BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Jaakko Teppo

s. 16.2.1953, Peltosalmi, Iisalmi

Teksti Veikko Tiitto
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiJaakko Sakari Teppo
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika16.2.1953, Peltosalmi, Iisalmi
Roolit ja soittimet
Roolitlauluntekijä (päärooli)
Soittimetlaulu (pääinstrumentti), kitara
Linkit
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Muut henkilöyhteydet
Jarmo Jylhä, tuottaja, säveltäjä, sovittaja
Biografia
Jaakko Teppo syntyi järjestyksessä neljäntenä kahdeksanpäiseen karjalaisperheen lapsikatraaseen. Perheen isä oli kirvesmies. Jaakko Teppo kertoo:

”Lapsuuskotini oli isän ja sedän rakentama rintamamiesmallinen omakotitalo. Me asutimme talon toista päätä ja sedän perheellä oli koti toisessa päässä.”

”Koulunkäynnin aloitin Peltosalmen alakoulussa, joka toimi kahden alimman luokan osalta vanhan maatilan tupakeittiössä. Kolmas vuosi käytiin jo Niirasen koulussa, jonne oli matkaa runsaat viisi kilometriä.”

Vilkkaassa pojassa ilmeni oppikouluikäisenä huomattava esiintymishalu. Suoritettuaan Iisalmen lyseossa 4-vuotisen oppikoulun, Jaakko Teppo pääsi jatkamaan opintojaan lukioon. Tosin Jaakko keskeytti opiskelun jo ensimmäisellä luokalla ja siirtyi sitten työelämän pariin, Peltosalmen konepajalle vannesahaajaksi, jossa tehtävässä toimi seitsemisen vuotta. Myöhemmin hän jatkoi opintojaan Kuopion Teknillisessä koulussa, konesuunnittelulinjalla, josta valmistui ensin teknikoksi ja myöhemmin, vuonna 1981 koneinsinööriksi.

”Koko työ- ja opiskelu-urani ajan rustailin tekstejä ja esitin niitä muun muassa pikkujouluissa ja muissa tilaisuuksissa”, muistelee Jaakko Teppo itse kotisivullaan.

Insinöörin pätevyys ei kuitenkaan houkutellut päivätöihin. Vuosina 1978 ja 1979 hän nimittäin oli voittanut Nilsiässä järjestetyt kuplettilaulun Suomen mestaruuskilpailut. Tämä puolestaan lisäsi suosiota kansan keskuudessa ja sen myötä kiertuetahti koveni entisestään. Ensin esiintymismatkat suuntautuivat Savon ja Karjalan lähiseuduille, mutta kansan muuttaessa työn perässä rintamaille, erityisesti pääkaupunkiseudulle, myös Jaakon työmatkat suuntautuivat kuulijoiden perässä sinne. Kiihkeimpinä kiertuekausina lähes pääasiallisena kotina toimi asuntoauto.

Olin perheeni kanssa ensimmäisellä asuntovaunulomallamme ja olimme parkissa jossakin päin Itä-Suomea, kun radiosta tuli ohjelmaa Nilsiän vitsifestivaaleilta. Olimme vaimoni kanssa kuolla nauruun, kun kuulimme Jaakon esitykset ja sanoin, että tuo mies pitää saada välittömästi kiinni, kun saavumme kotiin”, kertoo Jaakko Tepon pitkäaikainen tuottaja ja musiikillinen taustavaikuttaja Jarmo Jylhä.

Levytyssopimukset JP-musiikin (Jylhä/Puumalainen) kanssa tehtiin saman tien ja ensimmäinen äänite, Ruikonperän multakurkku koki räjähdysmäisen myyntimenestyksen vuonna 1980. Pelkästään Ylä-Savon alueella äänitettä myytiin n. 10 000 kappaletta. Tästä alkanut valtakunnallisen suosion nousu johti siihen, että 80-luvun puoliväliin mennessä kaikkia tuolloin ilmestynyttä kolmea albumia myytiin kutakin lähes 100 000 kappaletta.

Jaakko Tepon ensimmäinen albumi Ruikonperän multakurkku syntyi studio-oloissa hiukan poikkeuksellisesti. Jarmo Jylhä kertoo, että ensin oli tarkoitus tehdä single, mutta:

”Äijä istui samaan syssyyn puoli tuntia pallilla ja veti ne 14 ensimmäisen albumin biisiä putkeen nauhalle.”

Niinpä kappaleiden taustat päätettiin tehdä jälkeen päin ja miksata sitten Jaakko Tepon laulu mukaan. Jarmo Jylhä jatkaa:

”Pelkona oli, ettei Jaakko pystyisi "luonnonlapsena" samaan tulkintaan, mikäli tekisimme normaaliin tapaan taustat ensin ja laulut päälle. Myöhemmin toki tuli todistettua, että pelko oli turhaa ja normaalikin levytyskäytäntö toimii, mutta useimpien mielestä tämä eka albumi edustaa aidointa Jaakkoa, ja onhan siinä kaikki kappaleetkin hänen omaa tuotantoaan, jotka olivat hioutuneet 70-luvun puolivälin paikalliskeikoilla Ylä-Savossa.”

Lauluissaan Jaakko Tepolla on ollut tapana ottaa kantaa yhteiskuntaa koskettaviin asioihin kuvitteellisen Ruikonperän kylän ja erityisesti sen asukkaiden kuten Toivo "Topi" Ryynäsen ja Veikko Römppäisen edesottamusten kautta. Monissa ihmissuhteiden kiemuroihin perehdyttävissä lauluissa ovat päähenkilöinä minähahmo Jaakko sekä hänen elämänkumppaninsa Pirkko. Tunnetuimpia kappaleita ovat Pamela, Pilkillä, Hilma ja Onni, Mikko-sika Mallorcalla, Työttömän laulu, Ieva ja Rötösrock.

Vuonna 1993 ilmestyi Jarmo Jylhän ja Jaakko Tepon viimeinen yhteistyössä tehty albumi Uutisraivooja. Musiikista kyseisellä albumilla vastaa Jarmo Jylhä yksin, laulutekstit puolestaan ovat Jaakko Tepon, Kyösti Timosen ja Vesa Ruuskan. Vaikka albumi toteutettiin huolella ja on musiikillisesti kunnianhimoinen, täysipainoinen ja onnistunut kokonaisuus, ei se enää saavuttanut aikaisempien levyjen myyntilukemia. Levyn tunnetuin kappale lienee Sammakkoprinssi. Vuonna 1995 ilmestyi Audiovoxin toimesta Jaakko Tepon toistaiseksi viimeinen albumimuotoinen levyjulkaisu Persaukisten piiritarkastaja.

1990-luvulla Jaakko Tepon menestyksekkään uran katkaisi aivoinfarkti, joka johti työkyvyttömyyseläkkeelle. Puolikkaan työeläkkeen täydennykseksi Jaakko Tepolle myönnettiin myöhemmin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke. Hän on lopettanut keikkailun, mutta jatkaa pakinoiden kirjoittamista lehtiin. Erityisesti hänen tuotannossaan, niin musiikillisessa kuin pakinoissakin ovat esillä oman kotiseudun, Savon ja Pohjois-Karjalan murre, maaseutukulttuuri ja yhteiskunnalliset ongelmat, joihin hänen satiirinsa kohdistui.

Jaakko Tepon musiikki elää edelleen. 2000-luvulla Tepon kappaleita ovat esittäneet Jaakko Tepon pojat Ilja ja Johannes sekä Sössölandian Kultakurkut -yhtye, jossa esiintyvät Ismo ja Ilkka Alanko sekä Cyde Hyttinen. Myös Turnusband -niminen orkesteri on versioinut Jaakko Tepon kappaleita aikaisempaan verrattuna huomattavasti raskaammalla otteella.

Vuonna 2006 ilmestyi Jaakko Teppo -aiheinen DVD nimeltään Onnen kerjäläiset.

Joensuun Popkatu-tapahtuman yhteydessä 10. heinäkuuta 2007 julkistettiin Karjalan kunnailla 1984 -äänite sekä Jaakko Teppo-laulelmakilpailu. Karjalan kunnailla on Jaakon ainoa varsinainen niin sanottu ”live”-tallenne, ja se on äänitetty Joensuussa Karjalan Messuilla vuonna 1984.

Keväällä 2008 julkaistiin Jaakko Tepon tähän saakka kattavin kokoelmajulkaisu Jälkitauti – Kaikki levytykset 1980–1986. Kokoelma sisältää yhteensä 56 esitystä, joukossa viisitoista aiemmin julkaisematonta kotiäänitystä ajalta ennen ensimmäistä albumia. Vuotta myöhemmin, kesällä 2009 seurasi odotettu jatko-osa. Rocket Records julkaisi tuplakokoelman Sammakkoprinssi – Kaikki levytykset 1987-1993. Kokoelma sisältää muun muassa artistin neljännen albumin Uutisraivooja sekä erään maamme menestyneimmistä livetallenteista, Parhaat vitsit. Harvinaisuusosastoa kokoelmalla edustavat single- ja mainoslaulut sekä laivakeikkataltiointi 1990-luvun alkuvuosilta.

”Lauluni olen tehnyt kuvitteellisina lapsuuden ajan kuulluista tarinoista ja kielellinen rikkaus niissä on peräisin lapsuudenkodistani ja sen siirtokarjalaisuuden ja savolaisuuden sekoituksina,” kertoo Jaakko Teppo.

Lähteet:

Latva, Tony & Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista viihdetaiteilijaa (Helsinki, WSOY, 2004), s. 433

Jaakko Tepon kotisivu (www.jaakkoteppo.fi) / Eletty elo
Valikoitu diskografia
Single:

Hilma ja Onni (säv. & san. Jaakko Teppo - sov. Jarmo Jylhä) / Haiseva henki (säv. & san. Jaakko Teppo - sov. Jarmo Jylhä) (JPS 1025, JP-musiikki, 1980)

Työttömän laulu (säv. & san. Jaakko Teppo - sov. Bruno Korpela) / Rakkaus ja metsärahat (säv. & san. Jaakko Teppo - sov. Jarmo Jylhä) (JPS 1039, JP-musiikki, 1982)

Pamela (säv. & san. Jaakko Teppo - sov. Jarmo Jylhä) / Onnen kerjäläinen (säv. & san. Jaakko Teppo - sov. Jarmo Jylhä) (JPS 1054, JP-musiikki, 1984)

Mikko-sika Mallorcalla (säv. & sov. Jarmo Jylhä - san. Jaakko Teppo) /  Rötösrock (säv. & san. Jaakko Teppo - sov. Jarmo Jylhä) (JPS 1058, JP-musiikki, 1984)

Ryynäsen Vartti (säv. & san. Jaakko Teppo - sov. Taisto Wesslin) / Rantaleijona (säv. & san. Jaakko Teppo - sov. Bruno Korpela) (JPS 1069, JP-musiikki, 1986)

Sammakkoprinssi (säv. & sov. Jarmo Jylhä - san. Jaakko Teppo) / Lenita (säv. & sov. Jarmo Jylhä - san. Kyösti Timonen) (ODS 488, Overdisc, 1992)

LP:

Ruikonperän multakurkku (JPLP 7004, JP-musiikki, 1980)
Katuojalaulaja (JPLP 8007, JP-musiikki, 1981)
Onnen kerjäläinen (JP-musiikki, 1984)
Uutisraivooja (HUJU 1393, Huju, 1993)
Persaukisten piiritarkastaja (AXRCD 1081, Audiovox, 1995)

Täydellinen diskografia (laatinut Veikko Tiitto)
Bibliografia ja lähteet
Kaukonen, Martti & Teppo, Jaakko: Jaakko Teppo - Haaska mies (Helsinki, Johnny Kniga, 2008)
Kuvagalleria
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy