BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Veepee Lehto

s. 7.5.1948, Turku

Teksti Juha Kaarsalo, kuva: Markku Mattila
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiVeli-Pekka Lehto
TaitelijanimetVeepee Lehto, V-P Lehto, Veli-Pekka Lehto, VP Lehto, Folk-Pekis
SalanimetP. J. Pen, Urho Suomi, Einari Runkomäki
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika7.5.1948, Turku
siirtyi päätoimiseksi musiikin tekijäksi1.1.1982
Roolit ja soittimet
Roolitlauluntekijä, laulaja, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, juontaja
Soittimetkitara, basso, rummut
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Muut henkilöyhteydet
Matti Ruohonen, säveltäjä
Teppo Ruohonen, säveltäjä
Petri Laaksonen, säveltäjä
Chrisse Johansson, sanoittaja
Nacke Johansson, sovittaja
Matti ja Teppo, esittäjä
Tarja Ylitalo, esittäjä
Virve (Vicky) Rosti, esittäjä
Vaikuttajat
Reino Helismaa
The Beatles
Yhtyeet
The Hawks
The Faces
Juhani Packalénin yhtye
Pekka Varjosen yhtye
Maxim
Veepee Lehto
Biografia
Turkulainen Veepee Lehto on useimmille suomalaisille nimenä tuttu, mutta tähtenä ja julkkiskasvona huomattavasti vähemmän tunnettu. Hänen kädenjälkensä löytyy lukuisien hittikappaleiden sanoitusten ja sävellysten takaa. Veepee on julkaissut 8 omaa albumia ja häneen on ennen kaikkea lyöty huumorimusiikkimiehen leima. Toinen leima on lauluduo Matin ja Tepon sanoittaja.

Veepee löysi musiikin 8-vuotiaana. Laulunumero koulussa oli 8, mutta nielurisaleikkauksen jälkeen se nousi parissa vuodessa kymppiin. Ensimmäinen esiintyminen tapahtui luokkajuhlissa 11-vuotiaana ilman säestystä. Kitaran poika sai 12-vuotiaana, ja vuonna 1964 syntyi jo bändi Beatles-innostuksen myötä, The Hawks, joka yleni kellaribändistä taukobändiksi. Syksyllä 1965 oli ensimmäinen maksullinen keikka turkulaisen The Faces -rautalankayhtyeen laulavana komppikitaristina, nettopalkalla 7 markkaa. Yhtye esiintyi puolen vuoden ajan lähinnä kouluissa ja osakunnissa.

Vuoden 1966 folk-buumissa Veepee menestyi Ponnahdus pinnalle -kilpailun folk-sarjassa. Folk-Pekis esiintyi ensimmäisellä juhannuskeikallaan sekä kiertueella Turun ja Ahvenanmaan saaristossa, jossa alkoivat myös ensimmäiset juontokeikat, suomeksi ja ruotsiksi. Folk-aikaa kesti vain vuoden, mutta Veepee sai siitä ajasta hyvän pohjan tulevillekin sooloesiintymisilleen. Vuonna 1967 Veepee aloitti yhteislauluiltojen pitämisen Turun kauppakorkeakoululla ja Turun Yliopiston osakunnissa. Ne jatkuivat ravintola Haarikassa ja ravintola Kultaisessa Hirvessä, jossa lauluiltakausi kesti 10 vuotta. Lauluillat etenkin 70-luvun alussa olivat tavattoman suosittuja: satojen metrien jonot kiemurtelivat kaduilla.

Veepee liittyi Juhani Packalénin yhtyeeseen 1967; ryhmä voitti samana vuonna orkesterikilpailun Karinaisten Killanmäellä. Seurasi keikkoja Turun seudulla ja saaristossa. Yhtye esitti myös Veepee Lehdon ensimmäisiä omia lauluja. Laivakeikkojen ja radioesiintymisten jälkeen Veepee liittyi vuonna 1969 Pekka Varjosen yhtyeeseen, joka oli Turun ykkösbändejä ja keikkaili myös muualla Suomessa, laivoilla, Ruotsissa, sekä Leningradissa ja Tallinnassa. Tuurauskeikkoja laulavana kitaristina, basistina ja rumpalinakin Veepee teki useissa kokoonpanoissa 1967-1975.

Vuoden 1973 lopulla Veepee Lehto meni töihin amerikkalaiseen lääkeyritykseen ja alkoi "jäähdytellä" keikkailua sekä "vakavoitua tavalliseen elämään". Koelaulutilaisuudessa Kulttuuritalon studiossa pianolla säestänyt Jaakko Salo sanoi: "Kyllä sä ihan hyvin laulat, mutta sulla pitäis olla jotain omaa". Vähän myöhemmin Veepee meni esittelemään laulujaan Matin ja Tepon levy-yhtiöön M & T Tuotantoon. Matti Ruohonen kommentoi eleettömästi: "Ihan jees."

Ensimmäisen kerran äänitteellä Veepee esiintyi vuonna 1976 itse sanoittamallaan ja Matti Ruohosen säveltämällä kappaleella Riko muuri kivinen. Se ei ilmestynyt vielä singlenä, vaan kokoelmalla Hittiparaati 3, joka edusti M & T Tuotannon vastausta sen ajan Finnhits-buumiin. Elettiin c-kasettien kulta-aikaa ja hittikokoelmille otettiin mukaan myös uusia kykyjä. Osa heistä esitti päivänhittejä covereina, osa taas oli levy-yhtiön uusia promottavia, joiden vetovoimaa testattiin.

Veepeen ensimmäinen single oli kantrikappale Mauno Ylä-Mattila, ison talon ainoo poika. Laulu oli mukana Syksyn Sävelen karsitut -ohjelmassa 1977 ja sen myötä Veepee tuli suuren yleisön tietoisuuteen. Seuraavana vuonna julkaistiin Monta laulua (kokoelmalla Hittiparaati 4), ja vuonna 1978 Veepee oli jälleen Syksyn Sävelen karsintasarjassa, nyt kappaleella Hämähäkkimies.

Veepeen laulut eivät olleet ajalle tyypillistä musiikkihuumoria, joissakin oli jopa satiirinen teksti. Chrisse Johanssonin ja Titta Kerttulan kääntämä espanjalaiskappale Kuule sie Amigoski muuttui Veepeen käsittelyssä omanlaisekseen. Samanniminen ensimmäinen lp ilmestyi 1979, osa kappaleista oli kantrahtavaa, osa lattarityyppistä musiikkia. Näihin aikoihin Veepee alkoi tehdä lauluja muillekin; jo ennen Mattia ja Teppoa mm. laulaja Eino Lehtiselle.

Vuoden 1980 Veepee-lp oli nimeltään Kyl se on niin väärin. Samana vuonna syntyivät ensimmäiset sanoitukset Matille ja Tepolle: Et voi tulla rajan taa ja Mä näitä polkuja tallaan (molempien säv. M. Ruohonen). Veepee kiinnitettiin Polar-tuotannon listoille (myöh. Polar Artistit), Kalle Kansan (Tapani Kansan veljen) yritykseen. Solistikeikkojen alkaessa Veepee ajatteli koko ajan laulunteon ja laulamisen yhdistämistä päätoimisesti. Hittejä syntyi sekä omille että Matin ja Tepon sekä Tarja Ylitalon levyille: tuli kaksi tuplaplatinaa (albumeista Et voi tulla rajan taa ja Pidä itsestäsi huolta), sekä 7 platina- ja 18 kultalevyä. Pitkä yhteistyö Matin ja Tepon ja sovittaja Antti Hyvärisen kanssa poiki hittiputken, joka hurjimman suosion aikaan oli katkeamaton.

Euroviisujen Suomen karsinnoissa Veepee Lehto on sanoittajana yltänyt voittoon kaksi kertaa: Eläköön elämä, jonka lauloi Sonja Lumme, sekä Sata salamaa, jonka lauloi Vicky Rosti. Näiden lisäksi euroviisusaavutuksiin kuuluu kaksi kolmatta sijaa ja kaksi kuudetta sijaa.

Voittoja ja kärkisijoja Veepeellä on myös monista muista kilpailuista; meriiteistä löytyy esim. "Suomen ärsyttävin urheilulaulu", Turun Palloseuran Maali se on hunajata (säv. Erkki Liikanen). Syksyn Sävelessäkin irtosi voitto Turkka Malin kanssa yhdessä sanoitetulla laululla Pieni ystäväin vuonna 1989 (säv. M. Ruohonen, es. Ari Klem).

Uran alkupään huumorilevyt olivat aikanaan vielä sen verran omanlaisiaan tapauksia, ettei niistä helposti tullut suuria menestyksiä. Veepee Lehdolla on Teoston rekisterissä satoja kappaleita, mikä useimpien mielestä on paljon; tekijä itse on eri mieltä. Hittiprosentti on kuitenkin korkea. Päätoimisena lauluntekijänä hän olisi epäilemättä tehnyt jo tuhansia. Ekonomi Lehdolla on ollut kädet täynnä muutakin: vuoteen 1982 asti hän oli kansainvälisen lääkeyhtiön palveluksessa. Sen jälkeen 80-luvun kiivaaseen työtahtiin mahtui keikkojen lisäksi lehtikirjoituksia, mainontaa, omia radio-ohjelmia ja TV-esiintymisiä. Yksi Veepee Lehtoa määräävä piirre on piittaamattomuus kategorioista ja rajoitteista. Hänelle sopii vapaa tapa tehdä ja muille tehdyt laulut ovatkin aina olleet tilaustöitä, tavaramerkkinä räätälintyö.

Vuonna 1989 Veepee ylsi Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiön (Luses) musikaalikilpailussa Ilkka Mäkitalon kanssa jaetulle kolmannelle sijalle teoksella Rakastakaa, rakastakaa. Musiikkiteatterikin on siis yksi tekijän useista kiinnostuksen kohteista. Mm. Ami Aspelund ja Kai Hyttinen olivat näyttelijöinä mukana samalla kurssilla, millä Veepee oli tekijänä.

Sanoittajana Veepee Lehdon on katsottu liikkuvan samoilla alueilla kuin Raul Reiman, joskaan ei yhtä murheellisen näkemyksen omaavana. Veepeellä on omien sanojensa mukaan "aina ollut haittana saada joka biisiin jotain sanomaa", tarinoissa pitää olla opetus. Murrebuumin hän aloitti jo vuonna 1980 ja käänsi Aku Ankkaa turuksi 1999 (murrealbumi Kui, sanos Aku). Hän on tehnyt myös yritysten esitteitä Turun murteella.

Suurin osa Matille ja Tepolle tehdyistä teksteistä on vakavia, pateettisuutta tihkuvaa arkista melodraamaa, tunnetta ja tunteellisuutta jopa kuolema-aiheineen. Mukana on kuitenkin veitikka silmäkulmassa tehtyjäkin, kuten Missä sitä ollaan oltu, joka sai aikanaan rankkaa kritiikkiä kun kaikki eivät ymmärtäneet ironiaa. Veepeen säveltämiä ja sanoittamia lauluja on levyttänyt mm. Tarja Ylitalo, jonka kahta levyä myytiin yli 50,000 kpl. Ylitalon levyillä teksteissä on käsitelty myös naisnäkökulmaa, ja siitäkin vinkkelistä paljon elämää ja maailmaa nähnyt, miespuolinenkin lauluntekijä pystyy uskottavasti kertomaan.

Veepee Lehdon tekstejä ovat levyttäneet kymmenet artistit, esim. Anna Eriksson, Anita Hirvonen, Reijo Kallio, Kirka, Tommi Läntinen, Marion, Sanna Pietiäinen, Ressu Redford ja Yölintu.

1990-luvulla Veepee Lehto siirtyi yhä enemmän esittämään räätälöityjä ohjelmia yritysten henkilökunta- ja asiakastilaisuuksiin suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Niistä kehkeytyikin klubi- ja laivakeikkojen oheen miehen tavaramerkki. Hän on saanut pääelantonsa suurelta osin julkisuudessa näkymättömistä esiintymistilaisuuksista, joihin sisältyy lauluja, huumoria, sikermiä ja kronikoita, jopa ravintola-show'ta. Veepee itse kutsuu esityksiään Nimitaatioiksi tai Teemalauluiksi.

Lähteet

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja.
Keuruu. Otava. Ss. 515-516, 521.

Kaarsalo, Juha 2007: Huumorimies on vakavalla asialla. Selvis 2/2007.

Latva, Tony & Tuunainen Petri 2004. Iskelmän tähtitaivas. 500
suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki. WSOY. Ss. 227, 238-239.
Sanottua
– Matin sävellys Et voi tulla rajan taa oli niin valmis, että Heikki Annala oli tehnyt siihen jo sovituksenkin, joka oli vähän venäläistyyppinen. Olin Helsingissä jossain myyntikokouksessa ja tekstiä piti tehdä samaan aikaan. Yleensäkin olen joutunut tekemään siten... illalla, yöllä. Syntyi eka säkeistö ja kertosäe ja Turkuun ajaessani toinen säkeistö. Se teksti syntyi tavallaan, kuten laulun pitäisi syntyä, runomuodossa ja fiiliksistä.

Seuraavaan lauluun Mä näitä polkuja tallaan oli Ruohosen Matilla fraasi valmiina ja Veepeen piti miettiä mitä se tarkoittaa. Suomessa oli jo maaltapako alkanut.

– Reino Helismaakin on tehnyt maaltapakolauluja, mm. Hiljainen kylätie (säv. T. Kärki) 50-luvulla. Nyt muutettiin lähiöihin. Kirjoitin tarinan ihmisistä, jotka eivät lähteneet lähiöön. Kehitin siis tarinan fraasiin perustuen. Monella tavalla voi tehdä, on ihan sama, mistä päästä lähtee liikkeelle.

– Emme ole koskaan tehneet yhdessä sillä tavalla, kuten pop- ja rock-musiikissa on yleistä, työparina. Olen aina ollut tilaustyön tekijä ja Matti ja Teppo tilaajia. Melkein aina on ollut ensin sävellys tai biisiaihio - enimmäkseen Matin, mutta joskus myös Tepon -, johon on ruvettu rakentamaan sanoja.
Valikoitu diskografia
Omat albumit
Kuule sie Amigoski (M & T 1978)
Kyl se on niin väärin (M & T 1980)
Mää myännän kaike – VeePee Lehdon Parhaat (M & T 1981, kokoelma)
Haave toteutuu (M & T 1983)
Veepee (M & T 1986)
VeePee Lehto (M & T 1987, kokoelma)
20 suosikkia: Älä tuamitte minu (Fazer 1998, kokoelma)
Kertakäyttöelämää (Soft Music 2003)

Omia kappaleita (säv.-san.)
Mr. Money Maker, Veepee Lehto 1980
Älä tuamitte minu, Veepee Lehto 1980
Mää myännän kaike, Veepee Lehto 1981
Mustankippee, Tarja Ylitalo 1982
Tuhlaajapoika, Tarja Ylitalo 1982
Kirkkohäät, Matti ja Teppo 1982
Ujo, Tarja Ylitalo 1983
Yöjuna, Tarja Ylitalo 1983
Tosi mies, Marion Rung 1983
Tule joskus käymään, Reijo Kallio 1983
Kohtalotoverit, Reijo Kallio 1983
Minuun voit luottaa, Matti ja Teppo 1983
Isä älä muistele pahalla, Frederik 1984
Mustat sukat, Kike Elomaa 1985
Minuun voit luottaa, Timo Turunen 1991, Matti ja Teppo 1983
Meillä meni miljoonaa, Veepee Lehto 2003
Meidän koulu 2003 (Turun Suomalaisen Yhteiskoulun tilauksesta)
Laivasto laulaa 2008 (Merivoimien tilauksesta)

Muita sanoituksia (säveltäjä suluissa)
Et voi tulla rajan taa (M. Ruohonen), Matti & Teppo 1980
Pohjoiseen (M. Ruohonen), Tarja Ylitalo 1981
Tunteet voit näyttää (A. Hyvärinen), Tarja Ylitalo 1982
Mä joka päivä töitä teen (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 1982
Meidän viimeinen valssimme (A. Hyvärinen), Tarja Ylitalo 1983
Missä sitä ollaan oltu (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 1983
Sain sulta kirjeen (A. Hyvärinen), Marion Rung 1983
Eläköön elämä (P. Laaksonen), Sonja Lumme 1985 (euroviisu, I sija)
Kaiken takana on nainen (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 1986
Sata salamaa (P. Laaksonen), Virve "Vicky" Rosti 1987 (euroviisu, I sija)
Amor amor (P. Laaksonen), Ami Aspelund 1988 (euroviisu, III sija)
Sä minut syttymään saat (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 1988 (Syksyn
Sävel, II sija)
Ollaan yhdessä (M. Ruohonen), Tarja Ylitalo 1988 (Syksyn Sävel, V sija)
Vauhti kiihtyy (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 1989
Oi äiti maa (P. Laaksonen), Anneli Saaristo 1989 (euroviisu, III sija)
Pieni ystäväin (M. Ruohonen - T. Ruohonen, co-san. T. Mali), Ari Klem
1989 (Syksyn Sävel, I sija)
Yön poika (R.E.L.S.), Robinson 1990 (euroviisu, VI sija)
Anna kaikki (P. Laaksonen), Anita Hirvonen 1990
Jos annat kaiken, saat kaiken (M. Ruohonen), Tauski 1990 (Syksyn
Sävel, XI sija)
Taivaan merkit (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 1991
Ei oo helppo olla mies (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 1992
Minä rakastan sua (T. Ruohonen), Matti ja Teppo 1993
Se yksi ja ainut (M. Ruohonen), Heidi Kyrö 1994
Päivä kerrallaan (E. Lindström), Paula Koivuniemi 1994 (euroviisu, VI sija)
Indigonsininen suviyö (E. Tiikasalo), Anneli Saaristo 1999
Näin se kesäloma toimii (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 2001
Katso suoraan silmiin (E. Nieminen), Anna Eriksson 2001
Punkkarin jenkka (E. Nieminen), Yölintu 2002
Mies ja nainen (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 2004
Pöytä täyteen (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 2006
Satoi tai paistoi (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 2008
Pala palalta (M. Ruohonen), Matti ja Teppo 2008

Käännöstekstejä muille artisteille
Radiotähti - Video Killed the Radio Star (G. Downes - T. Horn - B.
Woolley), Leo Luoto 1980
Abrakadabra (S. Miller), Kirka 1983
Blondi - Got My Mind Set on You (R. Clark), Vilperin Perikunta 1996

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy