohjalaisten osakuntien talossa), WiO:ssa ja SatO:ssa. Jazz oli monen kollegan tapaan Haapa-ahonkin ”salainen” rakkaus, kun taas leipä tuli tanssi- ja studiomuusikkona toimimisesta, mutta ”ammattimuusikon täytyy soittaa ihan mitä vaan pyydetään”.

Haapa-aho on sovittanut Yleisradiolle paljon pelimanni- ja vanhaa tanssimusiikkia, ja onpa hänellä muutamia sävellyksiäkin. Enemmän Teosto-tuloja hän on kuitenkin saanut juuri sovituksistaan, joita hän on tehnyt paljon mm. Radion tanssiorkesterille. Radion tanssiorkesteri oli varsin vaihtuva kokoonpano, joka kokoontui kerran tai pari kuukaudessa, mutta Haapa-aho oli siinäkin useimmiten mukana.

Haapa-aho on jonkin verran toiminut musiikkipedagogina, varsinkin Tapiolan yhteiskoulun puhallinorkesterin vetäjänä, mutta yksityistuntien antamien ei häntä juuri innostanut. Kansainvälisiä esiintymismatkoja hän on tehnyt ainakin Ruotsiin, Saksaan, Yhdysvaltoihin amerikansuomalaisille esiintyen, Venäjälle, Latviaan ja Tanskaan sekä jo neuvostovallan aikana Tallinnaan, jossa hän tutustui virolaisista muusikoista ainakin Valter Ojakääriin, Eri Klaasiin ja Peeter Sauliin.

Unto Haapa-ahoa voi luonnehtia luotettavaksi ja vaatimattomaksi ammattimieheksi, joka ei ole tahtonut tyrkyttäytyä julkisuuteen, vaan on mieluummin sulautunut muusikkokumppaniensa joukkoon. Hän on esiintynyt silloin tällöin aivan viime aikoihin asti, mutta keväällä 2008 hän aikoo jättäytyä kunnolla eläkkeelle ja omistaa aikansa harrastuksilleen, kuten Lapin-retkeilylle ja purjehdukselle. Hän on saanut v. 1985 valtion taiteilija­eläkkeen.

"Minulla kävi aikamoinen tuuri, kun pääsin Helsingissä heti suoraan pystymetsästä niin korkeatasoiseen bändiin kuin Olli Hämeen yhtye oli." (Haapa-aho itse tämän kirjoittajan ja P. Grönstrandin haastattelussa.)

Levytetyt sävellykset:

Raija Isto 1962: Muistojen puisto, tango. Säv. Unto Haapa-aho, san. Reino Helismaa, sov. Arthur Fuhrmann. Decca SD 5559.

Piiparipelimannit 1963: Elsa-jenkka. Säv. Unto Haapa-aho. His Master's Voice TJ 277.

Piiparipelimannit 1963: Piiparijenkka. Säv. Unto Haapa-aho. His Master's Voice TJ 278.

Martti Siiriäinen 1975: Hyppyjenkka. Säv. Unto Haapa-aho, san. Martti Siiriäinen. / Kukka-Maaria. / Valssi rakkaalle. / Viel' kerran saavuthan. (Samat tekijät kaikissa kolmessa.) / Kun puut huminoi. Säv. Unto Haapa-aho, san. Reijo Kartomaa. Scandia SLP 613.

Lisäksi konserttitaltiointeja ja Yleisradion nauhoituksia.


Sovituksia:

Ragni Malmstén 1960: Alla koivun suudellaan. Säv. Ossi Runne [= Oswald Runne], san. Orvokki Itä [= Reino Helismaa], sov. Unto Haapa-aho. Decca SD 5504.

Eila Pellinen ja Ossi Runnen orkesteri 1961: Novgorodin ruusu (La rosa di Novgorod / The Maid of Novgorod), foksi. Säv. Nino Rota, san. Giancarlo Testoni, suom. P. L. Saarinen [= Sauvo Puhtila], sov. Unto Haapa-aho. Decca SD 5526.

Raija Isto 1961: Besame mucho (Bésame mucho), beguine. Säv. & san. Consuelo Velázquez, suom. Kari Tuomisaari, sov. Unto Haapa-aho. Rytmi RN 4242 (Neljä suosikkia 4).

Haapa-aho, Unto 2008. Espoo ma 7. huhtikuuta 2008. Haastattelijoina Jari J. Marjanen & Petri Grönstrand.

Karlson, Anu 2007. "PURJEHTIMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, mutta vielä Unto Haapa-ahon saksofonikin soi." Muusikko 12/2007.

Oheisen värivalokuvan ottanut Jari J. Marjanen, © 2008. Luvaton lainaaminen kielletty tekijänoikeuslain nojalla.