BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Jarmo Jylhä

s. 19.1.1951, Loppi

Teksti Veikko Tiitto
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiJarmo Voitto Ilari Jylhä
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika19.1.1951, Loppi
Roolit ja soittimet
Roolitsäveltäjä, sanoittaja, sovittaja, tuottaja, muusikko, laulaja
Soittimetkitara, basso, kosketinsoittimet
Biografia
Nimi Jarmo Jylhä ei tavalliselle musiikin kuuntelijalle kerro kovinkaan paljoa. Kuitenkin hänen vaikutuksensa suomalaiseen viihdemusiikkiin on huomattavan suuri. Viimeksi kuluneiden neljän vuosikymmenen (1970-2010) aikana Jarmo Jylhän nimiin on Teostossa rekisteröity noin viisisataa sävellystä, sanoitusta ja sovitusta. Sen lisäksi hän on ollut mukana taustamuusikkona lukuisissa levytyksissä sekä ollut tuottamassa monien tunnettujen artistien levyjä, joista tunnetuin on epäilemättä "Ruikonperän multakurkku" Jaakko Teppo.

Lapsuus ja nuoruus

Jarmo Jylhä syntyi tammikuun 19. päivä vuonna 1951 Lopen Launosten kylässä Vilho ja Maire Jylhän viisilapsiseen perheeseen ollen lapsista keskimmäinen, järjestyksessään siis kolmas. Jarmon sukujuuret liittyvät isän puolelta Kaustisen Jylhiin, jonka kautta hän on etäistä sukua mestaripelimanni Konsta Jylhälle.

Jarmon ollessa vielä lapsi, Vilho Jylhä perheineen muutti Janakkalaan Tervakoskelle, joka siihen aikaan oli kasvava teollisuuspaikkakunta. Jarmon mieleen on jäänyt lapsuudesta mieleen se, että elämä pienellä paikkakunnalla oli suojattua ja turvallisen tuntuista. Vaikka elettiin tavallaan ulkomaailmasta erillään, niin tehdas huolehti monin tavoin työntekijöidensä hyvinvoinnista aina edullista vuokra-asuntoa myöten.

Tärkeä side ulkomaailmaan oli radio, ja myös levysoittimia löytyi. Jarmon ensimmäiset musiikilliset muistot liittyvät siihen, kun hän naapurin poikien kanssa kuunteli Tommy Steelin ja Elvis Presleyn levyjä. Musiikki myös vaikutti Jarmoon. Joskus hän jopa innostui matkimaan kyseisiä laulajia melko onnistuneesti. Samoin kuin Jarmon, oli sen ajan nuorten suurin innoittaja musiikissa The Beatles, jonka omaperäinen, melodinen rock-pohjainen musiikki oli kaikkeen aikaisempaan verrattuna jotain aivan ennen kuulumatonta.

Jarmo pääsi syksyllä -63 Tervakosken oppikouluun omien sanojensa mukaan ”roikkuen” siellä kuusi vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Sen aikaisesta koulun musiikkiopetuksesta hän ei ollut kovin innostunut. Myönteisenä omalla kohdallaan hän kuitenkin koki sen, että sai jotenkin musiikin teorian alkeet ja nuotit jotenkin päähänsä, mikä tulevaisuuden kannalta oli pelkästään myönteinen asia.

Ensimmäisen kitaransa Jarmo hankki vuodenvaihteessa 1964-65. Sen ajan suosikkibändi The Beatles innoitti myös Jarmoa tekemään omia kappaleita. Sitä edelsi kuitenkin vuoden kestänyt armoton kitaransoiton harjoittelu itseopiskelumenetelmällä. Jarmo harjoitteli sinnikkäästi päivittäin tuntikausia. Lopulta ahkeran harjoittelun tuloksena soittimesta alkoi löytyä oikealta kuulostavia sointuja.

Syksyllä vuonna -65 Jarmo näytti ensimmäistä sävellystään nimeltä Night musiikinopettajalleen Reino Salmelalle, jonka pianolla soittamana se tuntui saavan aivan uusia ulottuvuuksia, mikä kuulosti Jarmon korviin tosi hienolta. Siihen aikaan laulutekstit tehtiin ulkomaisten esikuvien mukaan englanniksi. Kyseinen kappale sai suomenkielisen tekstin (Ruskayö) vasta vuonna -85, jolloin sen levytti Esko Rönkkö taitelijanimellä Esko Aho.

Tämän jälkeen sävellyksiä alkoi syntyä Jarmo Jylhän mukaan ”tasaiseen tahtiin” ja niitä esitettiin koulun konvissa ym. pienimuotoisissa tilaisuuksissa luokkatovereista koostuvan bändin voimin. Aika kultaa muistot, kuten sanotaan. Niinpä Jarmonkin mielessä sen aikainen vahvistimien ym. laitteiden puute on nyt sekin pelkästään hauska muisto. Heillä, sen ajan köyhillä koululaisilla oli ainoastaan henkilökohtaiset soittimet ja lähes kaikki muu piti lainata. Usein lainaaminen tapahtui kiertelemällä kylää potkukelkalla hakien paikallisilta tanssimuusikoilta lainaksi näiden laitteita. Jarmo kertoo myös, että kavereineen hän osallistui tuohon aikaan myös joihinkin radion kykyjenmetsästyskilpailuihin niissä kuitenkaan onnistumatta.

Varsinaisen uransa musiikin parissa Jarmo katsoo alkaneen vuonna 1968. Silloin kevättalvella hän kävi erään ystävänsä kanssa yömyöhällä Hämeenlinnassa tanssipaikassa nimeltä Keinukallio. He saapuivat paikalle juuri kun Irwin Goodman oli lopettelemassa siellä sen iltaista esiintymistään. Paikalla oli myös Irwinin ystävä ja hovisanoittaja Vexi Salmi, jolle Jarmon kaveri rohkeni mennä esittäytymään kehuen kuinka taitavia muusikoita he ovat. Vexi pyysi palaamaan asiaan myöhemmin vaikkapa puhelimitse. Asia olisi muuten jäänyt siihen, mutta Jarmon ystävä oli sitä mieltä, että heidän kannattaisi vierailla Hämeenlinnassa Irwinin ja Vexin Mainos-Musiikissa. Vaikka Jarmo itse ei ollutkaan enää asiasta kovin vakuuttunut, niin kaverinsa mieliksi hän lähti kitaroineen tämän auton kyydissä Hämeenlinnaan. Jarmo uskoi, että he lähtevät esittelemään hänen ystävänsä kykyjä laulajana ja että hän itse toimisi pelkästään säestäjänä. Perillä Jarmo säestikin ystäväänsä muutaman kappaleen verran Irwinin ja Vexin kuunnellessa. Lopuksi Irwin kysyi Jarmolta, että osasiko tämä laulaa. Jarmon vastattua varovaisen myöntävästi, Irwin pyysi häntä laulamaan jotain. Jarmo lauloi Nousevan auringon talon ensin englanniksi ja sitten suomeksi. Jarmon esityksen kuultuaan Irwin vaikutti jonkin verran kiinnostuneelta ja niin sovittiin, että Irwin ja Vexi alkavat etsiä levytystä varten hänelle sopivia kappaleita.

Saman kesän elokuussa Vexi soitti Jarmon kesätyöpaikalle Tervakosken paperitehtaalle ja sanoi, että hänellä olisi ehdolla levytettäväksi kaksi kappaletta. Laulut olivat Irwinin ja Vexin käsialaa, tehty salanimillä William White ja Leo Länsi, nimeltään Saman tekevää ja Nyt kaiken toisin nään. Harjoiteltuaan kappaleita muutaman päivän, Jarmo pääsi Irwinin Camaron kyydissä äänittämään kappaleet Helsingissä Pitäjänmäellä Finnvoxin studiolla. Säestäjänä oli studiokokoonpano Shokki-sextet, jonka kapellimestarina ja pianistina toimi Aarno Raninen. Jarmon mielestä sovituksissa käytetty sävellaji, e-molli oli hänelle liian korkea. Irwin kuitenkin halusi hänen laulavan ne niin korkealta kuin mahdollista, ja oli siksi päätynyt sovituksissa e-molliin. A-puolen kappaleessa Irwin itse laulaa Jarmon taustalla, jolloin Jarmon silloin vielä hento ääni kuulostaa täyteläisemmältä. Jarmon ensimmäinen single tehtiin Finnvoxin kaivertamossa lakkalevylle ja se soitettiin radiossa jo samana iltapäivänä noin kello puoli viiden aikoihin.

PSO ja Fonovox 1970-1979

Keväällä 1970 Jarmo muutti Helsinkiin töitä etsimään, tienattuaan sitä ennen taskurahaa vetämällä lauluiltoja lähinnä Tervakosken ja Turengin ravintoloissa. Jarmo oli edellisenä vuotena avioitunut ja nuoren parin yhteinen koti ensimmäiset puoli vuotta oli Jarmon appivanhempien talossa. Jo Riihimäellä asuessaan hän oli ilmoittautunut Helsinkiin lasikuituveneen tekokurssille, joten mahdollisen työpaikan toivossa pääkaupunkiin muuttaminen oli tuossa vaiheessa luonnollinen valinta. Pian Helsinkiin muutettuaan Jarmon kurssi olivat jo siinä vaiheessa, että hän siirtyi työharjoittelijaksi Vator Oy:llle.

Vatorilla varastonhoitajana toimiva Kari Lindblom kuuli Jarmon musiikillisesta taustasta ja kehotti tätä ottamaan yhteyttä PSO:n (Pohjoismainen Sähkö Oy) musiikkiosastolle. Kuultuaan Jarmon sävellyksiä, PSO:lla ”kesätuottajana” toiminut Jukka Kuoppamäki oli valmis singlen tekoon, ja niin ilmestyi vuonna 1970 Jarmon ensimmäinen PSO:lle levytetty single, joka sisälsi kappaleet Noutaja ja Takaa-ajettu. Siitä puolen vuoden kuluttua oli toisen singlen Ilo irti / Ei ole onnesi yhdestä kiinni vuoro ilmestyä markkinoille.

Kuitenkin Jarmo Jylhä jo tässä vaiheessa tiesi, ettei hänestä koskaan tule sanan varsinaisessa merkityksessä ”oikeaa laulajaa”, vaan nämä singlet olivat syntyneet pelkästään yhtiön tuottajien kokeilunhalusta. Jarmo itse ei luottanut laululahjoihinsa, vaan sen sijaan hän halusi toimia ”taustajoukoissa” ja olla mukana luomassa uutta suomalaista musiikkia. Niinpä hän tuli tehneeksi PSO:lle muutamia laulutekstejä, joita levyttivät mm. Berit ja Matti Esko. Jarmon viimeiseksi PSO:lle levyttämäksi lauluksi jäi hänen oma sävellyksensä Casablanca, josta aikojan saatossa on muodostunut eräs hänen klassikoistaan. Casablanca on viimeisten neljän vuosikymmenen levytetty lukuisia kertoja eri artistien toimesta. Kappale on antanut sijaa hyvin erilaisille, toisistaan poikkeaville tulkinnoille ja se kuuluu monien tanssiyhtyeiden vakio-ohjelmistoon. Levytyksistä mainittakoon Seppo Rannikon saksofonisoolo (Fonovox, 1976), Trio Saludon ruotsinkielinen esitys (Fonovox 1978), Acre Karin tyylikäs tulkinta suomeksi (JP-Musiikki, 1980), sekä Sara Bongiovannin italiankielinen esitys (Musicali Edizoni, 1985).

Vuonna 1971 PSO:lta irtaantunut Henry Haapalainen perusti oman Fonovox-nimisen levy-yhtiön, johon hän haki lehti-ilmoituksella uusia tekstintekijöitä. Jarmo päätti tarjota laulujaan Haapalaiselle. Ensimmäinen Jarmon Fonovoxille säveltämä, levytetty kappale oli Salomonin laulama Itkeä ei saa, jota myytiin raha-automaatteihin siihen aikaan varsin kunnioitettava määrä, 1500 kappaletta.

Varusmiespalveluksen suoritettuaan Jarmo työskenteli vielä jonkin aikaa Vatorin veneveistämöllä, mutta musiikki veti kuitenkin enemmän puoleensa. Vuonna 1973 PSO:n musiikkiosaston johtaja Martti Piha yritti houkutella Jarmoa yhtiönsä leipiin, mutta Fonovoxin Henry Haapalainen sai puhuttua hänet firmaansa tarjoamalla hänelle tuotantopäällikön titteliä. Omien sanojensa mukaan tuolloin 22-vuotias Jarmo tunsi olevansa tällä alalla vielä ”vihreä”, mutta kokemuksen puutteen korvasivat hyvä into ja fiilinki, jotka veivät eteenpäin. Fonovoxille siirryttyään Jarmo opiskeli usean vuoden ajan sovittamista Tommy Nordströmin yksityisoppilaana.

Fonovoxin aikana (1973-79) Jarmo tuli tuntemaan monta sen ajan suosikkiartistia, joista moni myös levytti hänen kappaleitaan. Näistä tunnetuimmat lienevät Reijo Taipale, joka levytti kaksi hänen sävellystään (Kaunis maa, Tahdon kotiin tulla taas) ja Tapio Heinonen, joka levytti yhden Jarmo Jylhän sävellyksen, hänen Yhdysvaltojen 200-vuotisjuhlan kunniaksi tekemänsä kappaleen Philadelphia 1776 (myöhemmin tunnettu nimellä Sotilaan paluu), sekä muutaman hänen tekemänsä käännöstekstin. Mainittakoon vielä, että kappaletta Philadelphia 1776 toivoi vuonna 1977 silloinen pääministeri Mauno Koivisto TV:n Toivotaan toivotaan -ohjelmassa ja että kappale on jostakin syystä ollut myöhemminkin eräs Koiviston suosikkeja.

Muita Fonovoxille levyttäneitä sen ajan tunnettuja artisteja olivat Salomon, Jarno Sarjanen, Piritta, Martti Siiriäinen, Trio Saludo ja Seppo Rannikko, joista viimeksi mainittu myös teki yhtiölle lukuisia sovituksia. Yhtyeistä mainittakoon Amulet, Rock Cadillac sekä Nummisuutarit. Fonovoxin huippukausi ajoittuu epäilemättä vuoteen 1975. Silloin nimittäin Salomonin esittämä Unisatu saavutti Syksyn Sävelessä toisen sijan saaden yleisöäänestyksessä yli 100 000 ääntä.

JP-Musiikki ja Overdisc 1979-1989

Syksyllä 1979 Fonovoxin mentyä konkurssiin Jarmo perusti sen parhaan myyntiedustajan Erkki Puumalaisen kanssa JP-Musiikki Oy:n. Samana syksynä Jarmo pääsi mukaan MTV:n Syksyn Sävelen finaaliin Karpalo-yhtyeen esittämällä kappaleella Sade peittää kyyneleet (säv, san. & sov. Jarmo Jylhä). Kyseisessä kisassa tämä sinänsä tyylikäs maailmanparannuslaulu ei kuitenkaan vedonnut suureen yleisöön ja se sai tyytyä kahdeksanteen sijaan.

Suuri osa Fonovoxille levyttäneistä artisteista siirtyi luonnollisesti JP-Musiikkiin. Vuonna 1980 JP-Musiikki julkaisi 60-luvulla tunnetuksi tullutta musiikkia levysarjana, jossa oli mukana joukko tuona aikana tunnetuksi tulleita artisteja. Näistä mainittakoon Kari Kuuva, Kai Lind, Päivi Paunu, Rauni Pekkala, Martti Innanen, Pekka Loukiala, Erno Lindahl ja Arto Sotavalta.

JP-Musiikin alkuaikoihin liittyy myös Jarmon tähänastisen uran suurin menestys.

-Olin perheeni kanssa ensimmäisellä asuntovaunulomallamme ja olimme parkissa jossakin päin Itä-Suomea, kun radiosta tuli ohjelmaa Nilsiän vitsifestivaaleilta. Olimme vaimoni kanssa kuolla nauruun, kun kuulimme Jaakon (Jaakko Teppo) esitykset ja sanoin, että tuo mies pitää saada välittömästi kiinni, kun saavumme kotiin, muistelee Jarmo Jylhä.

Levytyssopimus Jaakko Tepon kanssa syntyi. Ensimmäinen äänite, vuonna 1980 julkaistu Ruikonperän multakurkku oli valtava myyntimenestys. Pelkästään Ylä-Savon alueella äänitettä myytiin n. 10 000 kappaletta. Tästä alkoi ”puskaradion” myötä myös valtakunnallinen suosio, joka johti siihen, että 80-luvun puoliväliin mennessä jokainen tuolloin ilmestyneestä Jaakko Tepon kolmesta JP-Musiikille levytetystä albumista saavutti 100 000 kappaleen myyntilukemat, joista suurin osa C-kasettiformaatissa.

Jarmo Jylhä on tehnyt säveltäjänä yhteistyötä useiden tekstintekijöiden kanssa. Usein hän on myös tekstittänyt omat kappaleensa itse, tehnyt käännöstekstejä sekä myös tekstittänyt muiden sävellyksiä. Itsensä lisäksi Jarmo Jylhän tuotannossa nousee laulutekstien tekijänä vahvasti esille hänen isänsä Vilho Jylhän ohella myös Jaakko Teppo. Tunnetuimpia hänen Jaakko Tepon teksteihin säveltämiään kappaleita ovat Mikko-Sika Mallorcalla (1984), Ravimatka (1984) ja Sammakkoprinssi (1992).

JP-Musiikissa levyttäneeseen artistikaartiin kuului myös tunnettuja sen ajan kärkinimiä. Näistä mainittakoon Kalevi Korpi, Kike Elomaa, Topi ja Toivottomat, Ahti Lampi ja Ossi Ahlapuro. Lisäksi mainittakoon vielä Sonja Lumme, jonka Eurovision laulukilpailussa esittämää kappaletta Eläköön elämä (säv. Petri Laaksonen san. Veepee Lehto) Jarmo oli tuottamassa sekä mukana itse kilpailutapahtumassa Ruotsin Göteborgissa.

JP-Musiikin vielä toimiessa keväällä 1987 Jarmo kokeili omien siipiensä kantavuutta ja perusti Overdisc Oy:n, jonka toiminta loppui 90-luvun puoliväliin tultaessa laman seurauksena syntyneiden luottotappioiden vuoksi. Samasta syystä menivät vasaran alle velattomat omakotitalo ja kesämökki, ja velkojen maksua jatkui aina 2000-luvulle asti. Myös JP-Musiikin taival päättyi konkurssiin vuonna 1987.

Overdiscille levyttäneistä artisteista kannattaa mainita Jaska Mäkynen, Jarno Sarjanen, Taisto Wesslin, Hillel Tokazier ja Ruotsin 2010 Talent-suosikki Helena Salo.

Base-Beat ja Poptori (1990-)

”Sitkeää sissiä” Jarmo Jylhää eivät kuitenkaan vastoinkäymiset nujertaneet. Vuoden 1990 alussa hän siirtyi Erkki Puumalaisen perustaman Base-Beat Oy:n palkkalistoille vetäen siinä ohessa Overdiscin hiipuvaa toimintaa.

Base-Beatin jälkeen Jarmo Jylhä on toiminut Erkki Puumalaisen vuonna 1995 perustaman Poptorin tuotantopäällikkönä. Poptorin toiminta käynnistyi ainakin Jarmon kannalta näyttävästi, sillä hänen yhtiönsä tuottama kappale, lauluduo CatCatin alias Kätkän sisarusten Katjan ja Virpin esittämä kappale Bye Bye Baby (säv.  & san. Kari Salli ja Make Lentonen) pääsi edustamaan Suomea Eurovision laulukilpailuissa Irlannin Dublinissa vuonna 1994.

Vastoinkäymisistä huolimatta Jarmolla on riittänyt myös yrityshenkeä. Vuonna 1995 hän perusti leipätyön rinnalle Finedit Oy:n, joka hallinnoi JP-Musiikin ja Overdiscin aikaisen tuotannon masteroikeuksia, tarjoaa äänitepalveluja sekä harjoittaa kustannus- ja pienimuotoista äänitejulkaisutoimintaa.

Kuten JP-Musiikin, niin myös Poptorin kaudella ovat kyseisessä yhtiössä lukuisat maamme eturiviin kuuluvat artistit käyneet antamassa levytyksiin ”ääninäytteensä”. Näistä mainittakoon Jukka Kuoppamäki, Danny, Kikka, Berit, Markku Aro, Kake Randelin, Kaija Pohjola, Petri Hohenthal, Tapani Perttu ja Tauski, joista viimeksi mainittu on ollut yhtiön suosituimpia artisteja ainakin mitä levymyyntiin tulee.

Vuonna 2010 ilmestyi Rocket Recordsin julkaisemana Juha Rantalan ja Jarmo Jylhän yhdessä toimittama tupla-CD Jarmo Jylhä - Lauluntekijä. Levyllä olevat 49 kappaletta muodostavat läpileikkauksen koko Jarmo Jylhän urasta, vuodesta 1968 vuoteen 2010. Levy tuo musiikin muodossa hyvin esille Jarmo Jylhän mittavan, yli neljä vuosikymmentä kestäneen musiikillisen kehityskaaren, joka alkoi laulajana ja on sen jälkeen jatkunut lauluntekijänä, suomenkielisten laulutekstien tekijänä sekä siinä ohessa myös musiikin sovittajana ja tuottajana.

Lähteet:
Juha Rantala / Jarmo Jylhä: Jarmo Jylhä - Lauluntekijä (Rocket Records ROK-050, 2010, CD:n esittelylehtinen)

Jarmo Jylhän sähköpostiviestit Veikko Tiitolle 18.6.- 6.7.2010 (liitteenä Jarmo Jylhän kirjoittama, 7.3.1993 päivätty biografia)

Jaakko Tepon kotisivu (www.jaakkoteppo.fi) / Eletty elo
Valikoitu diskografia
Jarmo Jylhän omat singlet ja albumiraidat:
Jarmo Jylhä, Shokki-sextet, joht. Aarno Raninen: Saman tekevää / Nyt kaiken toisin nään (säv. & sov. William White - san. Leo Länsi) (Shokki SH 005, 8.1968)
Jarmo Jylhä, yhtye: Noutaja / Takaa-ajettu (säv. & san. Jarmo Jylhä - sov. Kari Kuuva / Jussi Raittinen / Jukka Kuoppamäki) (Blue Master BLU 754, 21.7.1970)
Jarmo Jylhä, studio-orkesteri, joht. Jörgen Petersen: Ilo irti / Ei ole onnesi yhdestä kiinni (säv. & san. Jarmo Jylhä - sov. Jörgen Petersen) (Blue Master BLU 763, 28.1.1971)
Jarmo Jylhä, orkesteri: Casablanca (säv. & san. Jarmo Jylhä - sov. Lauri Sydänmaanlakka) (Oopperan kummitus, Blue Master BLULP 136, 1971)
Jarmo Jylhä (kitara), orkesteri: Angelique (säv. Aksel V. Rasmussen) (Sävelkalenterin tytöt, Steel STC 115, 1981), Eva (säv. Benedict Silberman) (Sävelkalenterin tytöt, Steel STC 115, 1981), Portugalin huhtikuu (Coimbra) (säv. Raul Ferrao) (Matkalla maailman ympäri, Steel STC 116, 1981)

