 |
|
Henkilötiedot
Pekka Gronow
s. 1.11.1943, Helsinki
Teksti Jari J. Marjanen (VYS ry)
Nimet
Täydellinen nimi | Pekka Heikki Tapani Gronow | Oikea nimi | Pekka Gronow | Nimihistoria | Gronowin sukunimi, on tiettävästi peräisin Alankomaista |
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika | 1.11.1943, Helsinki |
ylioppilas | 1961, Helsingin reaalilyseo (Ressu) |
ensimmäisen kerran free lancena YLE:n palvelukseen | 1965 |
valtiotieteen kandidaatti, pääaineena sosiologia | 1968 |
yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (Tampereen yliopisto) | 1986 |
Roolit ja soittimet
Roolit | tutkija (populaarikulttuuri, etnomusikologia) (päärooli), etnomusikologian dosentti, äänitearkiston esimies (eläkkeellä), levytuottaja | Soittimet | kitara (harrastajatasolla) |
Vaikuttajat Muut henkilöyhteydet Philip Donner Urpo Haapanen Vesa Kurkela, professori Timo Leisiö Unto MononenM. A. Numminen Ilpo Saunio, varsinkin työväenmusiikin tutkija Seppo Seppänen Rainer Strömmer, Suomen Äänitearkiston aktiivi/puheenjohtaja Jani Uhlenius
Populaarimusiikin tutkimus- ja tallennusalalla pitkän ja monipuolisen
päivätyön tehnyt Pekka Gronow päätyi musiikin ja etnomusikologian alalle
oikeastaan sattumalta. Hän tuli Helsingin yliopistoon opiskelemaan sosiologiaa,
mutta sai ensimmäisenä opiskeluvuonnaan apurahan Yhdysvaltoihin Weslean
University nimiseen yliopistoon, jossa hän vietti vuoden etnomusikologian
uranuurtajan David McAllisterin oppilaana; tuohon aikaan Euroopassa ei
etnomusikologiaa oikeastaan tunnettukaan oppiaineena. Valtiotieteen
kandidaatiksi (vastaa nykyistä maisterintutkintoa) hän valmistui v. 1968
pääaineena sosiologia ja pro gradu – tutkielman aiheena äänilevyn ja
radion suhteet. Gronow oli mukana perustamassa Akateemista Jazzliittoa, ja
pääsi Sävelradioon mukaan aluksi kesätoimittajaksi. Hän on toimittanut satoja
radio-ohjlemia.
Gronow perusti 1960-luvulla yhdessä M. A. Nummisen kanssa Eteenpäin!
–nimisen levy-yhtiön, joka julkaisi Nummisen tuotannon lisäksi muutakin
underground-musiikkia; ensimmäinen levytys tallennettiin Hämäläis-Osakunnan
talossa Helsingissä silloisella Kampinkadulla ”hyvätasoisella kotinauhurilla”.
Hän on saanut tuottajana viisi kultalevyä mm. kokoelmista Työväen lauluja
ja Isojen poikien lauluja, joista jälkimmäinen perustui aiheesta tehtyyn
kirjaan. Muusikkona hän oli nuoruudessaan vain harrastaja, soittimena kitara,
mutta siinä yhteydessä hän tutustui mm. M. A. Nummiseen ja Unto Monoseen. Hän
toimi SDP:n kulttuurisihteerinä ja Työväen Sivistysliiton kulttuuriosaston
päällikkönä.
Gronow on ollut
aktiivisesti mukana musiikkialan järjestöissä, erityisesti 1960-luvun puolessa
välissä perustetun Suomen Äänitearkisto ry:n toiminnassa; hän itse kertoo
professori Matti Kuusen kehottaneen perustamaan tällaisen yhdistyksen. Vielä
eläkepäivinänkin aktiivinen dosentti on mukana äänitearkistoalan
kansainvälisessä yhteistoiminnassa mm. Saksan suunnalla.
Pekka
Gronowin kirjoittamia teoksia
Popmusiikin vuosisata
Äänilevytieto 1970 (yhdessä Ilpo Saunion kanssa)
Laulukirja: Työväen lauluja kahdeksalta vuosikymmeneltä 1971 (toimittaja)
Kulttuuripolitiikan käsikirja 1976
Äänilevyn historia 1990
Digitaalinen radio 1995
Suomi soi 1—3 (toimittanut yhdessä Jukka Lindforsin ja J. Nymanin kanssa)
Lisäksi mm. Suomen
Äänitearkisto ry:n diskografiajulkaisuja sekä monia artikkeleita.
Päätoimet
Yleisradio
Oy
määräaikainen
musiikkitoimittaja 20.4.—27.8.1965, 29.5.—31.8.1966, 31.5.—15.8.1967,
1.1.1968—31.12.1970 musiikkitoimittaja
1.11.1971—31.1.1973 toimituspäällikkö
(radion viihdeohjelmat) 1.2.1973—31.10.1973
Suomen
Sosialidemokraattinen Puolue r.p., kulttuurisihteeri 1.11.1973—30.9.1976
Työväen
Sivistysliitto TSL ry, osastopäällikkö 1.10.1976—31.12.1988
Yleisradio Oy
äänilevystön
päällikkö 1.1.1989—31.12.1998 radion
äänitearkistojen päällikkö 1.1.1999— 31.12.2006 arkistoasiantuntija
2007—2008
Helsingin
yliopisto, etnomusikologian dosentti, (1999) 2008—
Sivutoimet
Westermarck-seura
ry, Sosiologia-lehden toimitussihteeri 1966—1968
Nuoren
Voiman Liitto ry, Nuorison taidetapahtuman toiminnanjohtaja 1970
Graafinen
kustannus Oy, Jymy-sarjat, päätoimittaja 1973
IASA Journal (International Association of Sound
Archives), book review editor, 1994—97
|
|
|