BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Kalevi Viitamäki

s. 1923, Hämeenlinna

Perustiedot
Nimet
Oikea nimiKalevi Viitamäki
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika1923, Hämeenlinna
Roolit ja soittimet
Roolitmuusikko
Soittimetalttosaksofoni (pääinstrumentti), baritonisaksofoni, viulu
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Muut henkilöyhteydet
Kauko Viitamäki, veli
Artturi Viitamäki, isä
Yhtyeet
Artturi Viitamäen yhtye, viulisti 1932-
Kauko Viitamäen yhtye, saksofonisti/viulisti 1946-
Biografia
Kalevi Viitamäki aloitti keikkailun jo 8-vuotiaana lähes vuotta vanhemman Kauko-veljensä kanssa hanuristi-isänsä Artturi Viitamäen yhtyeessä kotikaupunkinsa Hämeenlinnan suunnalla. Kauko soitti rumpuja ja Kalevi viulua, mikä vaihtui myöhemmin saksofoniin. Esiintymismatkat tehtiin ajan hengen mukaisesti joko paikallisjunalla tai bussilla. Lyhyemmillä etapeilla käytettiin proosallisesti myös potkukelkkaa.

Isäpappa suosi lähinnä perinteistä tanssimusiikkia, mutta pojat innostuivat ennen pitkää siitä jazziksi kutsutusta soitannoinnista, jota he kuulivat radion välityksellä. Näin he pääsivät kärryille myös tuohon musiikinlajiin niin olennaisesti liittyneestä improvisoinnista ja rupesivat kokeilemaan sitä itsekin esityksissään.

Tämä ei ollut kuitenkaan kaiken yleisön mieleen, koska joku tanssilattialta evästi isä-Artturia: "Sano nyt niille pojille, että eivät tuolla tavalla sohlaa. Pitää pysyä sävelessä!"

Viitamäen veljeskaksikko saavutti moisista kommenteista huolimatta mainetta nimenomaan nuoremman kuulijakunnan keskuudessa ja heidän uransa urkeni erinomaisesti, kunnes talvisota keskeytti sen dramaattisesti ja hekin joutuivat jatkosodan sytyttyä rintamalle. Kalevi ja Kauko jatkoivat silti soittoharrastustaan esiintyen paitsi korsuissa ja sotilaskodeissa myös Pekka Tiilikaisen pyörittämässä suositussa Äänislinnan radiossa.

Rauhan palattua maahan Kauko Viitamäki muodosti vuonna 1946 oman yhtyeen, jossa hän itse soitti hanuria ja johon pestattiin tietysti myös pikkuveli Kalevi. Kokoonpanon muista jäsenistä kannattaa mainita sittemmin pianistina kunnostautunut Teuvo Suojärvi, joka soitti yhtyeessä kitaraa ja toimi jossakin vaiheessa myös basistina.

Voittoisaa bebopia

Kalevi Viitamäen vuonna 1998 ilmestyneen soololevyn Grand Old Swing (Olarin musiikki OMCD 87) esittelytekstistä vastanneen Ilpo Hakasalon mukaan tuo kvintetti "merkitsi takuuta monipuolisesta, sävykkäästä ja kekseliäästä rytmimusiikista". Eipä siis ihme, että se uskaltautui jo pari vuotta perustamisensa jälkeen osallistumaan tanssiorkestereitten SM-kisoihin - voittaen sen yhtyesarjan aidoilla bebop-esityksillään nimekkäämpien helsinkiläiskokoonpanojen nenän edestä.

Viisikko pääsi palkinnokseen kesäkuussa 1948 Helsinkiin levyttämään kappaleen Groovin' High, mikä taltiointi kuuluu tätä nykyä suomalaisen jazzin arvokkaimpiin reliikkeihin. Yhtye uusi voittonsa seuraavana vuonna päästen jälleen levyttämään, nyt kilpailuesityksensä Northwest Passage. Kilvoittelun parhaaksi alttosaksofonistiksi nimettiin nuori Kalevi Viitamäki, joka oli valittu vuoden 1948 lopulla myös jazzin harrastajien yhteisen Jive Clubin Hämeenlinnan osaston puheenjohtajaksi, Teuvo Suojärven toimiessa kerhon sihteerinä.

Vuonna 1950 järjestetyissä orkesterikisoissa Kauko Viitamäen yhtye ei ollut mukana, mutta sitten tuli taas voitto - tällä kerralla ilman levytystä. Sen jälkeen joukkuetta ei kelpuutettu enää kisoihin, koska järjestäjien mielestä muillekin piti antaa tilaisuus voittaa. Näin ainakin Kalevi muisteli Hakasalon haastattelussa.

Hämeenlinnasta laajempiin ympyröihin

Viitamäen veljesten kvintetti esiintyi yhteen menoon kolme vuotta kotikaupunkinsa ykköspaikassa hotelli Aulangossa keikkaillen sen jälkeen ympäri Suomea. Kun Hämeenlinnan maisemat alkoivat turhankin tutuilta, Kalevi päätti siirtyä vuonna 1960 Helsinkiin, missä oli tarjolla paremmat työmarkkinat. Hän soitti vajaat parikymmentä vuotta eri ravintoloissa pisimpänä yhtäjaksoisena pestinä 14 kuukauden kiinnitys Kalastajatorpalle Antti Hyvärisen orkesterin jäsenenä. Eikä hänellä ollut murhetta ainakaan vapaa-ajoista, sillä esiintymisiä oli seitsemänä iltana viikossa!

Vuonna 1970 Kalevi Viitamäki pääsi esittelemään soittotaitoaan myös äänilevyllä, kun sovittaja-hanuristi Jani Uhlenius kiinnitti hänet M.A. Nummisen taustalla esiintyneeseen "Uusrahvaanomaiseen orkesteriin". Tämän yhteistyön tuloksena syntyivät mm. listahitti Kissa vieköön ja riemukas kokoelma Swingin kutsu, jossa yhtälailla saksofonistina kuin viuluistinakin tonttinsa hallinnut pelimanni sai irrotella oikein sydämensä kyllyydestä.

Viihde-elämän trendien muututtua taas epäedullisemmiksi hänen kaltaisilleen kotimaisille ammattimuusikoille Kalevi Viitamäki palasi takaisin Hämeenlinnaan keikkaillakseen sinne jääneen Kauko-veljensä kanssa. Siinä sivussa hän esiintyi mielellään ja menestyksekkäästi myös jazzklubeissa ja -festivaaleilla eri puolella maata, eikä hänen tarmonsa tällä saralla juurikaan laantunut - ei, vaikka hän joutuikin soittamaan viime vuosinaan istualtaan lonkkavikansa vuoksi.

Vuonna 1994 Kalevi Viitamäelle myönnettiin arvonimi director musices ja hän pääsi nauttimaan myös hyvin ansaitsemaansa valtion taiteilijaeläkettä. Ensimmäisen ikioman äänitekokonaisuutensa Grand Old Swing hän sai tehdä pitkästä urastaan huolimatta vasta vuonna 1997 soittaen tässä tilaisuudessa alttosaksofonin ja viulun lisäksi baritonisaksofonia.
Sanottua
"Me soitettiin ensin haitaristi-isämme kanssa triolla, jossa Kauko kolas rumpuja ja minä hankasin viulua. Sitten mä sanoin isälle, että mun tekis mieli saksofonia. No se meni ja toi vanhan tenorin. Mutta kun katsottiin sitä, niin sieltä pursus keltasia matoja... Mä sanon, ettei tommottella ilkee soittaa ja niin ne vaihto sen sitten Tone King-alttoon... Ilman matoja musta olis vissiin tullu tenoristi!" (Kalevi Viitamäki / Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta kaskimaille (Otava, Helsinki)
Valikoitu diskografia
Kauko Viitamäen kvintetti: Groovin' High 1948 Rytmi SR 7012 / F-records 4509-98655

Kauko Viitamäen kvintetti: Northwest Passage 1949 Sävel S 9018 / F-records 4509-98655

M.A. Numminen: Kissa vieköön 1970 Love Records LRS 1039

M.A. Numminen: Kotiharjun päällä 1970 Love Records LRS 1066

M.A. Numminen: Swingin kutsu 1970 Love Records LRLP 26

Jani Uhlenius: Diga-Diga-Doo 1975 Scandia SLP 630

Jani Uhlenius: Sokeripala - ja muuta makeaa 1976 Scandia SLP 634

Kalevi Viitamäki: Grand Old Swing 1998 Olarin musiikki OMCD 87
Bibliografia ja lähteet
Westerberg, Hans 1977: Suomalaiset jazzlevytykset 1932-1976 (Suomen Jazzliitto, Helsinki)

Haavisto, Jukka 1991: Puuvillapelloilta kaskimaille (Otava, Helsinki)

Einiö, Paavo 2006: Jammaten (LampLite Ltd, Helsinki)

Hakasalo, Ilpo 1997: esittelyteksti cd-levyyn Grand Old Swing (Olarin musiikki, Espoo)
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy