Vuoden
1963 kotimaisia hittejä oli alunperin neuvostoliittolainen elokuvasävelmä Tuulella
ei ole ystävää. Se oli Heikki Aarvan ensilevytys. Aarva oli päivätyössä
Yleisradiossa, missä hänen toimenkuvaansa tuolloin kuului mm. television
suositun lastenohjelman Sirkus Papukaijan tuottaminen ja ohjaaminen. Ohjelmassa
Onni-klovnina esiintynyt muusikko ja orkesterinjohtaja Onni Gideon oli saanut
idean, että mielellään lauleskelevan ja kaunisäänisen Heikin pitäisi päästä
levyttämään. Asialle lämpeni myös kapellimestari ja levytuottaja Erik
Lindström, joka keksi tuon venäläisballadin hänen levytettäväkseen.
Heikki Aarva on syntynyt Viipurissa.
Hänen isänsä lauloi kuorossa, ja laulaminen oli Heikillekin läheistä
pikkulapsesta lähtien, kuten hän on muistellut: ”Jo lapsena hyräilin yksikseni.
--- Liikuin hyvin paljon omissa oloissani. Surun ja ilon täytin laulamalla.
Muistan, että jopa ystäväni kysyivät, ainako sinä laulat.” Vähitellen hän alkoi
myös opiskella laulua, ensin perheen uudessa kotikaupungissa Hangossa
opettajanaan rouva Liisa Kallio, myöhemmin Helsingissä mm. laulajatar Kyllikki
Pajamiehen johdolla. Pystymetsästä Aarva ei siis laulajaksi ryhtynyt.
Debyyttilevyn yleisöltä saama hyvä
vastaanotto innosti tekemään lisää, ja muutaman vuoden sisällä Aarvan ääni
tallentui kaikkiaan 13 levypuolelle. Niissä on muitakin slaavilaisperäisiä
ja/tai -aiheisia, kuten Dasvidania — näkemiin, Slaavilainen kaiho sekä
kuuluisa valssi Unohtumaton ilta. Levytyksistään erityisen läheisenä
itselleen Heikki Aarva pitää laulua Kun kohtaat ystäväin, jonka sanat
Junnu Vainio aikanaan kirjoitti nimenomaan Heikkiä ajatellen (melodia tunnetaan myös Reino Helismaan sanoittamana nimellä Kaikki alkoi sinun kanssasi tai Sirpaleita). Mainitsemisen
arvoisia ovat myös irlantilaisen kansansävelmän Londonderry Air suomenkielinen
versio sekä Erkki Rahkolan säveltämä foksi Toisen kerran, jonka Aarva
lauloi Eurovision laulukilpailun vuoden 1964 Suomen karsinnoissa.
Lindströmin lisäksi toinen tärkeä kapellimestari
Heikki Aarvan laulajanuralla oli Åke Sjöblom, jonka kanssa hän myös teki useita
esiintymiskeikkoja 60-luvun alkuvuosina. Puolitoista vuotta Teatterikoulua
käynyt Aarva myös näytteli yhtä pääosista Aarne Tarkaksen ohjaamassa
laulupitoisessa viihde-elokuvassa Teerenpeliä. Vuosikymmenen puolivälin
paikkeilla hän sitten päätti lopettaa laulajanuransa ja keskittyä työhönsä
television palveluksessa, missä hän on tehnyt varsinaisen elämäntyönsä vuodesta
1959 alkaen, ensin kameramiehenä, sitten studio-ohjaajana, tv-ohjaajana,
lasten- ja nuortenohjelmien toimituspäällikkönä ja linjapäällikkönä. Esimerkiksi television Joulukalenteria voinee pitää Aarvan ideana.
Harrastuksekseen Heikki Aarva on
pelannut innokkaasti tennistä nuoresta lähtien, useita mestaruuksiakin
voittaen, ja eläkkeelle jäätyään hän on ollut lisäksi aktiivisesti mukana
Punaisen Ristin ystävätoiminnassa.
Hänen kahdesta lapsestaan tytär Pi on
lentoemäntä, poika Sami (nyk. Samuel Ananta) on ammattimuusikko, joka laulaa ja säveltää,
taiteilijanimenään Samuel Angelicus.