Eino Partanen

Eino Partanen muistetaan nykyisin sävellyksistään ja sanoituksistaan, mutta hän vaikutti ennen toista maailmansotaa ja sen aikana myös musiikkiliikkeen johtajana, muusikkona ja managerinakin. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Kaunis on luoksesi kaipuu ja Vanhan vaahteran laulu.

Ollessaan asepalveluksessa Viipurissa v, 1936—1937 Partanen kokosi viiden miehen yhtyeen, jossa hän itse soitti saksofonia. Lappeenrannassa hänellä oli vielä ennen sotia oma orkesteri, mutta sen koommin hän ei yleisölle esiintynytkään. Hän perusti Lappeenrantaan musiikkiliikkeenkin yhdessä legendaarisen Viljo Vesterisen kanssa, joka ei liikkeeseen kovin usein ehtinyt.

Partanen kertoi Ilpo Hakasalolle tehneensä kaikki musiikkikappaleensa musiikkikappaleensa aina suuremman tai pienemmän sisäisen innoituksen vallassa ja täysin omaehtoisesti.

Laulaja A. Aimolla eli Aimo Anderssonilla oli tapana muuttaa ”persoonallisesti” laulujen sanoja. Tunnettu tarina kertoo, kuinka säveltäjä-sanoittaja Partanen purskahti itkemään kuullessaan ensi kerran A. Aimon levytyksen hänen tunnetuimmaksi muodostuneesta kappaleestaan Kaunis on luoksesi kaipuu: laulaja muutti tekstin kohdan ”muuta kun jäljell’ ei oo” muotoon ”mutta kun jäljet ei oo”. — Valssissa on harvoin kuultu kolmaskin säkeistö, joka päättyy: ”Pienoinen kukkiva kumpu / jäljellä sinusta on. / Aarre se minulle kallis / muistojes’ rinnalla on.” — Laulun synnystä säveltäjä-sanoittaja kertoi näin: ”Kaksi päivää ennen juhannusta 1938 kirjoitin sävelen ja sanat valssiin, joka syntyi kuin pakon sanelemana. Olin kokenut eron ja kaipauksen juuri kuten lauluun laitoin.”

Tärkeä osa populaarimusiikkimme historiankirjoitusta ovat Partasen v. 1941 yhdessä Georg Malmsténin ja v. 1945 G. de Godzinskyn kanssa toimittamat kaksi Iskelmäkalenteri-kirjasta, joissa on pienestä koostaan huolimatta paljon kiinnostavaa haastattelu- ym. aineistoa.

Partasen poika kuoli pienenä syöpään 1970-luvun puolessa välissä, ja tämä tapaus sai hänet luomaan vielä uusia kappaleita pitkän tauon jälkeen. Vuonna 1977 PSO julkaisi (Finlandia NEA-LP 36) Suomen Syöpäyhdistyksen hyväksi levyn Eino Partasen kauneimmat laulut, johon sovittajaksi ja orkesterin johtajaksii saatiin itse George de Godzinsky; levyn A-puolella oli em. uusia laulelmallisia kappaleita, kuten Pertin iltarukous ja Rauhaa päälle maan, sekä B-puolella kuusi Partasen (yleensä vanhastaan tuttua) tanssikappaletta. Tällä levyllä oli jälleen Partasen alkuperäisenä omana sanoituksena Näkemiin tähtisilmä –tango, jonka Reijo Taipale oli 1966 levyttänyt v. 1966 Sauvo Puhtilan (nimimerkillä Solja Tuuli) uudistamin sanoin; toisaalta romanttinen valssi Silmien ikävä oli tällä LP:llä sanoitukseltaan hiukan erilainen kuin Viljo Vartiaisen vuoden 1952 taltioinnissa.

Partasen 80-vuotishaastattelu, toimittajana Ilpo Hakasalo:

Mitä mieltä Eino Partanen on nyt, jolloin luontevasti puhutaan iskelmäteollisuudestä? ”Kyllä mie joskus olen vieläkin huomaavinani, että iskelmien tekijöillä on jopa sydän pelissä mukana”, Parta­nen toteaa kohteliaasti.

Mauno ”Pyörittäjä” Maunolan arvostelu Laulujen siivin –levytyksestä (Columbia MY 18):

”Kääntöpuolella Eino Partasen valssi Laulujen siivin. Tyypillinen kotimaisuus, joka panee arvioimaan, mitenkä monilukuisten pyykkitupien höyryisessä ankeudessa tämä sävel tulee kaikumaan uutta intoa ja elämänuskoa jäseniin valaen ja mitkä valtavat maitomäärät tullaankaan hersyttämään lehmän uhkeista utareista lypsäjän sielussa juuri tämän valssin tunnelmat. — Vilho Vartiainen laulaa.” (Rytmi 1/1953.)

A. Aimo [= Aimo Andersson] ja Sointu-yhtye 1939: Kaunis on luoksesi kaipuu, valssi. Säv. ja san. Eino Partanen. Sointu 212.

Vilho Vartiainen ja Triola-orkesteri (1952): Silmien ikävä, valssi. Säv. ja san. Eino Partanen, sov. Kaarlo Valkama. Triola T 4074.

Eino Partasen kauneimmat laulut, PSO Finlandia NEA-LP 36

Suomen Syöpäyhdistys — Cancerföreningen i Finland. Sovitukset & orkesterinjohto: George de Godzinsky 1977

A-puoli:

Pertin iltarukous Viljo Vartiainen

Tuuteli-tuu Raita Karpo

Päiväperho Olli Rantaseppä

Vain muistoja Raita Karpo

Pieni ratsumies Olli Rantaseppä

Rauhaa päälle maan Viljo Vartiainen

Pieni kehtolaulu Raita Karpo & Viljo Vartiainen

B-puoli:

Kaunis on luoksesi kaipuu Erkki Junkkarinen

Sinun laulusi Berit

Näkemiin tähtisilmä Veikko Tuomi

Silmien ikävä Berit

Vanhan vaahteran laulu Veikko Tuomi

Sininen Saimaa Erkki Junkkarinen

Hakasalo, Ilpo 1995. ”Entisajan iskelmänikkarilla oli sydän mukana laulunteossa.” (Partasen syntymäpäivähaastattelu.) Helsingin Sanomat 27. heinäkuuta 1995.

Partanen, Eino & Malmstén, Georg (toim.) 1940. Iskelmäkalenteri 1941. Eino Partanen. Imatra.

Partanen, Eino & Godzinsky, George de (toim.) 1945. Iskelmäkalenteri 1945. Kustannusliike Kanerva. Lahti.

Iskelmä-kalenterin 1941 sisällysluettelo:

1) Alkulause

2) Anon.: Mitä muusikerin tulee tietää Teostosta

3) Heikki Klemetti: Harmonikkasoiton maaottelu Tukholmassa

4) Anon.: Iskelmä ja radiorevyy. Nils Erik Fougstedtia haastatellaan [kohdehenkilö: Nils-Eric Fougstedt]

5) Rigore: R. R. Ryynänen (Reino Ranta)

6) Georg de Godzinsky: Iskelmistä yhtä ja toista

7) Quintus: Annikki Arni

8) Rigore: Suosittujen äänilevyjen tunti [kohdehenkilö: Alvar Andström]

9) Anon.: Viljo Vesterinen

10) Anon.: Eugen Malmstén, muusikeri

11) Tauno Marttinen: Musikaalinen pikku-ateria

12) Harry Langström: Laulava Pariisi

13) Anon.: George de Godzinsky, kapellimestari

14) Anon.: Väärää vauhdin hurmaa [aihe: gramofonin kierrosnopeus]

15) Anon.: Heipä hei — vaikka kärry kaatukoon — [kohdehenkilö: Kerttu Mustonen]

16) Anon.: Anna-Bella-yhtye

17) Usko Hurmerinta [Kemppi]: Hyvää sekä huonoa

18) Anon.: Tuttu mies ilahduttamassa aseveljien mieliä sodan aikana ja sen jälkeen [kohdehenkilö: Georg Malmstén]

19) Anon.: Pallea haastatellaan [kohdehenkilö: R. W. Palmroth]

20) Anon.: Klaus Salmi, kapellimestari

21) Anon.: Matti Jurva

22) Anon.: Toivo Kärki, muusikeri

23) Anon.: A. Aimo [kohdehenkilö: Aimo Andersson]

24) Anon.: Tatu —? [kohdehenkilö: Taavetti Pekkarinen]

25) Anon.: Tauno Marttinen, säveltäjäpianisti

26) Anon.: Eero Väre [kohdehenkilö: Eero Wäre]

27) Anon.: Harry Bergström

28) Anon.: Grinzing

29) Anon.: Harmony Sisters

30) Anon.: Georg Malmstén

31) Anon.: Eino Partanen

32) Tanu: Länteen — itään eli matkalle Helsingistä Raahen kautta Kuopioon

Iskelmäkalenterin 1945 sisällysluettelo:

1) Lukijalle!

2) George de Godzinsky: Miten filmimusiikki syntyy

3) Anon.: Harmonikkataiturimme Viljo Vesterinen

4) Anon.: Säveltäjä, pianisti, sovittaja Robert von Essen

5) Tauno Marttinen: Miten sota-aika on vaikuttanut tanssi- ja ravintolaorkestereiden tasoon

6) Tuuba: Ensimmäinen haastatteluni [kohdehenkilöt: Tauno Palo & Kirsti Hurme]

7) Antero: Harmonikkataituri Lasse Pihlajamaa

8) Antero: Musiikin vasemmisto ja oikeisto

9) Pasi: Säveltäjä George de Godzinskyä haastatellaan

10) Anon.: Opiskelija, radio- ja levylaulaja Viljo Immonen

11) Anon.: Nykyinen Suomen harmonikkamestari Toivo Manninen

12) Anon.: Suosittu viihdyttäjä, harmonikansoittaja Aarno Walli

13) Anon.: Laulaja A. Aimo [kohdehenkilö: Aimo Andersson]

14) Josef Kaartinen: Saksofonin maailmanmestari Josef Kaartinen vastaa kuuteen tekemäämme kysymykseen [kohdehenkilö: Juhani Kervanto]

15) Anon.: Säveltäjä, kapellimestari, trumpetisti Allu Kosonen [Alvar Kosunen]

16) Anon.: Kapellimestari, iskelmälaulaja, säveltäjä Eugen Malmstén

17) Anon.: Swing-kuningas Aarre Koskela

18) [Olavi Kanerva:] Sopiiko swing-musiikki pikkuyhtyeiden esitettäväksi?

19) Anon.: Laulaja, violisti, kitaristi Mauno Jokinen

20) Aku: Pallella puheenvuoro [kohdehenkilö: R. W. Palmroth]

21) Aarre Koskela: Miksi Suomessa ei osata säveltää swing-musiikkia?

22) Tuuba: J. Alfr. Tanner, suomalaisen iskelmälaulun isä

23) Anon.: Käynti harmonikkatehtaassa [kohde: Suomen Soitin OY]

Kummassakin Iskelmäkalenterissa lisäksi runsaasti nuotteja teksteineen ja valokuvia (mm. Mirjam Patovirta eli ”Marjanne”) sekä mainoksia.