BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Pekka Streng

s. 26.4.1948, Sysmä
k. 11.4.1975, Helsinki

Teksti Veikko Tiitto
Perustiedot
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika26.4.1948, Sysmä
Kuolinaika11.4.1975, Helsinki
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja (päärooli), lauluntekijä (päärooli), sovittaja
Soittimetkitara
Linkit
Jukka Lindforsin Pekka Streng -sivu
http://www.pekkastreng.net/
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Muut henkilöyhteydet
Måns Groundstroem, tuottaja
Henrik Otto Donner, vastaava tuottaja
Muut yhteydet
Tasavallan presidentti, säestävä yhtye levyllä Magneettimiehen kuolema
Biografia
Pekka Streng syntyi Päijät-Hämeessä, Sysmässä ja siellä hän myös aloitti koulutaipaleensa. Sysmästä perhe muutti Uudellemaalle, Myrskylään. Pekka Streng oli nuorena innokas urheilija, seiväshyppääjänä hän edusti piirin ykköstasoa ja oli juoksijana koulukaveriaan Lasse Vireniä nopeampi. Koulun jälkeen Pekka suoritti Mikkelissä nuoriso-ohjaajan tutkinnon 1965. Sitten hän siirtyi Tampereelle, josta yliopistossa toimittajaopintoja vähän aikaa opiskeltuaan muutti Helsinkiin vuonna   1967. Tampereelta hän löysi myös elämänkumppaninsa.

Pekan nuoremman veljen Lasse Strengin mukaan Pekka oli rauhallinen, empaattinen ihminen.

– Sen lisäksi, että Pekka oli jo lapsena kiinnostunut musiikista, hän oli myös erittäin kiinnostunut urheilusta. Erityisesti kesälajit olivat Pekan mieleen. Juoksulajien ja pituushypyn lisäksi Pekka menestyi erityisen hyvin seiväshypyssä ja hän oli mukana mm. SVUL:n Lahden piirin kovatasoisessa joukkueessa. Omalla pihalla oli mainio hyppypaikka ja myös Virenin pihalla kisailtiin, kertoo Lasse Streng.

Pekka Streng oli kiinnostunut teatterista ilmaisumuotona. Helsinkiin muutettuaan hän liittyi Ylioppilasteatteriin ja samaan aikaan aloitti vakavissaan myös musiikin tekemisen. YT:n käyttöön syntyivät sävellykset runoihin ...ja Tuittu ruusut sai (runo: Tove Jansson) ja Mutta minä lähden (runo: Semjon Kirsanov), jotka myöhemmin päätyivät Kesämaa-levylle. Tuolloin Streng myös sävelsi Tove Janssonin runon Pieni juhlija ja sen levytti Lovelle Ellipsi-yhtye vuonna1969.

Armeija-aikana Pekka Strengissä ilmeni vakava sairaus, sarkooma eli tukikudossyöpä.

Pekka Streng vältteli julkisuutta ja antoi vain yhden haastattelun (Tapio Korjus, 1973), joka julkaistiinkin vasta hänen kuoltuaan. Tästä syystä Streng yksityishenkilönä on jäänyt lähes tuntemattomaksi, mikä on edesauttanut jopa mystisen kuvan syntymistä hänestä. Mutta vaikka Pekka Strengin ura progressiivisen rockin kehitykseen Suomessa jäikin lyhyeksi, on se sitäkin merkittävämpi.

Teatterihommien jälkeen, 60-70-lukujen taitteessa Pekka Streng teki radiolle omia laulujaan sisältäviä kuunnelmia. Näitä olivat kymmenosainen sarja Peter Pan, Calle Lindholmin kanssa tehty Kreivi von Krolockin hymyn variaatiot sekä Papiljonttinainen. Strengin ilmeinen musikaalinen lahjakkuus ei jäänyt radiossa huomaamatta. Niinpä YLE:n toimittaja Pentti Kemppainen otti yhteyttä Love Recordsin Otto Donneriin, joka vakuuttui Strengin kyvyistä tämän tehtyä pari demonauhaa. Näin Pekka Streng, tuntematon lauluntekijä pääsi levyttämään Suomen huippumuusikoiden kanssa maan parhaassa studiossa. Ensimmäisellä levyllä taustalla soittava Tasavallan Presidentti kuuluu epäilemättä aikansa tunnetuimpiin suomalaisiin proge-yhtyeisiin.

Streng ehti levyttää Love Recordsille kaksi LP-levyä, Magneettimiehen kuolema (1970), jossa on paljon vaikutteita itämaisista uskonnoista ja filosofioista. Levy on progressiivisine ja psykedeelisine sävyineen aikaansa sidottu. Sen päätöskappaletta Sisältäni portin löysin pidetään yhtenä Suomen rockhistorian parhaista lauluista. Magneettimiehen kuoleman soundimaailmastasta löytää vaikutteita Van Morrisonilta, David Bowielta sekä Pink Floydilta. Lopputulos on kokonaisuutena kuitenkin täysin omaa luokkaansa: 39-minuuttisen, 11-raitaisen Magneettimiehen kuoleman lumo syntyy Strengin persoonallisesta laulusta ja hänen yhteistyöstään Tasavallan Presidentin sekä parin täydennysmuusikon (Karoly Garam, Esko Rosnell) kanssa.

Pekka Streng osasi taitavasti hyödyntää lauluissaan myös muiden runoilijoiden tekstejä. Hän sävelsi, sanoitti ja suurimmaksi osaksi myös sovitti levyjensä musiikin, lisäksi hän lauloi ja soitti levyillään akustisen kitaran osuudet. Myös läheiset ja työtoverit tiesivät Strengin olevan vakavasti sairas ja ehkä siksi Streng teki vuonna 1972 julkaistusta Kesämaa-albumista kepeämmän ja iloisemman levyn kuin esikoisesta. Levyllä olevissa lauluissa aiheina ovat muun muassa kukat ja perhoset, puutarhanhoito sekä yöllinen Helsinki.

Kesämaalla mukana ovat Strengin lisäksi mm. Olli Ahvenlahti, Eero Koivistoinen, Hannes ”Hasse” Walli ja Pekka Pöyry. Mutta vaikka 32-minuuttinen, 14-raitainen Kesämaa on Magneettimiehen kuolemaan verrattuna laulelmallisempi, kepeämpi ja yksiselitteisempi teos, niin kuitenkaan levyt eivät toisistaan paljoa poikkea. Jo Magneettimiehen kuolemalla oli mukana sadunomainen Laulu hyönteisestä joka nukahti ruusun vuoteeseen, ja puolestaan Kesämaan Matkalaulu sopisi varsin hyvin Magneettimiehen kuolemalle.

Kesämaata on luonnehdittu Magneettimiestä vaivattomammin mukaansa tempaavaksi levyksi, ja sellaiset hauskat kappaleet kuten Perhonen, Matkalaulu ja Puutarhassa ovatkin kuuntelijan kannalta helppoja teoksia. Toisaalta mukana on Kaukana-instrumentaalin, Annabellan ja Katsele yössä -balladin kaltaisia tunnelmapaloja, jota ei pääse yhtä helposti sisäistämään. Magneettimiehen kuoleman symboliikan jälkeen Strengin tekstien Kesämaalla voi sanoa olevan selväpiirteisempiä, ekologisia ja tavoittelevan sopusointua: "Miksi luontoon ei ihminen palata vois / vaan pakenee niin pitkälle kuin pääsee pois." Lyriikoissa lähestytään välillä klassisten lastenlaulujen kaunista yksinkertaisuutta sekä japanilaisen runouden kuvallisuutta. Mukana on myös tulkittavaa, kuten linnan kellariin urkuharmoniin kahlehditun Kanttorinpoika Maxin tarina. Maxin tilanne näyttää lohduttomalta, kunnes poika pääsee puheosiossa hurmoksellisena kertomaan musiikistaan. Jokaisella meistä on kahleemme, ja onni löytyy niistä huolimatta, jos on löytyäkseen, kuuluu tässä tapauksessa Pekka Strengin sanoma.

Strengiä haastatellut Tapio Korjus löytää merimies Roope Hatun ja Annabellan tarinasta Strengin omaelämänkerrallisia viitteitä. Laulun pari löytää harmonian, vaikka tosielämässä Streng erosikin vaimostaan levyä tehdessään. Kesämaan viimeinen varsinainen kappale, Semjon Kirsanovin runoon sävelletty Mutta minä lähden, tuntuu viittaavan turhankin suorasukaisesti kuolemaan. Streng pehmentää tunnelmia huomattavasti kaksikymmentäsekuntisella, levyn nimeämättömällä päätösraidalla, joka lienee Suomen rockhistorian ensimmäinen loppupiilotusbiisi: "Mukana mulla on paperilunta / satujen tulla / olen unta."

Kesämaan teon jälkeen sairaus rupesi jo verottamaan Pekka Strengin voimia. Keväällä 1973 Streng lähti merille. Ponnistus osoittanee hänen psyykkisten voimavarojensa luokkaa, hengen voittoa lihasta. Merimatkaltaan Streng palasi Suomeen onneksi kuitenkin hengissä. Myös uusia lauluja syntyi aina talveen 1975 saakka muun muassa Emmauksen vapaaehtoistyön sekä Tolkienin Sormusten herran tiimoilta. Strengin valmisteilla olevaa kolmatta levyä ei koskaan ehditty äänittää.

"Merilläoloa aikaisemminkin Pekka matkusteli muuten aika paljon. Hän lähti ihan alta parikymppisenä Pariisiin, mikä tietysti siihen aikaan, ennen Interrailia, oli iso tapaus. Joskus 70-luvun alussa hän kävi Espanjassa ja olikohan niin että mustalaisten kanssa asusteli ja pyöri vähän aikaa. Espanjan matkalla häneltä varastettiin kitarakin. Ihan varmaan mielenkiintoisia seikkailuja on ollut, joista ei sitten kenellekään ole juuri jäänyt tietoa", Joonia Streng kertoo (Vinylmania Magazine 4 / 1995).

Strengin levyt eivät ilmestyessään olleet erityisen suosittuja, mutta myöhemmin ne ovat saaneet ensin jonkinlaista kulttisuosiota ja sittemmin kasvavaa arvostusta. Vaikutteita Strengiltä voi kuulla mm. Ville Leinosen, Sielun Veljien, Kuusumun Profeetan ja Liekin musiikissa. Strengin levyjä myydään edelleenkin; vuonna 1990 molemmat levyt julkaistiin CD-muodossa, toisen kerran vuonna 2003 molemmat albumit itsenäisinä, uudelleen masteroituina CD-albumeina sisältäen hienosti kokonaisuutta täydentäviä bonusraitoja.

Pekka Strengin serkun tytär, Emma Salokoski, on laulanut Strengin kappaleen "Puutarhassa" vuonna 2003 levyllään Puutarhassa, ja kappaleen "Katsele yössä" vuonna 2005 levyllään Kaksi mannerta.

Pekka Streng ei ollut legenda eläessään mutta ei myöskään väärin ymmärretty nero. Hän sai ymmärtäjiä ja tukijoita jo elinaikanaan. Suuri yleisö ei häntä tuntenut, ja se oli artistin oma valinta. ”Streng oli omalaatuinen persoona, jonka lahjakkuus löysi onneksi ulospääsytiensä”, luonnehtii Strengin levyjä tuottanut Otto Donner. ”Hän ei osannut soittaa kovin hyvin, mutta hän osasi laulaa ja tehdä lauluja. Minusta hän oli nero, ja siksi hänen musiikkinsa elää yhä.”

Suomessa asuva brittiläinen tuottaja ja radio-dj. Nick Triani on Streng-fani, vaikka ei ymmärrä sanaakaan tämän lyriikoista.

”Pidän Strengin musiikista samasta syystä kuin Liekin musiikista. Suomen kieli laulettuna ei useinkaan kuulosta kovin miellyttävältä korvalle, mutta Streng osasi käyttää suomen kieltä ääni-instrumenttina. Hänen musiikkinsa ei ole liikaa johonkin tiettyyn muotiin tai trendiin sidottua”, Triani kertoo ja vertaa Strengiä brittiartisteista Nick Drakeen ja Syd Barrettiin.

Joonia Streng, pieni, kirkassilmäinen poika Kesämaa-levyn takakannen kuvassa, on nykyään lakimies ja Pekka Strengin teosten oikeuksien haltija.

”Minulla on valtaosin hyvin positiivisia muistikuvia isästäni”, hän sanoo.

Joonia Strengin mielestä Pekka Strengin musiikin kirjalliset vaikutteet ovat jääneet tarpeettoman vähälle huomiolle.

”Sanoituksissahan on Gilgamesh-eeposta, tšekkiläistä lastenrunoa, Tove Janssonia ja niin edelleen”, hän muistuttaa.

”Jos tänä päivänä jostain tulisi Pekan kaltainen lauluntekijä, hänellä olisi varmasti vaikeampaa saada musiikkiaan esille. Levyteollisuudessa kaupallisuus painaa niin paljon enemmän kuin 70-luvun alussa.”

”Pekka Strengin kuolema huhtikuussa 1975 jätti suomalaisen rockmusiikin alueelle tyhjiön, jota on mahdoton täyttää. Tämä tulee erinomaisen hyvin todistettua kun kuuntelee uudelleen julkaistuja Magneettimiehen kuolema- ja Kesämaa-albumeja”, toteaa Anssi Autere Uusimaa-lehdessä vuonna 2003.

Hautajaispäivänään Pekka Streng olisi täyttänyt vasta 27 vuotta. Suomalaiset muusikot arvostivat ammattiveljeään. Kun Kalevalan kitaristi Matti Kurkinen menehtyi samana vuonna auto-onnettomuudessa jättäen Pekka Strengin lailla jälkeensä nuoren lapsen, järjestettiin Lido Salosen aloitteesta Strengin ja Kurkisen muistoksi, heidän perheidensä tueksi muistokonsertti. Love Recordsin ja Hi-Hatin tukemana. Konsertti pidettiin Helsingin Kulttuuritalolla syksyllä 1975. Lavalla olivat silloin muun muassa Jukka Tolonen, Rock'n'Roll Band, Albert Järvinen ja Kalevala. Sinä iltana Kulttuuritalon katsomo oli loppuunmyyty.

Lähteet:

Keränen, Tiina: Pekka Streng: Tuttu ja tuntematon (Helsingin sanomat - Nyt 19.6.2003)

Autere, Anssi: Pekka Strengin taide on kestävää ja yhä ajankohtaista (Uusimaa 26.4.2003)

Kononen, Suonna: Magneettimiehen mysteeri (Karjalainen 6,8,1998)

Tapio Korjus: Magneettimiehen jäljillä (Soundi 8 / 1978)

Suonna Kononen: Nöyrä nero (Vinylmania Magazine 4 / 1995)

Kononen, Suonna: Laulaja lepää (Karjalainen 1.9.1999)

Pekka Strengin kotisivu ( http://www.teosofia.net/ps/ )
Valikoitu diskografia
Albumit

Magneettimiehen kuolema (Love Records LRLP 28, 1970)
Kesämaa (Love Records LRLP 67 / LRC 67, 1972)

Uudelleenjulkaistu CD:nä
Magneettimiehen kuolema / Kesämaa (Siboney / Love Records LRCD 28/67, 1990)

Veikko Tiiton laatima diskografia
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy