BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Kari Litmanen

s. 25.9.1957, Parikkala
k. 6.1.2012, Imatra

Teksti Juha Kaarsalo
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiKari Kalevi Litmanen
SalanimetKalevi Huttu
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika25.9.1957, Parikkala
Kuolinaika6.1.2012, Imatra
Roolit ja soittimet
Roolitsäveltäjä, sovittaja, kapellimestari, muusikko
Soittimetpiano, kosketinsoittimet
Linkit
(Virallinen kotisivu)
http://www.karilitmanen.com
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Yhtyeet
Eri tanssiorkestereja 1970-luvulla
Sukellusvene, (1977-1981)
TV2:n ja MTV:n viihdeorkestereita TV1:n, (1986? )
Muut henkilöyhteydet
Tapani Kansa, laulaja
Tarja Lunnas, laulaja
Turkka Mali, sanoittaja
Jiri Nikkinen, sanoittaja
Anssi Nykänen, muusikko
Vexi Salmi, sanoittaja
Marita Taavitsainen, laulaja
Reijo Taipale, laulaja
Jorma Toiviainen, sanoittaja
Biografia
Lukemattomien lähes kolmen viime vuosikymmenen aikana tehtyjen kotimaisten äänitteiden takaa löytyy primus motor Kari Litmanen. Hänen sävellyksiään löytyy jatkuvasti myös Teoston soitetuimpien listalta, joka muutoin koostuu vanhempien mestarien töistä. Monet hänen iskelmistään ja tanssikappaleistaan kuuluvat pysyvästi tanssiyhtyeiden keikkaohjelmistoon. Sekä musiikkityylien että työtehtävien suhteen Litmasen skaala on kuitenkin laaja. Levytettyjen sävellysten ja sovitusten määrä lähentelee jo 1,000 kappaletta ja muusikkona hän on soittanut yli 4,000 kappaleella. Kari Litmaselle klassinen musiikki ja jazz ovat intohimo, harrastus ja henkireikä.

Litmasen muusikkous alkoi kun isä osti sähköurut noin 10-vuotiaalle pojalleen. Musiikkia poika ei ollut aikaisemmin harrastanut. Suku ei ole musiikkisukua, joten Kari ei ole ”ajautunut alalle”. Sähköurut sattuivat olemaan muodissa 60-luvun loppupuolella ja ne tempasivat mukaansa pojan, joka omien sanojensa mukaan alkoi ”treenata kuin hullu”.

15-vuotiaana Kari lähti kosketinsoittajana orkesterikeikoille tammikuussa 1973. Ensimmäisenä vuonna hän teki peräti 170 keikkaa eri tanssiravintoloissa Imatran seudulla, kello kahdeksasta puoli kahteen kuutena iltana viikossa. Musiikki vei miehenalun kokonaan mukanaan. Poika kävi pianotunneilla Helsingissä Eeva Sarmannon oppilaana yhtenä päivänä joka viikko, ollen siten pois päivän koulusta. Lisäksi hän harjoitteli 6-8 tuntia päivässä.

Tanssikeikoilta sai peruskosketusta monenlaiseen musiikkiin, vaikka opiskelupuolella ohjelmisto koostui pelkästään klassisesta ja jazzista. Kari soitti urkuja eri tanssikokoonpanoissa aina vuoteen 1980. Imatran Big Bandissa hän soitti pianistina 1974-1980. Yläasteen musiikinopettajana Imatralla hän toimi 1976-1977 ja Imatran musiikkiopiston sähköurkujen tuntiopettajana 1975-1980. Vuosina 1975-1980 Kari toimi pianistina ja kapellimestarina Imatran Teatterissa. Pop- ja jazz-yhtye Sukellusveneen (1977-1981) pianistina ja kosketinsoittajana hän oli mukana voittamassa pop-yhtyeiden Suomen mestaruuskilpailua 1978 ja ryhmä levyttikin Love Recordsille albumin Vesi- ja lintumusiikkia.

Orkesterin johtaminen on olennainen osa Kari Litmasen taiteilijakuvaa; hän ei ole kuitenkaan käynyt mitään kapellimestarikoulua, vaikka on sinfoniaorkesteriakin johtanut. Hän viihtyy paremmin big bandissa, jossa myös soittaa pianoa. Syntetisaattoreihin säveltäjä innostui jo 1970-luvulla, jolloin laitteet maksoivat huikeita summia. Kari oli niin innostunut niistä, että eräs hänen isänsä elektroniikkavirtuoosituttava rakensi Karille kolmi-oskillaattorisen syntetisaattorin legendaarisen Moogin perusteiden mukaisesti vuonna 1974. Syntetisaattoreita oli tuohon aikaan Helsingissäkin studioissa vain muutama laite. Ensimmäisen polyfonisen syntetisaattorinsa Kari hankki vuonna 1980. Kyseessä oli neliääninen Jupiter-4, jolla hän soitti ensimmäisessä tv-esiintymisessäänkin.

Kari muutti Helsinkiin Imatralta keväällä 1980 liittyäkseen Tapani Kansan orkesteriin, jossa soitti vuoteen 1982. Sen jälkeen hän oli mukana muiden solistien, mm. Markku Aron orkestereissa (Marion Rungin säestäjänä Kari on toiminut vuodesta 1984), mutta studiokeikat alkoivat viedä voiton kiertue-elämästä. Ammattimainen studiomuusikkous ja levytykset sovittajana/säveltäjänä alkoivat vuonna 1981. Oberheim-syntetisaattori tuli hankittua 1981, jolla hän soitti 3-4 vuotta lukuisia levyraitoja jopa kolmen soittokeikan päivävauhdilla studiosta toiseen kulkien. Kyseessä oli jo muoti-ilmiö ja saatuaan vapaat kädet uutta elementtiä käyttäessään säveltäjä siirtyi vähitellen luontevasti myös levytuotantopuolelle. Ollen jazz-mies henkeen ja vereen, hänen ominta aluettaan oli taitava jazz-viritteinen soitto, mutta elektronisilla soittimilla. Iskelmän ”surullisen kuuluisaa” 80-luvun konemusiikkiaikaa hän ei kertomansa mukaan ole ollut toteuttamassa.

Alun perin säveltäminen alkoi luontevasti kuitenkin heti soiton alettua 1970-luvun alkupuolella. Aluksi syntyi pelkkiä instrumentaaleja, mutta jo vuonna 1980 syntyi Lappeenrannan kaupunginteatteriin tilaustyönä musikaali Armoton Idylli, jossa Kari toimi kosketinsoittajana ja kapellimestarina säveltämänsä teoksen esityksissä vielä 1981. Musikaali oli kulmakivi, jonka jälkeen hän ryhtyi tekemään laulusävellyksiä, mm. iskelmiä.

Suurimpaan osaan levytetyistä kappaleistaan Kari on soittanut pianon lisäksi kaikki syntetisaattoriraidat (viulut, marimbat, kellopelit yms.). Ensimmäinen tv-kapellimestarikeikka tapahtui 1986, jonka jälkeen seurasi yli 10 vuoden ajanjakso tiivistä tv-ohjelmien tekoa niin Ylen kanaville kuin MTV:lle. Melkein koko 1990-luvun ajan tehtiin ohjelmia, joissa soitti kiinteä kokoonpano, TV1:n viihdeorkesteri, jossa Kari soitti koskettimia.

Projektiluontoisuus on säveltäjän mieleen. Kari myy sävellyksiään levy-yhtiöihin ja jos ne miellyttävät levytyspuolesta päättävää tahoa, koko tuotantopuoli lankeaa yleensä hänen harteilleen. Tunnettu sovittaja on luottomies monelle taholle suuren levytysmäärän ja kokonaisnäkemyksensä ansiosta. Hän kokee olevansa Toivo Kärjen viitoittamalla tiellä. Seine oli vuoden 1998 Suomen soitetuimmat ­listalla peräti sijalla 10 ja sen jälkeen pysyvästi lähellä tuota sijoitusta. Toiseksi suosituin Karin sävellys ko. listalla on Jaksaa vanhakin tanssia.

Sanoittajakumppaneista vakinaisimpia ovat olleet Vexi Salmi, Turkka Mali, Jorma Toiviainen ja Jiri Nikkinen. Lauluissa sävel syntyy useimmiten ensin; säveltäjä ei edes erityisesti pidä tekstiin säveltämisestä.

Syksyn Sävel on yksi areena, jossa Karin kappaleita on kuultu usein. Syksyn Sävel 1997 Seine diskattiin markkinointivirheen takia. Tarja Lunnaksen esittämästä kappaleesta tuli kuitenkin yksi vuoden suurimpia hittejä. Seuraavana vuonna loppukilpailussa oli kolme Kari Litmasen sävellystä, joista vuoden 1998 ylivoimainen voittaja oli Marita Taavitsaisen esittämä André. Vuonna 1999 irtosi toinen sija laululla Muuttolinnut (es. Antti Huovila) ja kolmas sija laululla Lemmenpölyä (es. Tarja Lunnas), ja vuonna 2000 kolmas sija laululla Paratiisisaari (es. Tarja Lunnas).

Kevään Sävel -kilpailuissa 1984-85 on finaaleissa kuultu Satu Pentikäisen laulamia Litmasen sävellyksiä; 4. sija irtosi laululla Ota tai jätä.

Suurin osa Kari Litmasen hiteistä on syntynyt räätälintyönä tietylle artistille. André on sävelletty Marita Taavitsaiselle ja Seine Tarja Lunnakselle. Reijo Taipaleelle Litmanen on tehnyt monia varsinkin viime vuosien nopeampaa ja rytmikkäämpää tyyliä. Tekijä kokee myös, että on iso ero motivoitumisen osalta orientoitua työhön, jos säveltää loistavalle ja nimekkäälle artistille sen sijaan että tekee vain varastoon, ”yrittäen vaan saada aikaiseksi jotain ralleja”. Taipaleen levyjä Kari alkoi sovittaa jo 80-luvun puolivälissä hyvin nuorena miehenä, juuri ennen laulajan uusinta ja suurinta läpimurtoa 50-vuotisjuhlakonsertin tiimoilta, konsertin, jossa Kari toimi myös kapellimestarina ja sovittajana.

Yhteistyöura myös monen muun laulajan kanssa on ollut pitkä. Kari Litmanen on säveltänyt monelle tangokuninkaalliselle, mm. Kirsi Rannolle, Petri Hervannolle, Tiina Räsäselle, Taina Kokkoselle, Tomi Markkolalle ja Mika Pohjoselle. Janne Tulkin joulukiertueelle 2001 kapellimestari Litmanen sovitti koko ohjelman.

14.2.2002 pidettiin Kari Litmasen 30-vuotistaiteilijajuhlakonsertti Imatralla kaupungin ehdotuksesta. 50-miehisessä orkesterissa soitti mm. Vuoksi Strings ­jousisto, johon kuului Imatran musiikkikoulun opettajia ja oppilaita, joista osa opiskelee esim. Sibelius-Akatemiassa. Imatra Big Band oli runkona ja Uuden Musiikin Orkesterista (UMO) oli mukana legendaarisia soittajia kuten Esko Heikkinen ja Jouni Järvelä. Komppiryhmä koostui Litmasen luottostudiomuusikoista. Marita Taavitsainen, Tarja Lunnas ja Reijo Taipale lauloivat Litmasen iskelmähittejä ja säveltäjä itse soitti pianosolistina. Juhlakonsertissa kuultiin myös jazz-sävellyksiä.

Kari Litmasella on ollut tuottajana ja kapellimestarina oma yhtiö vuodesta 1983. Aikaa vie eniten säveltäminen; hän on tehnyt sävellyksiä ja/tai sovituksia lähes sadan artistin levyille.

Kullervo Linnan Säätiön tunnustuspalkinto Kari Litmaselle myönnettiin 2001.

Lähteet:

Kaarsalo, Juha 2002: 30-vuotistaiteilijajuhlaa viettävä Kari Litmanen: Parhaat sävellykset syntyvät alle 10 minuutissa. Selvis 1/2002

Latva, Tony & Tuunainen Petri 2004. Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki. WSOY. Ss. 227, 238-239, 334, 518, 524, 526, 538.
Sanottua
Teen myös paljon sävellyksiä ja sovituksia omakustanteille. Paljon on ihmisiä, jotka haluavat välttämättä levyttää: on kiva mennä studioon ja tehdä kappale ja saada levy vaikka vaan omaan hyllyyn. Ja koko skaala siitä eteen päin oikeaan levytähteen saakka. Omakustanteet ja vastaavat pidän manuksina kaikki ihan selkeästi.”

”Olen täysin melodiaorientoitunut tyyppi tässä iskelmän tekemisessä. 80-lukuhan meni sovituskikkailussa ja tuli tehtyä ihan järjetön määrä ihan turhaa työtä siinä mielessä, että levytettiin järjetön määrä biisejä missä ei ollut mitään järkeä. Se oli konebuumin aikaa: saatiin säkätyksillä, väkätyksillä ja hienoilla soundeilla puettua se juttu semmoiseen kreppipaperiin... Puhallettiin siihen edes vähän tekohengitystä niin, että se eli edes hetken. Paljon sieltä ei ole käteen jäänyt, ihan oikeesti.

- Joku voi miettiä toisella tavalla, mutta 80-luvulla syntyi vähemmän hyviä melodioita kuin esim. 70-luvulla. 90-luvulla ollaan taas palattu enemmän juurille, ollaan menossa melodisempaan suuntaan. Samassa on tulleet oikeat bändit ja oikeat soittajat, iskelmäpuoleen nimenomaan.

- Säkätys ja väkätys on eriytyneet, siellä konepuolen veijarit hiphop-, dance- ym. teknotyylilajeissa tekee omaa musaansa. Ne on itse asiassa ihan eri alalla kuin meikäläinen.”

”Olen huomannut, että alan alittaa rimaa siinä, jos teksti on oikein hyvä, niin siihen helposti panee jonkun fraasin, minkä melodian vaan, ja jo se kuulostaa tekstin kanssa aika hyvältä vaikkei ilman sitä olisikaan hyvä. Kun teen pelkkää melodiaa, niin se puhuttelee se musiikki ja sävelkielestä saa paljon enemmän irti. Olen toki tehnyt teksteihin melodioita ja niitä on levytettykin, mutta selkeästi koen, että on parempi luoda ensin sävellys.”

”Parhaimmat biisit on syntyneet niin, että alta 10 minuutin biisi on kokonaan valmis.”

Kari Litmanen, 2002
Valikoitu diskografia
Tunnetuimpia sävellyksiä (san. suluissa)

Reijo Taipale: Jaksaa vanhakin tanssia (Turkka Mali), Viisikymppinen (Vexi Salmi), Rytmi sama sydänten (Turkka Mali), Kesää kohti (Kari Tapio Jalkanen), Kun pappa rokkaa (Vexi Salmi)

Marita Taavitsainen: André (Jiri Nikkinen), Puuterilunta (Jiri Nikkinen)

Tarja Lunnas: Seine (Vexi Salmi), Lemmenpölyä (Jiri Nikkinen), Paratiisisaari (Vexi Salmi), Kuunsiltaa (Turkka Mali)

Vikingarna: Har du en vän (Seine, käänn. Camilla Andersson), So heiss vie die Sonne (Seine, käänn. Brozat Burkhard)

Antti Huovila: Muuttolinnut (Vexi Salmi), Kuutamon tyttö (Turkka Mali)

Taina Kokkonen: Vain taivas tietää (Kalevi Puonti)

Tomi Markkola: Rooma (Vexi Salmi)

Arja Koriseva: Nauran ja rakastan (Jiri Nikkinen)

Petri Hervanto: Rubiini (Vexi Salmi)

Kilpailusaavutuksia säveltäjänä

Syksyn Sävel 1998 - 1. sija sävelmällä André (san. Jiri Nikkinen), es.Marita Taavitsainen
Syksyn Sävel 1999 - 2. sija sävelmällä Muuttolinnut (san. Vexi Salmi), es.Antti Huovila
Syksyn Sävel 1999 - 3. sija sävelmällä Lemmenpölyä (san. Jiri Nikkinen), es.Tarja Lunnas
Syksyn Sävel 2000 - 3. sija sävelmällä Paratiisisaari (san. Vexi Salmi), es.Tarja Lunnas
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy