BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Eki Jantunen

s. 1.3.1951, Orimattila

Teksti Juha Kaarsalo
Perustiedot
Nimet
Oikea nimiErkki Jantunen
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika1.3.1951, Orimattila
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja, säveltäjä, sanoittaja, muusikko, juontaja
Soittimetlaulu (pääinstrumentti), kitara, basso
Linkit
(Virallinen kotisivu)
http://www.ekijantunen.fi
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Spellingers
Face (Bad Faces)
Freeband (The Free)
Kari Palm & Freeband
Eki Jantunen ja Mutkattomat
Vaikuttajat
Paavo Melander
Tupa-Uuno
Raimo Roiha
Jussi & The Boys
Erik Lindström, säveltäjä, tuottaja
Yvonne de Bruyn
Leo Ahonen, YLEn Metsäradion toimittaja
Veijo Miettinen
Erkki Liikanen
Reino Markkula
Timo Lindström
Markku Johansson
Jori Sivonen
Heikki Kahila, YLE TV1:n tuottaja
Irja-Liisa Ailio, MTV:n tuottaja
Markku Veijalainen
Kalevi Kukkonen
Paavo Einiö
Pekka Nurmikallio
Kaj Westerlund
Biografia
Kesällä 1977 ponnahti Suomen levylistojen kärkeen kappale Jätkän humppa, jonka myötä yksi maamme tanssilavojen legendaarisimpia kokoonpanoja laajensi hetkessä keikka-alueensa koko Suomen kattavaksi. Edellisvuonna levytetty kappale oli yhtyeen hanuristin isän, Paavo Melanderin sävellys, ja paikallislegenda Tupa-Uunon sanoitus. Jätkän humppa on jatkuvasti ollut Suomen soitetuimpia kappaleita; vuonna 2005 Teosto-listan kolmonen radioissa ja lavoilla. Jätkän humpasta on tehty yli 20 versiota ja sitä on myyty 1,1 miljoonaa kappaletta.
 
Eki Jantunen ja Mutkattomat Orimattilasta on yli 30 vuotta (1975-) toiminut ja moneen kertaan Suomen kärkiorkesterien joukkoon äänestetty, mm. Kullervo Linna -palkinnolla 1993 palkittu yhtye. ”Mutkatonta menoa” tanssikansalle ja muillekin soittava ryhmä johtohahmoineen on levyttänyt myös 18 albumia.
 
Mutkattomien johtohahmon Erkki “Eki” Jantusen soittoura alkoi kuitenkin innostuksesta Beatles-musiikkiin; Orimattilassa Pakaantiellä alkoivat vuonna 1964 pikkupojat perustaa bändiä. Muita Ekin suosikkeja olivat englantilaiset laulu- ja soitinyhtyeet Hollies, Herman’s Hermits, Tremeloes, Kinks, Animals ja Procol Harum. Ensimmäinen oma bändi oli Spellingers, sitten Face ja Bad Faces. Myöhemmin nimeksi tuli The Free, joka sekin pian muutettiin Suosikin hittilistoilla olleesta samannimisestä brittiryhmästä erottuakseen, nyt Freebandiksi.
 
Suunnilleen sama ryhmä soitti poppia kymmenkunta vuotta (1964-74): Hannu Tuominen, Arto ja Ari Näveri, Erkki Jantunen ja Jorma Haakana. Eri vaiheissa mukana olivat Martti Lappalainen, Pekka Melander ja Juha Yrjönen. Freeband osallistui popin SM-kisoihin vuosina 1967-68 ja parhaimmillaan ylsi kakkossijaan Tampereen jäähallissa. Eki Jantunen soitti yhtyeessä kitaraa ja lauloi.
 
Ohjelmisto oli covereita ja listahittejä, pääpaino stemmalaulussa. Linjasta kuitenkin lipsuttiin jo 70-luvun alussa, kun oli otettava valssia ja humppaakin mukaan; ryhmälle lisättiin solistinimi, Kari Palm & Freeband, koska lavakeikat lisääntyivät.
 
Vuonna 1975 muotoutui lähiseudun pikkujuhlissa soittelevan tanssiyhtye Mutkattomien kokoonpano seuraavanlaiseksi: Erkki Jantunen (laulu ja basso), Pekka Melander (hanuri ja koskettimet) ja Hannu Tuominen (rummut). Syy oli varsin käytännöllinen: pop-keikkoja sai hakea "jopa sadan kilometrin" päästä, kun tanssipaikkoja tuohon aikaan oli runsaasti pitkin maakuntia lähistöllä. Ensisinglen menestyksen myötä Mutkattomista tuli nopeasti valtakunnallinen nimi, joka kiersi lähiseutujen lisäksi vuosittain Lapin ja Ruotsin kiertueilla. Kun tanssipaikkoja maassamme vielä 20 vuotta sitten oli n. 2,000, oli niitä 2000-luvun puolivälissä enää runsas sata.
 
Mutkattomien ajatuksena oli esittää pääasiassa paikallisten tekijöiden Paavo Melanderin (k. 2000) ja Tupa-Uunon (oik. Uuno Tupasela, 1902-1983) kappaleita ja lisäksi joitakin tuttuja vanhoja kappaleita kuten Malmstènia, Linnaa ja Beatlesiä, mutta kuitenkin vain tanssimusiikkia, siisteissä vaatteissa ja kuitenkin veitikka silmäkulmassa. Yhtyeellä oli omintakeinen ohjelmisto ja aplodimäärät vain kasvoivat. Ryhmä päätti levyttää humppansa ja loppu onkin historiaa.
 
Vuonna 1976 tallentuivat kaksi ensimmäistä kappaletta Pekka Nurmikallion Microvox-studiossa Lahdessa. Kahden kappaleen teko maksoi 250 markkaa. Mutkattomat teki ”tangokauppiaskiertueen” kyseisillä kahdella singlekappaleella. Monet isot levy-yhtiöt Helsingissä, Toivo Kärki mukaan lukien, torjuivat Jätkän humpan. Timo Lindström PSO-yhtiössä sen sijaan innostui oitis: “Näähän on kuin nappi silmään humppakoostelevylle, joka on justiin tulossa!”
 
Humppa on poikaa -kokoelmalevyllä olivat mukana myös mm. Kauko Käyhkö, Esko Könönen ja Henry Theel. Levy myi paljon. Syksyllä 1976 ilmestyi Mutkattomien debyyttisingle, mutta ensimmäinen Mutkattomat-lp Ilo irti vasta vuoden päästä 1977. Eki ihmetteli pitkäsoiton nimeä, sillä Jätkän humppa oli jo kesällä 1977 radioissa listojen kärjessä, ennen kaikkea suosio kasvoi Leo Ahosen juontamassa Metsäradiossa.
 
Ensimmäiset viisi Mutkattomat-lp: tä tehtiin PSO-merkille Timo Lindströmin tuottamina ja pitkälti Jori Sivosen ja Kaj Westerlundin sovittamina. Finnlevy oli ostanut PSO:n ja samat tuottajat toimivat studioissa edelleen. Pian levy-yhtiö kuitenkin vaihtui Polarvoxiin, jonka kautta Mutkattomat julkaisi albumin Mutkatonta menoa Alpo Kettusen tuottamana ja Hillel Tokazierin sekä Bruno Korpelan sovittamana. Nimimelodia nousi jopa Syksyn Sävelessä sijalle 11.
 
Mutkattomat oli 1990-luvulla pitkään 5-miehinen: Eki, kultainen hanuristi –voittaja Jarno Kuusisto, kosketinsoittaja Ossi Kemppinen, basisti Jyrki Hautamäki sekä rumpalina Kari Salminen tai Toni Jantunen. Mukana oli usein myös puhallinsoittaja Erkki Lehtimäki, joka oli Oulunkylän Pop- ja Jazzopiston ensimmäisiä opettajia. Lopulta kvartetiksi vakiintui kokoonpano Pekka Melander (hanuri), Erkki Jantunen (laulu ja kitara), Kari Salminen (rummut ja laulu) ja Jani Varpujärvi (koskettimet ja laulu), sittemmin Ilmari Myllynen.
 
Jo alun alkaen kirjoittamisesta kiinnostuneelle Ekille laulujen kirjoittaminen oli kuitenkin pitkään hankalaa. Ensimmäiset levytetyt omat kappaleet olivat Valon voimaa, Nuorelle äidille ja Möysän mimmi (san. Tupa-Uuno) vuonna 1980, Kaj Westerlundin sovituksin. Miestä olivat soittokeikkojen ohella työllistäneet PR-ja  tiedotustyöt Finnkarelia-yrityksessä jo vuodesta 1969.
 
Tiedotustoimittaja Jantunen sai kutsun myös radiotyöhön. 1980-luvulla Eki juonsi Puhelinlangat-toivekonserttia Ylelle ja erilaisia toivekonserttilähetyksiä lavoilta ja iltamia taloilta. Myös MTV kiinnostui ja Eki alkoi juontaa Toivotaan toivotaan –ohjelmaa, jota kesti yli viisi vuotta. Paikalla oli usein iso studio-orkesteri huippusolisteineen ja katsojia vähintään yksi miljoona. Muita Ekin juontoja olivat Satahäme Soi -juhlien Kultainen Harmonikka, Hopeinen Harmonikka ja Valkea ruusu -tv-juonnot. Vuonna 1986 Eki pestattiin tuottaja Heikki Kahilan johdolla TV1:n Tanssit stadissa -ohjelmaan, jossa hän oli mukana 3 vuotta. Ekin tv-työ kesti kaikkiaan yli 8 vuotta ja 150 ohjelman verran. Vuosina 2001-2002 hän teki Sävelradiolle omaa viikoittaista viihdeohjelmaansa nimellä Juhlapaikka. Vuonna 2005 tehtiin Ylelle Orimattilan Kehräämöltä Lavalauantai-ohjelmaa, sarjassa olivat mukana mm. Agents, Yölintu, Katri-Helena ja Jari Sillanpää.
 
Vuonna 1987 Antero ”Ande” Päiväläinen keksi nostaa Eki Jantusen bändinsä päähenkilöksi. Eki Jantunen & Mutkattomat -asetelmalla työstettiin levy, jonka nimeksi tuli Ja hevosella pääsee. Toivotaan toivotaan -ohjelman aikoihin vuonna 1989 Finnlevy ehdotti Ekille  cd-albumisooloprojektia, joka tuotettiin neljän tuottajan/sovittajan: Markku Johanssonin, Timo Lindströmin, Kaj Westerlundin ja Jori Sivosen kanssa. Syntyi Ekin ensimmäinen soololevy Ruusuja sinulta. Tavallaan se oli kuitenkin jo toinen soololevy: Ylläskaltio-kasetti (1990) oli tehty tilaustyönä pohjoiselle hotellille ja sillä soitti Mutkattomien lisäksi  rautalankayhtye Mustangs. Rytmimme tää -levyltä (Poptori 1992) löytyy viisi Ekin omaa laulua, nimikkomelodiasta alkaen (Tokazier/Jantunen).
 
Seuraava soololevy Riijuureissu (1994) oli eräänlainen studiosoiton taitekohta. Ekin ja Mutkattomien mennessä Jari Holmin Countryside-studioon, sanoi Holm: ”Perskeles, tuleeks tänne oikein orkesteri?” Jo vuonna 1994 oli harvinaista, että oikea orkesteri tulee studioon soittamaan - oli totuttu jo raitakohtaiseen työskentelyyn. Riijuureissu-levyn nimikappale ja singlevalinta Kesä kaunein oli Timo Kahilaisen (Kummeli-ryhmä) laulu. Nauravat suut -levyllä (1999) olivat jo kaikki kappaleet Ekin omia.
 
50-vuotias Eki Jantunen julkaisi yhtyeineen vuonna 2001 levyn Juhlan Paikka. Tästä levystä  levy syvensi yhteistyötä Erik Lindströmin kanssa. Valssi Elonkorjuun aikaan on Lindströmin tuottama ja tiettävästi Konsta Jylhän viimeisin kappale, tekstin on tehnyt Juha Vainio. Rautalankayhtye Mustangs soitti juhlan kunniaksi kappaleella Jätkän twist, Eki lauloi, ja kyseinen versio Jätkän humpasta menestyi myös kaupallisilla listoilla.
 
Levyllä Jätkän humpasta tunteiden tulvaan (VL-Musiikki 2004) Eki Jantunen teki yhteistyötä Erkki Frimanin kanssa, joka sovitti ja  tuotti osan albumin kappaleista.
 
Eki Jantunen on tehnyt kaksi teemalevyä: Suomalainen metsä (2006) sekä Karjalaisil kesäjuhlil (2005), jolla hän onkin juurillaan, sillä humppamiehen isä on kotoisin rajantakaisesta Karjalasta, Kirvusta. Suomalainen metsä on Vihreät niityt -tapahtuman innoittama: festivaaliin otti osaa vuonna 2005 noin 50,000 ihmistä. Jätkän humpan ensilevytyksestä oli tullut kuluneeksi 30 vuotta.
 
Mutkattomat on ennen kaikkea lavaorkesteri. Eki Jantusen mielestä tavallista tanssikansaa ei saisi unohtaa. On soitettava yleisön ehdoilla ja laajalla ohjelmistolla, tempoasiat tarkasti huomioiden. Hän iloitsee, että päivätanssit ovat piristyneet, eivätkä ihmiset enää halua odottaa, että tähdet saapuvat lavalle vasta kello 24. Eki ja Mutkattomat tekevät parisen keikkaa viikossa läpi vuoden, mutta kesään painottuen. Yksinään Eki Jantunen esiintyy lisäksi ”mies ja kitara plus taustat” -keikoilla, solisti-ja juontokeikoilla, harjannostajaisissa, pikkujouluissa ja muissa firmojen juhlissa. Varsin usein ollaan rakentamassa juhlia kokonaispakettina - käsikirjoituksesta toteutukseen.

Lähteet
Kaarsalo, Juha 2006: Mutkaton mies tanssittaa ja juontaa. Eki Jantunen näkee valoa pelimannin tunnelin päässä. Selvis 4/2006.
 
Latva, Tony & Tuunainen Petri 2004. Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki. WSOY. Ss. 299.
Sanottua
– Salon Jakke kävi laulattamassa Kesä kaunein -biisin Finnlevyn aikoihin sinkulle. He uskoivat siihen biisiin, mutta älppäriä ei siitä siellä syntynyt, talossa oli jo muut tuulet puhaltamassa. Jakke sanoi itse tuottamastamme albumista, että ”tämä on hyvä mutta liian hieno, täytyisi vaan olla rosoa enemmän”. Jaken kanssa oli kiva tehdä laulu valmiiksi, niin pienellä hän teki niin paljon siihen juttuun. Turkan (Mali) tekstiäkin hän kirjoitteli vähän uusiksi: ”Ei näin, laitetaan noin... Kesä kaunein... Miten sä näet sen kimalluksen? ” Tulos oli aivan toinen, vaikka työstö oli ihan silkkihansikasmeininkiä. Jakke oli todellinen laulattaja.
 
– Ekat levytykset tehtiin tietämättämme oikein päin: ensin tuotekehittelyä kentällä ja sitten studioon ja levylle. Siitähän se lähti: soitettiin triolla vuoteen 1980 asti isot lavat, Finlandia- talot, Linnanmäet ja kaikki, jo paljon ennen Solistiyhtye Suomea joka teki triona myöhemmin samalla kattauksella. Vaikka jotkut järkkärit sanoivat, ettei triolla voi soittaa tanssimusaa, me vaan soitettiin yli viisi vuotta; hanuri, basso ja rummut -pohjalta niin tv-, radio- kuin tanssikeikatkin. Levyillekään ei "päästetty" studiomiehiä kuin pitkin hampain.
 
– Tietenkin tanssimaailma koostuu monenlaisista tyyleistä, mutta kyllä kolmen kärki on edelleen valssi, tango ja humppa. Tietysti foxit, jenkat, masurkat ja polkat pitää tulla pyytämättä illassa. Jive-ja lattariporukkaa on myös tietysti, ja rokkihan on aina poikaa. Tanssibändin rooli on muuttunut siten, että muusikon tulee osata todella monia asioita. Tanssimusiikin tyylejä aivan laidasta laitaan.
 
Radion ja median muututtua hyvin yksipuolisiksi musiikin tarjoajiksi on Ekin mukaan samaan aikaan nähtävissä lavoilla se tilanne, että live-bändin soittaessa yleisö kokee hyvin nostalgisen fiiliksen.
 
– Tavallaan asiat ovat kääntyneet toisinpäin. Eihän siellä voi soittaa niitä samoja biisejä mitkä radiorotaatioissa ovat jo palaneet puhki! Media soittaa hyvin yksipuolista musiikkia, mikä antaakin tilaa live-kundeille. Yhtäkkiä lavalta kuuleekin jenkan, mitä ei radiossa ole kuultu enää vuosikausiin. Siitä tulee poskettoman hieno fiilis. Sen ovat hyvin monet tanssijat keikoillamme todenneet.
 
Eki Jantunen, 2006
Valikoitu diskografia
Ensilevytys Jätkän humppa / Limperin muorin humppa 1976 (PSO)

1. Ilo irti 1977 (Blue Master)
2. Mutkattomat tanssit 1978 (Blue Master)
3. Mutkattoman suoraa 1979 (Blue Master)
4. Tanssiaistunnelmia 1980 (Blue Master)
5. Maalta lähtis en 1981 (Blue Master)
6. Mutkatonta menoa 1983 (Polarvox)
7. Energiaexpertiltä onnistuu 1985 (tilaustyö)
8. Ja hevosella pääsee 1987 (Polarvox)
9. Ruusuja sinulta 1989 (Scandia)
10. Ylläskaltio 1990 (tilaustyö)
11. Rytmimme tää 1992 (Oodi)
12. Riijuureissu 1994 (Mutkamusic)
13. Kesä kaunein 1996 (Mutkamusic)
14. Nauravat suut 1999 (Mutkamusic)
15. Juhlan Paikka 2001 (Mutkamusic)
16. Jätkän humpasta tunteiden tulvaan 2004 (VL-Musiikki)
17. Karjalaisil kesäjuhlil 2005 (VL-Musiikki)
18. Suomalainen metsä 2006 (VL-Musiikki)

(kaikki lp/cd -albumeja, paitsi ensisingle)
 
9, 11-14 ja 17 ovat soololevytyksiä, muut tehty nimellä Eki Jantunen & Mutkattomat.
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy