Anssi Tikanmäki on kokeellisen musiikkiviihteen suuri, lajissaan omaperäinen kansallisromantikko, jonka sävellystyö on tullut tunnetuksi elokuvien välityksellä laajemmaltikin kuin oman maan rajojen sisäpuolella.
Anssi Tikanmäki on syntynyt 18.3.1955 Haapajärvellä, Keski-Pohjanmaalla, ja aloittanut pianotunnit jo kouluaikoinaan. 1960-luvun rockyhtyeitten innostamana hän harjoitteli myös kitaransoittoa, mutta kosketinsoittimista muodostui hänen varsinainen instrumenttinsa. Lukioaikoinaan Tikanmäki soitti heavyrockia
Luftwaffe-nimisessä kokoonpanossa ja tanssimusiikkia orkesterissa, joka esiintyi Pohjois-Suomessa nimellä
Guapita.
Aloitettuaan vuonna 1974 opinnot Sibelius-Akatemiassa Tikanmäki perusti siellä kolmisen vuotta myöhemmin mm.
Reijo Karvosen kanssa yhtyeen, joka sai nimen
Ikaros. Ikaros osallistui vuonna 1978 Mainos-tv:n
Syksyn sävel-kilpailuun Tikanmäen sävellyksellä
Kiutaköngäs, sijoittuen vaatimattomasti kuudenneksi. Lisäksi Ikaros edusti Suomea Intervision laulufestivaaleilla Sopotissa.
Orkesterisarjansa
Maisemakuvia Suomesta Anssi Tikanmäki sävelsi jo opiskeluaikoinaan 1970-luvun lopulla. Vuonna 1980 hän valmistui Akateamiasta musiikinopettajaksi, ja samana vuonna tapahtui tämän sittemmin hänen läpimurrokseen muodostuneen teoksen kantaesitys Helsingissä. Ikaros-yhtyettä ja Sibelius-Akatemian orkesteria johti konsertissa kapellimestari
Jorma Panula.
Valmistuttuaan Tikanmäki jatkoi työskentelyä freelancerina esiintyen mm.
Hectorin, Arto Sotavallan ja Taiskan yhtyeissä sekä Young Lovers-nimisessä kokoonpanossa. Hän on myös sovittanut 1980-luvulla musiikkia mm.
Veikko Lavin ja Harri Saksalan levyille sekä toiminut kosketinsoittajana ja sovittajana Juice Leskisen kuulussa
Grand Slam -yhtyeessä. Tällöin syntyi koko joukko kuolemattomiksi luokiteltavia tallenteita, kuten kokoelma
Boogieteorian alkeet.
Anssi Tikanmäen oma suurtyö
Maisemakuvia Suomesta julkaistiin keväällä 1981
Pekka Aarnion tuottamana levytyksenä, joka herätti heti ansaittua huomiota. Tutustuttuaan juuri noihin aikoihin elokuvantekijäveljeksiin
Mika ja Aki Kaurismäkeen Tikanmäki aloitti yhteistyön heidän kanssaan säveltäen musiikin vuonna 1982 valmistuneeseen elokuvaan
Arvottomat. Filmin ääniraitaan sisältyi uudenlainen näkemys
Jean Sibeliuksen Finlandiasta, minkä julkista esittämistä radiossa yritettiin kieltää mutta tuloksetta.
Seuraavana vuonna Tikanmäki kirjoitti musiikin
Anssi Mänttärin ohjaamaan
Rakkauselokuvaan, ja sen jälkeen olikin vuorossa jo toinen yhteisessä projekti Mika Kaurismäen kanssa:
Klaani - tarina Sammakoitten suvusta. Filmi oli merkittävä säveltäjälle sen vuoksi, että se toi hänelle Jussi-patsaan parhaasta kotimaisesta elokuvamusiikista. Syksyllä 1984 Anssi Tikanmäki sai myös valmiiksi toisen pitkäsoittolevynsä
Vanhat valokuvat, joka oli hänen mukaansa "suurella orkesterilla tehty suomalainen suojavarustus anglo-amerikkalaista massakulttuuri-invaasiota vastaan".
Vuonna 1985 Tikanmäelle myönnettiin valtion taidepalkinto hänen musiikistaan Mika Kaurismäen elokuvaan
Rosso, ja seuraavana kesänä hän esitteli Sodankylän elokuvafestivaaleilla uuden mykkäelokuvien säestämiseen erikoistuneen orkesterinsa, joka kantaa nimeä
Anssi Tikanmäki Filmorchestra. Kokoonpanossa on nykyisin 9 jäsentä - mukana mm. saksofonistiveteraani
Pentti Lahti, rumpali
Sami Kuoppamäki ja kaksi kapellimestarin omaa poikaa. Orkesteri on esiintynyt paitsi kotimaassa lukuisia kertoja myös muissa pohjoismaissa ja muualla Euroopassa sekä aina Japanissa saakka.
Syksyllä 1987 Anssi Tikanmäki Filmorchestralta - lyhyemmin ATFO - ilmestyi albumi
Greed, joka koostui Sodankylässä kesällä saksalaisen
Erich v. Stroheimin samannimisen mykkäelokuvan esityksen yhteydessä kuulluista Tikanmäen sävellyksistä. Kaksi vuotta sen jälkeen julkaistiin
Films, mikä sisältää musiikkia useammista siihen asti nähdyistä Kaurismäen elokuvista. Sitten äänilevyjen teossa oli viiden vuoden tauko, jona aikana suomalaissäveltäjältä syntyi musiikki mm. venäläisen
Sergei Eisensteinin filmiklassikkoon
Panssarilaiva Potemkin.
Seuraavan äänitekokonaisuutensa Tikanmäki sai valmiiksi kesällä 1994 peräti 69 muusikon voimalla ja 38 studiopäivän jälkeen. Levy oli nimeltään
Pizza a la Anssi Tikanmäki, ja sen sisältöä voitaneen pitää tekijänsä kunnianosoituksena ihailemilleen italialaissäveltäjille
Ennio Morriconelle ja
Nino Rotalle. Viisi vuotta myöhemmin syntyi Anssi Tikanmäen toistaiseksi vaativin sävellystyö valkokangasta varten: musiikki Aki ohjaamaan mykkäelokuvaan
Juha. Osa siitä ikuistettiin myös levylle, ja ATFO esitti sitä vuonna 2009 mm. sekä Budapestissä että Pariisissa.
Teatteriin Anssi Tikanmäki on säveltänyt musiikkia 1990-luvulta lähtien. Tästä tuotannosta mainittakoon vain
Kalle Holmbergin ohjaustyöt
Tie Tampereelle vuodelta 1996 ja
Tuntematon Sotilas vuodelta 1997 sekä
Jukka Virtasen tekstittämä musikaali
Täällä Pohjantähden alla vuonna 2002 Hämeenlinnan Kaupunginteatterille. Onpa Tikanmäki ehtinyt kirjoittaa musiikkia jopa kirkkouruillekin.
Syksyllä 2001 Tikanmäen teki tavallaan uuden aluevaltauksen julkaisemalla äänitteensä
Perinteinen Pop-levy. Se sisälsi hänen säveltämäänsä ja pääosin myös sanoittamaansa suomenkielistä pop-rockia laulusolisteina mm.
Sakari Kuosmanen ja
Tarja Turunen. Tikanmäen 6-miehinen keikkabändi ATO eli virallisemmin Anssi Tikanmäen Orkesteri ilmestyi kuvioihin vuonna 2002 soittaen johtajansa säveltämää instrumentaalimusiikkia.
Loppukesästä 2006 Anssi Tikanmäki jatkoi kansallisromanttista maisemakuvateemaansa julkistamalla albuminsa
Tuntematon maa, ja sarjaa on jatkanut alkuvuodesta 2009 otsikkonsa mukaisesti vesistömaisemiamme peilaava äänitekokonaisuus
H2O.fi. Näissä merkeissä säveltäjä on konsertoinut sekä Pori Sinfoniettan että Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa kyseisillä paikkakunnilla.
Tikanmäki on summannut työskentelytapansa
Pekka Nissilän haastattelussa vuonna 2002 näin:
"Säveltäminen merkitsee minulle uteliaisuutta ja jatkuvaa opiskelua, halua oppia ja kehittyä. Ja se merkitsee intuitiota, elämyksiä ja innostumista." (Selvis n:o 2/2002)
