BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Jori Sivonen

s. 11.4.1948, Juankoski

Teksti Juha Kaarsalo, kuva: Juha Kaarsalo
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiJori Sakari Sivonen
SalanimetOnni Outava
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika11.4.1948, Juankoski
Roolit ja soittimet
Roolitsäveltäjä, sovittaja, muusikko, tuottaja
Soittimetpiano, kitara, syntetisaattorit
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Niilo Rajalan yhtye
MH Quintet
Carolan taustayhtye
Tapani Kansan taustayhtye
Tabu
Muut henkilöyhteydet
Berit, laulaja
Kaj Chydenius, säveltäjä
Anita Hirvonen, laulaja
Paula Koivuniemi, laulaja
Toivo Kärki, säveltäjä
Juice Leskinen, säveltäjä, sanoittaja, esittäjä
Turkka Mali, sanoittaja
Irina Milan, laulaja
Raul Reiman, sanoittaja
Veikko Samuli, säveltäjä
Janne Tulkki, laulaja
Kaj Westerlund, sovittaja
Biografia
1970-luvulta lähtien yksi tärkeimpiä ja ahkerimpia käyttöiskelmän säveltäjiä on ollut Jori Sivonen. Harvalla on ollut sellaista otetta ajan henkeen ja uusiin tuuliin. Toisaalta kertakäyttöisyys on ennalta arvaamaton ja yhteismitaton argumentti; jos laulu käsittelee ihmisen tunteita ja elämää osuvasti ja syvällisesti, on ajattoman ja ajassa vahvasti tuntuvan arvolatauksellinen ero mitätön. Siitä mikä jää elämään vuosikymmeniksi, ei välttämättä voida heti tietää.

Modernien suuntausten ja uusien tyylien absorbointi tekniikassa ja sisällössä on haastavaa ja vaikeatakin. Pitää olla samalla suomalainen. Sivosen iskelmien melodisuus on tarttuvaa ja runsasta, ja hän hallitsee yhtä hyvin tunnelmoivan kuin tanssittavan tyylin.

Musiikkia joka kuulostaa yksinkertaiselta mutta ei sitä ole. Siinä Jori Sivosen kultalevyresepti. Ilpo Hakasalo kirjoittaa FIMICin nettisivustolla artikkelissaan Suomi suosii iskelmiään mm. näin: ”Eräät ahkerimmista iskelmäsäveltäjistämme ovat osoittautuneet myös siinä määrin kekseliäiksi, että menestys ei perustu pelkkään tehtailuun. 1970-luvulla aloittanut Veikko Samuli sekä seuraavalla vuosikymmenellä paikkansa lopullisesti ottaneet Kassu Halonen, Kari Litmanen ja Jori Sivonen ovat vakuuttavia esimerkkejä.”

Säveltäjä, sovittaja ja multi-instrumentalisti Jori Sivosen kultainen kädenjälki kuuluu kymmenien artistien levyillä: Lea Lavén, Marjatta Leppänen, Taiska, Irina Milan, Antti Huovila, Janne Tulkki, Anne Mattila. Menestys on kohdannut lähes kaikkia Sivosen työstämiä äänitteitä.

Jori Sivosen muistot kotiseudustaan ovat positiivisia. Juankoski oli virikkeellinen ympäristö. Siellä toimi Kymiyhtiön ylläpitämä torvisoittokunta, joka piti kesäkonsertteja joka sunnuntai. Niiltä ajoilta on säveltäjälle jäänyt hyvin lämpimät muistot puhallinorkesterimusiikista. Jori pääsi oppilaaksi orkesteriin ja sai soittaakseen alttotorven - vaikka olisi halunnut venttiilipasuunan. Köyhän työläisperheen vesalla ei ollut valinnanvaraa esim. kitaraan. Myöhemmin eno kuitenkin maksoi 12-vuotiaan pojan Landolan.

Jori alkoi harjoitella ahkerasti Heikki Laurila ihanteenaan. Seuraavaksi Jori liittyi sokean hanurinsoittajan Niilo Rajalan orkesteriin. Orkesterikitara soittimenaan hän suoritti ensimmäiset esiintymisensä. Rautalankamusiikkiin 14-vuotias poika innostui toden teolla. Seuraava hankinta oli sähkökitara ja Jori sai pestin maineikkaaseen kuopiolaisorkesteriin MH Quintet. Ryhmä oli suosittu ja se keikkaili paljon. Kuultuaan, että Kaj Chydenius, juankoskelainen hänkin, oli päässyt Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan, Jori muutti 18-vuotiaana Helsinkiin, missä ystävänsä Veikko Samulin kanssa ”pyöri stadilla”. Samuli opiskeli Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkiosastolla ja vei Jorin tämän ensimmäiseen Radion Sinfoniaorkesterin konserttiin. Beethovenin viides sinfonia ja etenkin kontrabassoryhmä tekivät säväyksen. Mieleen tuli käyttämättömänä unohtunut basso juankoskelaisen seuraintalon nurkassa. Sen halvalla hankittuaan hän alkoi ottaa yksityistunteja Pentti Tiensuulta.

Armeijan jälkeen Jori pääsi Sibelius-Akatemiaan Oiva Nummelinin oppilaaksi. Jo seuraavan lukukauden alussa hän pääsi soittamaan viransijaisuutta Helsingin kaupunginorkesterissa, kapellimestarina Okko Kamu, joka oli juuri voittanut kansainvälisen Karajan-kilpailun.

Puhtaasti taloudellisista syistä Jori pestautui myös basistiksi ravintolabändiin. Alkoi kuusivuotiskausi ravintola- ja keikkakokoonpanoissa, mm. Carolan ja Tapani Kansan säestäjänä. Kun Finnlines aloitti Länsi-Afrikan ja Kanarian risteilyt vuonna 1967, kokosi Jori yhtyeen. Kaksi kuukautta välillä Helsinki-Travemünde seilattuaan ja soitettuaan ryhmä pääsi mukaan etelämerten kiertueille. Jori soitti laivalla Hammondia. Huhtikuussa 1968 yhtye palasi Pohjolaan. Laivan intendentti kehotti Joria ottamaan yhteyttä tuntemiinsa Timo Lindströmiin ja Irina Milaniin, joilla oli yhtye nimeltä Tabu. Legendaarinen kosketinsoittaja Esa Kotilainen oli lähtenyt yhtyeestä ja Jori pääsi hänen tilalleen. Lindström oli tuottajana ja Milan taiteilijana PSO-yhtiössä (Pohjoismainen Sähkö Oy). Jori pyysi itselleen yhden Kirsti Puhtilan tekstin, koska halusi kokeilla säveltämistä. Laitumella oli kantaa ottava teksti, joka myös levytettiin Kaj Westerlundin sovituksena ja Beritin laulamana 1975. Laitumella oli Jori Sivosen toinen sävellys. Kolmas oli Juice Leskisen mustakantisessa vihossa olleeseen tekstiin Lukkarisen lehmä tehty blues.

Jori ilmaisi halunsa kokeilla taitojaan myös sovittajana ja saikin koko levyllisen sovittamistyötä: PSO:n joululevyllä Joulun aikaan (1975) esiintyivät mm. Berit, Cumulus ja Irina Milan. Sovitustöitä alkoi tulla lisää.

Jori turhautui monimutkaista, mm. Frank Zappan innoittamaa progressiivista rockia soittavan yhtyeensä saamaan ymmärtämättömyyteen ja vähäiseen suosioon. Vuoden 1975 Syksyn Sävel -kisan voitti Erkki Liikanen 200,000 ääntä saaneella Evakkoreellään, ja Jori Sivosen proge-sävellys ja Irina Milanin laulama Piru mieheks sai 900 ääntä. Säveltäjä pohti realiteetteja. Kvartaalitalous alkoi jo juurruttaa periaatteitaan suomalaiseen talouselämään ja myös kulttuuriin. Musiikista tuli helposti kertakäyttömusiikkia. Silti musiikki voi kuulostaa yksinkertaiselta vaikkei se sitä ole.

Jori oli kuunnellut ja soittanut paljon Toivo Kärkeä, jolla oli klassinen sävellystekniikka hallussaan. Esikuvansa mukaisesti hän sävelsi ja sovitti laulun Sua vasten aina painautuisin, joka 1978 Paula Koivuniemen laulamana ylsi Syksyn Sävel -kilpailussa kolmanneksi. Sivosen maine kasvoi ja sovitustilauksia alkoi tulla myös muilta levy-yhtiöiltä. Jori sovitti albumin (Villitsee mun, 1977) Anita Hirvoselle, joka on Jorin mielestä Suomen hienoimpia iskelmätulkitsijoita, sekä mm. Anneli Pasaselle, Juha Matille, Matti Mäkelälle ja Jamppa Tuomiselle. Alle tunnissa syntyi sävellys Ei oo ei tuu, joka Lea Lavénin laulamana ja Raul Reimanin sanoin voitti Syksyn Sävelen vuonna 1979. Seuraavaksi Jorille alkoi sadella työtarjouksia Finnlevystä, jonne Timo Lindström oli vaihtanut työpaikkansa. Löytyi uusi tähti, Kake Randelin, jonka levy tehtiin hyvin nopeasti. Jori sovitti ja tuotti debyytin, Suomen ensimmäisen pitkäsoiton, joka oli tehty 50-prosenttisesti koneilla. (Ensimmäinen kokonaan koneilla tehty tausta oli kuitenkin Taiskan laulamalla kappaleella Ei voittajaa vuonna 1981, Jorin laitteina Rolandin analoginen Jupiter 8 ja Mini-Moog.) Randelinin hitistä Avaa hakas (san. Raul Reiman) tuli vuoden 1983 eniten myyty iskelmä. Jorille myönnettiin Emma-patsas.

Sanoittaja Raul Reimanista ja Jori Sivosesta tuli parhaat ystävät. Pari saattoi istua tuntikausia yhdessä ja tutkia fraasia. Reiman oli Sivosen mukaan superlahjakas sanoittaja.

1980-luvun puolivälissä Jori tuotti Einin albumit Aika pakkaus ja Einin Elämäni mies on tuon ajan tunnetuimpia hittejä. 1981 Frederik osallistui Suomen euroviisukarsintoihin Jorin iskelmällä Titanic, joka ei hurmannut raatia, mutta kansan kyllä - ja on muuttunut ikivihreäksi.

Jori oli niin innostunut konemusiikista, että osti sen ajan superkoneen: Fairlight oli ensimmäisiä sämplereitä ja maksoi suunnilleen yksiön hinnan. Laitteella pystyi tekemään kaikki instrumentit. Fairlight osoittautui erinomaiseksi työkoneeksi ja tallenteita kertyi vähitellen, kaksi laatikollista jo pelkkiä äänitehosteita. Oli aika ryhtyä mainos- ja elokuvamusiikin tekoon, ja siihen filmialan miehetkin säveltäjää rohkaisivat. Äänitehostesuunnittelua ja töitä mainosalalta alkoi tulla paljon ja Jori perusti ensimmäisen mainosalan yrityksensä 1984. Vuonna -88 hän perusti uuden yrityksen, Jori Sivonen Oy:n, ja teki vuoteen -94 asti pelkästään mainosmusiikkia, voittaen myös useita sen alan palkintoja.

Sivosen perheen muutettua Helsingistä maalle Lopen Pilpalaan alkoi uusi vaihe. Säveltäjä perusti sinne työhuoneen, missä ensimmäinen työ oli Pertsa Koivulan levy. Projekti sai alkunsa Markku Pölösen ohjaamasta mainoksesta. Monista projekteista tuli suuria menestyksiä, mm. kaksi Syksyn Sävel -voittoa peräkkäin: Antti Huovilan Vaskikellot (san. Vexi Salmi, 2000) ja Janne Tulkin Yksinäinen pitkä tie (san. Turkka Mali, 2001). Kappaleet ovat jatkuvasti tiheästi soitettuja, eli ne ovat jääneet elämään.

Yhteistyö Seppo Matintalon ja Bluebird Musicin ostaneen BMG:n kanssa oli hedelmällistä ja antoisaa sekä hyvin tuottoisaa, sillä lauluja syntyi valtavasti. Säveltäjä teki usein viikkoja putkeen 12-tuntisia päiviä ilman viikonloppuvapaita, koska vain nautti työstään niin paljon. Kesällä 2001 radioissa soi kaikkialla Anne Mattilan Asfalttiviidakko (san. Vexi Salmi).

Sivoset asuivat 9 vuotta Lopella maaseudun rauhassa, josta muuttivat Itä-Helsinkiin. Vartiokylään Jori pystytti jälleen studion, missä on syntynyt mm. Anne Mattilan ja Janne Tulkin levyjä. Sitten hän kuitenkin möi studiolaitteistonsa pois. Kanavauudistukset radioissa ja formaattiradio sekä levy-yhtiönkin kylmemmäksi ja laskelmoivaksi muuttunut asenne kyllästyttivät. Luovaa työtä ei kannata tehdä väkisin. Syksyllä 2004 Jori teki vielä Janne Tulkin levylle Kaikkeni oot koko albumin menestyneimmän laulun Esta noche. Siihen levytykset jäivätkin ja Jori Sivonen on palannut vanhan rakkaan harrastuksensa, tietokoneohjelmoinnin pariin.

Lähteet:

Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja. Keuruu. Otava. Ss. 512, 525, 528-529.

Hakasalo Ilpo: Suomi suosii iskelmiään. www.fimic.fi

Kaarsalo, Juha 2005: Joria duurissa ja mollissa. Sävellystyö lähentelee parhaimmillaan hurmostilaa. Selvis 2/2005.

Latva, Tony & Tuunainen Petri 2004. Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki. WSOY. Ss. 62, 80, 234, 281, 489, 513-514, 517-518, 526-527.
Sanottua
– Eihän siinä ollut mitään järkeä kun progekansa ei tietenkään kuuntele, ja Lavénin Rotunaista kuuntelevat eivät ymmärrä siitä mitään. Se kuulostaa niiden korviin siltä, että noi jätkät soittaa väärin! Silmäni avautuivat lopullisesti kun tein Irinan tekstiin Syksyn Sävel -biisin Piru mieheks. Komppiryhmä ja jousikvartetti, jonka kirjoitin Stravinskin ja modernin kamarimusiikin hengessä. Pelkästään riitasointuja. Sehän pirulainen pääsi loppukilpailuun!

– Tuli Dingo. Tuli Rock-Radio, jossa sanottiin, että “tämä on nyt sitä tyypillistä reimansivonen- musiikkia”, jos nyt ylipäätään siellä mainittiin. Outi Popp kirjoitti Kake Randelinin levyarvion: ”Tiedoksi sille, joka tästä tykkää: tuotetta Kake Randelin on taas ilmestynyt levyllinen. Jos joku haluaa ostaa paskaa niin siitä vaan.”

– Kyllähän se teki vähän kipeää, mutta toisaalta ajattelin etten näitä levyjä kriitikoille tee. Kansalle niitä teen, enkä ole myöskään koskaan tuntenut mitään huonommuutta sen suhteen, sillä taustani on iskelmämusiikissa ja torvisoittomusiikissa ja kaikessa mistä oikeasti olen tykännyt. Toivo Kärki ja Unto Mononen olivat esikuviani.

– Demojen kuuntelussa oli mukana joku PR-hemmo pohtimassa ”mahtaaks tää kelvata soittolistalle”. Kävelin ulos sieltä ja ajattelin, että ”I’m getting too old for this shit”.

– Ei helvetti, en pysty tekemään sävellyksiä siltä pohjalta, että yritän ensin mennä jonkun radiotoimittajan päähän, katsoa mitä siellä on ja mitä hän diggaa. Muutenkin oli tullut tehtyä niin paljon, että päätin ottaa vähän etäisyyttä tähän juttuun.

– Mitä tahansa olen tehnytkin, niin ikinä en ole vienyt tuottajalle kuultavaksi yhtään demobiisiä, josta en olisi itse tykännyt. En tee demoa edes valmiiksi, jos en itse tykkää siitä. Jos teema tuntuu olevan okei, mutta pari tuntia pyöriteltyäni se ei toimikaan, niin roskiin menee. Elämäni suurimmat kicksit olen saanut sävellystyöstä. Se on jopa hurmostilaa joskus.

Jori Sivonen, 2005

Valikoitu diskografia

Jori Sivosen listahittejä

säv. Jori Sivonen, sanoittajat suluissa

Taas tuuli soi (Pertsa Reponen) Paula Koivuniemi 1978
Sua vasten aina painautuisin (Pertsa Reponen) Paula Koivuniemi 1978
Ei oo ei tuu (Raul Reiman) Lea Lavén 1979
Titanic (Raul Reiman) Frederik 1981
Aikaan sinikellojen (Juha Vainio) Paula Koivuniemi 1982
Avaa hakas (Raul Reiman) Kake Randelin 1983
Mahtava peräsin ja pulleat purjeet (Vexi Salmi) Solistiyhtye Suomi 1983
Siellä kotini on (Raul Reiman) Kake Randelin 1984
Kaunotar ja kulkuri (Turkka Mali) Meiju Suvas 1992
Tulvii Pohjanmaa (Vexi Salmi) Janne Tulkki 1998
Vaskikellot (Vexi Salmi) Antti Huovila 2000
Sata kitaraa (Vexi Salmi) Antti Huovila 2001
Asfalttiviidakko (Vexi Salmi) Anne Mattila 2001
Mutsi ja faija (Vexi Salmi) Antti Huovila 2001
Yksinäinen pitkä tie (Vexi Salmi) Janne Tulkki 2001
Sielu salamoi (Timo Mäenpää) Anne ja Anneli Mattila, Janne Tulkki 2002
Enkeleitä onko heitä (Vexi Salmi) Anne Mattila 2003
Esta noche (Turkka Mali) Janne Tulkki 2004

Syksyn Sävel -sijoituksia

3. sija Sua vasten aina painautuisin 1978 (Pertsa Reponen) Paula Koivuniemi
1. sija Ei oo ei tuu 1979 (Raul Reiman) Lea Lavén
1. sija Luoksesi jään 1985 Pentti Lasanen
3. sija Aavikon Ali 1996 (Timo Mäenpää) 7 Seinähullua Veljestä
1. sija Vaskikellot 2000 (Vexi Salmi) Antti Huovila
1. sija Yksinäinen pitkä tie 2001 (Vexi Salmi) Janne Tulkki

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy