Broadcast voidaan lukea kokoonpanona 1980-luvun tähdenlentoihin. Mutta yhtye oli poikkeus siinä suhteessa, että sen jäsenet ovat menestyneet alalla vielä itse yhteen hajottuakin.
Viisijäseninen Broadcast syntyi Helsingissä vuonna 1980 synteesinä kahdesta aikaisemmasta yhtyeestä
Freewaysta ja
Stunersista. Yhtyeen biisintekijät
Esa Kaartamo ja
Erkka "Edu" Kettunen olivat luokkakavereita Munkkiniemen yhteiskoulusta ja bändiä onkin tituleerattu jopa Munkkiniemen Totoksi. Uusi yhtye teki varsin varhaisessa vaiheessa ns. demonauhoituksen, mikä päätyi vastikään toimintansa aloittaneen Hi-Hat-levymerkin pyörittäjien käsiin. Seurauksena oli heti radion musiikkitoimittajien taholla lämpimän vastaanoton saanut ja vuoden 1981 listoilla jopa neljänneksi yltänyt single
Pacific / Get The Groove.
"Siistin näköinen ja taitavasti soittava helsinkiläinen Broadcast ei ollut teinibändi vaan enemmänkin amerikkalaistyylinen radiopopyhtye," Ilkka Mattila luonnehtii artikkelissaan
Vedestä nousee kasvi tietoteoksessa
Suomi soi 2 - Rautalangasta hiphoppiin (Tammi, Helsinki). "Se lauloi kauniin harmonisesti Tyynenmeren saarista Pasadenan auringonlaskusta sekä imi vaikutteita Eaglesin ja Little Featin kaltaisilta amerikkalaisen aikuisrockin (adult oriented rock, AOR) jättiläisiltä."
Ensimmäisen albuminsa - nimikkosellaisen - Broadcast teki maaliskuussa 1981. Sen sisällöstä kolme kappaletta oli
Edu Kettusen sanoittamia ja yksi,
Leap For My Love, kokonaan hänen käsialaansa. Yhtye ja levy saavuttivat sellaisen suosion, että joukkue pääsi ikuistamaan jo seuraavana vuonna toisen albumin, otsikoltaan
Heartbeat Paradise.
Tässä vaiheessa myös yhtyeen miehitys muuttui, kun kitaristiksi tuli
Jarmo Nikku ja basistiksi
Matti "Masa" Maijanen. Levyllä peruskokoonpanoa avustivat lisäksi saksofonisti
Juhani "Junnu" Aaltonen, kosketinsoittaja
Esa Kotilainen ja steelkitaristi
Olli Haavisto. On sanottu, että Broadcast "osasi jo 1980-luvun alkuvuosina työstää varsin ammattitaitoista, juuri sopivan merkityksetöntä rocklyriikkaa, joka ei väärällätavalla vetänyt huomiota itseensä." (Samuli Knuuti:
Let’s Born To Rock / Suomi soi 2 - Rautalangasta hiphoppiin.)
Broadcastin seuraava iso kiekko, syyskuussa 1983 julkaistu
Who’s Got The Ball, nosti
Edu Kettusen esille myös musiikintekijänä. Levy ylti suosikkitilastossa jopa kolmanneksi, mitä saavutusta edesauttoi yhtyeen voitto samana vuonna Englannissa järjestetyssä Battle Of The Bands-kilpailussa. Tähän albumiin sisältyneestä sävelmästä
You Break My Heart kehkeytyi osa-alueellaan ikivihreä, jonka levytti seuraavana vuonna myös
Riki Sorsa.
Broadcastin neljäs albumi, vuonna 1984 ruotsalaisvoimin tuotettu
Soon osoittautui joka suhteessa flopiksi, minkä jälkeen yhtyeen historiassa seurasi sillä saralla tervetullut luova tauko. Kun muodostelma palasi kolmisen vuotta myöhemmin studioon, ote olikin jo kokonaan toisenlainen. Näin syntyi vankka CD nimeltä
Step On It, jonka sisällöstä kannattaa poimia erikseen ainakin sellaiset esitykset kuin
Beyond The Blues ja
More Lies.
Viidennen albuminsa valmistumista seuranneen kiertueen jälkeen Broadcast päätti lopettaa toimintansa ainakin toistaiseksi. Vuonna 1995 se palasi kuitenkin estradeille melkoisesti uudistuneena. "Kodista voi lähteä, mutta perhettä ei voi jättää", totesi
Esa Kaartamo, kun häneltä udeltiin taustoja comebackiin.
Edu Kettunen oli ehtinyt tehdä tällä välin kolme hienoa soololevyä,
Kim Lönnholm tuplaplatinaa myyneen albumin
Minä olen muistanut ja Kaartamo hänkin oman albumin ja musiikkia lukuisille muille artisteille.
Masa Maijanen, Miri Miettinen ja
Jarmo Nikku olivat puolestaan toimineet noiden kuuden vuoden aikana mm. sellaisissa kokoonpanoissa kuin
Gringos Locos,
Havana Black ja
Pepe Ahlqvistin H.A.R.P.
Broadcastin paluuta höysti vuonna 1996 ilmestynyt CD
Handcrafted, mutta se ei kyennyt enää palauttamaan yhtyeen vetovoimaa entiselleen. Ei auttanut, vaikka kitaristi Nikku väittikin "seitsikkopelin" olevan siinä vaiheessa täydellistä, "kun ryhmästä ei löydy liian suuria taiteilijoita."
Lähteet:
Lindfors, Jukka - Gronow, Pekka & Nyman, Jake 2004:
Suomi soi 2 - Rautalangasta hiphoppiin (Tammi, Helsinki).
Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004:
Iskelmän tähtitaivas - 500 suomalaista viihdetaiteilijaa (WSOY, Jyväskylä).
Pennanen, Timo 2006:
Sisältää hitin (Otava, Keuruu).
Rockdata.org
