 |
|
Henkilötiedot
Yrjö Saarnio
s. 22.11.1906, Turku k. 11.5.1985, Helsinki
Teksti Jari J. Marjanen
Nimet
Täydellinen nimi | Yrjö Armas Saarnio | Aliakset | Polkka-Saarnio |
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika | 22.11.1906, Turku |
Aloitti ravintolamuusikkona Turussa | 1927, Turku |
Konservatorion viulunsoitonopettajaksi | 1966, Helsinki |
Director musices -arvonimi | 1973 |
Kuolinaika | 11.5.1985, Helsinki |
Roolit ja soittimet
Roolit | säveltäjä (päärooli), sovittaja, orkesterinjohtaja, muusikko, sanoittaja, pedagogi | Soittimet | viulu |
Yhtyeet Harry Bergströmin yhtye, 1933 - Yrjö Saarnion polkkayhtye (yhtyeen johtaja), 1940 - 1960-luku Vaikuttajat Muut henkilöyhteydet Paul Ailus, sävellysten sanoittaja R. R. Ryynänen, sävellysten sanoittaja
Yrjö Saarnio eli Polkka-Saarnio oli tunnettu pelimannityyppisen tanssimusiikin esittäjä ja oman polkkayhteensä johtaja. Hänen sävellyksiään ovat levyttäneet monet tunnetut laulajat. Yrjö Saarnio esiintyi isonveljensä kanssa
jo 12-vuotiaana ja aloitti ravintolamuusikkona jo Turussa, jossa häntä opetti
viulua soittamaan mm. Kerttu Wanne. Hän kävi kelloseppäkoulun, mutta musiikki
vei jo melko varhain voiton ”porvarillisesta” ammatista. 1930-luvun alussa
Saarnio muutti Helsinkiin, jossa hän jatkoi soitto-opintojaan Radio-orkesterin
viulutaiteilija-kapellimestari Erik Cronvallin johdolla.
Saarnion nimeä kantoi hänen tunnettu, jo
sota-aikana vuonna 1940 aloittanut polkkayhtyeensä, jonka vuoksi häntä
toisaalta alettiin kutsua Polkka-Saarnioksi. Yhtyeen helposti tunnistettava,
”koreilematon” selkeää melodiaa korostava soittotapa noudatti ruotsalaista
spelmanslag-tyyliä, josta aikalaisarvostelija Mauno ”Pyörittäjä” Maunola
kirjoitti mm. näin: ”Yrjö Saarnio pysyy uskollisena omaksumalleen
pelimannityylille ja siinä onkin hänen nauttimansa kansansuosion salaisuus.
Pelimannien soittotavassa on omat niksinsä ja finessinsä, jotka Polkka-Saarnio
on omaksunut ihan jetsulleen.” Polkkien ja jenkkojen lisäksi yhtyeen
ohjelmistoon kuului ainakin perinteistyylisiä valsseja sekä fokseja ja
tangojakin. Yhtye säesti levytyksissä mm. A. Aimoa, Olavi Virtaa ja Georg
Malmsténia sekä esiintyi usein radiossa mm. säestämässä Radiotanssiaisia,
joista on äänitteinä tallella vain vähän. Yhtyeen suosio alkoi hiipua
1950-luvun lopulla, mutta se pysyi koossa pitkään.
Saarnion tunnetuin sävellys on varmaankin
Usko Kempin sanoittama Vesivehmaan jenkka, jonka levytyksistä Veikko
Sadon versio vuodelta 1948 on ensimmäinen; jenkka tunnettaneen nykyisin
paremmin Teijo Joutselan tai Erkki Junkkarisen tallenteena, mutta näitten kolmen lisäksi
monet muutkin ovat levyttäneet kappaleen. Tunnettuja sävellyksiä ovat myös
valssit Rantamökissä (sanoittaja Paul Ailus) ja Rantatiellä (san.
R. R. Ryynänen) sekä Mäntlahden jenkka (tämänkin sanoitus U. Kempin). Vuonna 1948 Saarnio sai levylle
muitakin sävellyksiään/sovituksiaan, jotka saavuttivat hyvän myyntimenestyksen.
Vanhemmilla päivillään Yrjö
Saarnio toimi Helsingissä viulunsoiton opettajana. Director musices –arvonimen
saanut Saarnio kuoli Helsingissä, mutta hänen siunaustilaisuutensa pidettiin
23. toukokuuta 1985 klo 14.30 alkaen hänen synnyinkaupungissaan Turussa.
Veikko Sato ja Saarnion
polkkayhtye 1948: Vesivehmaan jenkka. Säv. & sov. Yrjö Saarnio, san.
Usko Kemppi. Rytmi SR 7011.
Georg Malmstén ja Yrjö Saarnion polkkayhtye 1951: Pohjolan kesä, valssi.
Säv. Martti Jäppilä, san. K. Kirsi [= Kauko Käyhkö], sov. Yrjö Saarnio. Finlandia P 138.
Seppo Korpela ja Yrjö Saarnion yhtye 1952: Kirkonkylän tanssit,
jenkka. Suomalainen kansansävelmä (Koiviston polska), san. Tatu
Pekkarinen [= Taavetti Pekkarinen], sov. Kaarlo Valkama. Finlandia P 150.
Olavi Virta, Metro-tytöt ja Yrjö
Saarnion orkesteri 1952: Aila-pieni,
tango. Säv. Yrjö Saarnio, san. Paul Ailus, sov. Kaarlo Valkama.
Finlandia P 155.
Kauko Käyhkö ja Yrjö Saarnion polkkayhtye 1956: Viimeinen lautta (For Me and My
Gal), foksi. Säv. George W. Meyer,
alkup. san. Edgar Leslie — E. Ray Goetz, suom. J. Alfred Tanner, sov. Yrjö
Saarnio. Rytmi R 6296.
lkka Rinne [= Martti Miettinen] — Yrjö Saarnion polkkayhtye 1959: Syysunelma
(Songe d’automne), valssi. Säv. Archibald Joyce, alkup. san.
Charles Wilmott, suom. Martti Jäppilä, sov. Ensio Kosta [= Sten Ducander].
Decca SD 5468.
Anon. 1985. ”Director musices Yrjö Saarnio” (nekrologi). Helsingin
Sanomat su 19. toukokuuta 1985, s. 12.
Kukkonen, Einari 2004. Liljankukka. Kustannuskolmio. Saarijärvi. Ss.
75, 131, 164–165, 192–195, 198–204, 207–210, 212–214, 228, 230, 237–238, 258,
293, 297–299, 301–302, 318, 323–324, 328, 330, 334–335, 352, 354, 362, 368,
374-375, 378, 388, 393–394, 399–404, 407, 409–412, 416–417 ja 421–424.
Virtamo, Keijo (toim.)
1987. Otavan iso musiikkitietosanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava.
Keuruu. S.
|
|
|