 |
|
Henkilötiedot
Unto Haapa-aho
s. 0.0.1932 - 0.0.0, Tornio
Teksti Jari J. Marjanen (VYS ry)
Nimet
Täydellinen nimi | Unto Johannes Haapa-aho | Oikea nimi | Unto Haapa-aho | Taitelijanimet | Unski, Unnukka (lempinimi UMO:ssa) | Salanimet | Kalle Anckare (säveltäjänä) |
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika | 0.0.1932 - 0.0.0, Tornio |
Muutto Helsinkiin | 0.0.1953 - 0.0.0 |
Valtion taiteilijaeläke | 0.0.1985 - 0.0.0 |
Roolit ja soittimet
Roolit | muusikko (päärooli), sovittaja, säveltäjä, musiikkitoimittaja | Soittimet | klarinetti (pääinstrumentti), bassoklarinetti, baritonisaksofoni, sopraanosaksofoni, tenorisaksofoni, viulu (ensimmäinen soitin lapsena) |
Muut henkilöyhteydet Åke L. Granholm, muusikkokumppani Jouko Haapa-aho, muusikko (poika) Jukka Haavisto, muusikkokumppani Olavi ("Ozzi") Heinonen, muusikkokumppani Olli Hämäläinen, yhtyeenjohtaja Herbert Katz, muusikkokumppani Markku Johansson, muusikkokumppani Leo Kähkönen, muusikkokumppani Joel Lahti, muusikkokumppani Seija Lampila, yhtyeen laulusolisti Ossi Malinen, muusikkokumppani Erkki Melakoski, muusikkokumppani Nisse Nordström, muusikkokumppani Esa Pethman, muusikkokumppani Bjarne Rehn, muusikkokumppani Ossi Runne, muusikkokumppani Jaakko Salo, yhteistyökumppani Teuvo Suojärvi, muusikkokumppani Erkki Valaste, muusiikkokumppani Eino Virtanen, muusikkokumppani Muut yhteydet Vaikuttajat Yhtyeet Ingmar Engflundin orkesteri/yhtye, muusikko Olli Hämeen (oik. Hämäläisen) kvintetti 1953 - 1962, muusikko 5 v) Nacke Johanssonin yhtye (Ruotsalaisessa Teatterissa Nalle Lindströmin orkesteri, muusikko UHO-trio, (Uhlenius, Haapa-aho, Oiling) Erkki Valasteen yhtye, muusikko
Unto Haapa-aho syntyi Torniossa, josta hänen äitinsä oli kotoisin, mutta
pitää itseään isänsä suvun mukaan eteläpohjalaisena. Hänen äitinsä suku ei
ollut musikaalinen, mutta hänen isänisänsä oli kansanpelimanni, ja hänen isänsä
sekä setänsä soittivat Alavudella torvisoittokunnassa. Tornion-aikoina hänen
isällänsä oli sekä Suomen että Ruotsin puolella esiintymässä kulkenut yhtye.
Haapa-aho aloitti viulunsoiton opiskelun jo kuusivuotiaana. Oppikoulussa
Seinäjoella hän oli mukana koulun pienessä sinfoniaorkesterissa ja
pianokvartetissa; myöhemmin hän siirtyi Seinäjoen torvisoittokuntaan, jossa hän
soitti klarinettia sekä vaskisoittimiakin: kornettia ynnä tenori- ja
baritonitorvea. Seitsemänneltä luokalta [lukion toiselta — JJM] kahdeksannelle
siirtyessään hän vietti kesän Ruotsissa ja sai siellä kiinnityksen Sven-Arne
Rindbornin orkesteriin, jossa hän soitti alttosaksofonia, mikä jäi tosin
sittemmin hänellä ainoaksi kosketukseksi tuohon saksofoniperheen soittimeen.
Helsinkiin muutettuaan ja lakitieteen opiskelun yliopistossa aloitettuaan
Haapa-aho pääsi soittamaan Åke L. Granholmin tilalle klarinettia Olli Hämeen
(oik. Hämäläisen) maineikkaaseen yhtyeeseen, jonka muut jäsenet toivoivat
kokoonpanoon mukaan jotakin saksofonia, jolloin hän ryhtyi soittamaan aluksi
tenori- ja sittemmin baritonisaksofonia; baritonisaksofoniin tuli kimmoke Gerry
Mulliganin kvartetista, jossa tämä soitin oli mukana, ja Haapa-aho olikin
pitkään lähes monopoliasemassa juuri baritonisaksofonin soittajana, kun
muutamat muut tuon soittimen taitajat olivat isoissa kokoonpanoissa, kuten Ossi
Aallon ja Heikki Malmbergin orkestereissa.
Haapa-aho luki oikeustiedettä neljä vuotta, mutta sitten
esiintymistilaisuuksia ja studiosoittoja alkoi tarjoutua niin paljon, että
vanhempien ja vaimon vastustuksesta huolimatta opinnot jäivät — kuten jäivät hänen
kollegaltaan Eino Virtaseltakin, kun taas sekä muusikkona että laulajana
tunnettu Pär-Erik (Pärre) Förars toimi valmistuttuaan pitkään Helsingin
raastuvanoikeuden tuomarina.
Gramex ry:n 40-vuotisjuhlan aikoihin Haapa-aholle oli kertynyt 2646
levysoittoa, mikä nostaa hänet sadan eniten levyttäneen suomalaismuusikon
listalla kärkineljännekseen (21. sijalle). 1950-luvun lopulla taiteilija soitti
paljon opiskelijapaikoissa, kuten ESO:ssa, Ostrobotniassa (”Bottalla” eli
pohjalaisten osakuntien talossa), WiO:ssa ja SatO:ssa. Jazz oli monen kollegan
tapaan Haapa-ahonkin ”salainen” rakkaus, kun taas leipä tuli tanssi- ja
studiomuusikkona toimimisesta, mutta ”ammattimuusikon täytyy soittaa ihan mitä
vaan pyydetään”.
Haapa-aho on sovittanut Yleisradiolle paljon pelimanni- ja vanhaa
tanssimusiikkia, ja onpa hänellä muutamia sävellyksiäkin. Enemmän Teosto-tuloja
hän on kuitenkin saanut juuri sovituksistaan, joita hän on tehnyt paljon mm.
Radion tanssiorkesterille. Radion tanssiorkesteri oli varsin vaihtuva
kokoonpano, joka kokoontui kerran tai pari kuukaudessa, mutta Haapa-aho oli
siinäkin useimmiten mukana.
Haapa-aho on jonkin verran toiminut musiikkipedagogina, varsinkin Tapiolan
yhteiskoulun puhallinorkesterin vetäjänä, mutta yksityistuntien antamien ei
häntä juuri innostanut. Kansainvälisiä esiintymismatkoja hän on tehnyt ainakin
Ruotsiin, Saksaan, Yhdysvaltoihin amerikansuomalaisille esiintyen, Venäjälle, Latviaan ja Tanskaan sekä jo neuvostovallan aikana Tallinnaan, jossa hän tutustui virolaisista
muusikoista ainakin Valter Ojakääriin, Eri Klaasiin ja Peeter Sauliin.
Unto Haapa-ahoa voi luonnehtia luotettavaksi ja vaatimattomaksi
ammattimieheksi, joka ei ole tahtonut tyrkyttäytyä julkisuuteen, vaan on
mieluummin sulautunut muusikkokumppaniensa joukkoon. Hän on esiintynyt silloin
tällöin aivan viime aikoihin asti, mutta keväällä 2008 hän aikoo jättäytyä
kunnolla eläkkeelle ja omistaa aikansa harrastuksilleen, kuten Lapin-retkeilylle
ja purjehdukselle. Hän on saanut v. 1985 valtion taiteilijaeläkkeen.
"Minulla kävi aikamoinen tuuri, kun pääsin Helsingissä heti suoraan pystymetsästä niin korkeatasoiseen bändiin kuin Olli Hämeen yhtye oli." (Haapa-aho itse tämän kirjoittajan ja P. Grönstrandin haastattelussa.)
Levytetyt sävellykset:
Raija Isto 1962: Muistojen puisto, tango. Säv. Unto Haapa-aho, san. Reino Helismaa, sov. Arthur Fuhrmann. Decca SD 5559.
Piiparipelimannit 1963: Elsa-jenkka. Säv. Unto Haapa-aho. His Master's Voice TJ 277.
Piiparipelimannit 1963: Piiparijenkka. Säv. Unto Haapa-aho. His Master's Voice TJ 278.
Martti Siiriäinen 1975: Hyppyjenkka. Säv. Unto Haapa-aho, san. Martti Siiriäinen. / Kukka-Maaria. / Valssi rakkaalle. / Viel' kerran saavuthan. (Samat tekijät kaikissa kolmessa.) / Kun puut huminoi. Säv. Unto Haapa-aho, san. Reijo Kartomaa. Scandia SLP 613.
Lisäksi konserttitaltiointeja ja Yleisradion nauhoituksia.
Sovituksia:
Ragni Malmstén 1960: Alla koivun suudellaan. Säv. Ossi Runne [= Oswald Runne], san. Orvokki Itä [= Reino Helismaa], sov. Unto Haapa-aho. Decca SD 5504.
Eila Pellinen ja Ossi Runnen orkesteri 1961: Novgorodin ruusu (La rosa di Novgorod / The Maid of Novgorod), foksi. Säv. Nino Rota, san. Giancarlo Testoni, suom. P. L. Saarinen [= Sauvo Puhtila], sov. Unto Haapa-aho. Decca SD 5526.
Raija Isto 1961: Besame mucho (Bésame mucho), beguine. Säv. & san. Consuelo Velázquez, suom. Kari Tuomisaari, sov. Unto Haapa-aho. Rytmi RN 4242 (Neljä suosikkia 4).
Haapa-aho, Unto 2008. Espoo ma 7. huhtikuuta 2008. Haastattelijoina Jari J. Marjanen & Petri Grönstrand.
Karlson, Anu 2007. "PURJEHTIMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, mutta vielä Unto Haapa-ahon saksofonikin soi." Muusikko 12/2007.
Oheisen värivalokuvan ottanut Jari J. Marjanen, © 2008. Luvaton lainaaminen kielletty tekijänoikeuslain nojalla.
|
|
|