Muiden artistien levytyksiä:

Salomon: Itkeä ei saa (säv. & san. Jarmo Jylhä - sov. Henry Haapalainen) (FO 505, 1971)
Anita Virta: Et mennä saa (säv. & san. Jarmo Jylhä - sov. Henry Haapalainen) (FO 509, 1971)
Jukka Heino: Kerran saapui ilta (säv, san. & sov. Jarmo Jylhä) (FO 514, 1972)
Reijo Taipale: Tahdon kotiin tulla taas (säv. & sov. Jarmo Jylhä - sov. Seppo Rannikko) (Juhlakonsertti, DCLP 114, 1976)
Reijo Taipale: Kaunis maa (säv. Jarmo Jylhä - san. Vilho Jylhä - sov. Seppo Rannikko) (Juhlakonsertti, DCLP 114, 1976)
Tapio Heinonen: Philadelphia 1776 (Sotilaan paluu) (säv, san. & sov. Jarmo Jylhä) (Jokamiehen toivekonsertti, DCLP 116, 1976)
Reijo Viita: Kadotettu onni (säv. & san. Jarmo Jylhä - sov. Seppo Rannikko) (Humppakarnevaalit, DCLP 111, 1976)
Piritta: Jenise (säv. Jarmo Jylhä - san. Vilho Jylhä - sov. Kari Kuusamo) (S 01, 1978)
Karpalo: Sade peittää kyyneleet (säv, san. & sov. Jarmo Jylhä) (JPS 1008, 1979)
Kalevi Korpi: Alla etelän taivaan (säv. & sov. Jarmo Jylhä - san. Vilho Jylhä) (Nimittäin - Kalevi Korpi / Lasse Kuusela), PLAY MC 2028, 1980)
Kalevi Korpi: Aika yhteinen mieleeni palaa (säv. Jarmo Jylhä - san. Vilho Jylhä - sov. Seppo Rannikko) (Kullervo Linna solisteineen - Kultainen nuoruus, JPLP 4003, 1980)
Esko Aho: Ruskayö (säv, san. & sov. Jarmo Jylhä) (Esko Aho, JPLP 8009, 1981)
Harmony Four: Kotisatama (säv. Jarmo Jylhä - san. Vilho Jylhä - sov. Olli Oivanen) (JPS 1043, 1982)
Jaakko Teppo: Mikko-sika Mallorcalla (säv. & sov. Jarmo Jylhä - san. Jaakko Teppo) (JPS 1058, 1984)
Ossi Ahlapuro: Kreikkalainen soitti (säv. Jarmo Jylhä - san. Aappo I. Piippo - sov. Taisto Wesslin) (Kreikkalaisittain, PLAY LP 6025, 1986)
Helena Salo: Elämä on teatteria (säv. & san. Jarmo Jylhä - sov. Jasse Varpama) (Haaveiden maa, ODL 8715, 1987)
Jaakko Teppo: Sammakkoprinssi (säv. & sov. Jarmo Jylhä - san. Jaakko Teppo) (ODS 488, 1992)
Jaska Mäkynen: Samettisilmä (säv. & sov. Jarmo Jylhä - san. Kyösti Timonen) (ODS 491, 1992)
Esko Rahkonen: Soita hiljaa kitaraani (säv. Jarmo Jylhä - san. Kyösti Timonen - sov. Teuvo Nummela) (Kaksi vuotta rakkautta, Tatsia CD 080, 1997)
Eija Sinikka: Ystäväksi jää (säv. Jarmo Jylhä - san. Kyösti Timonen - sov. Teuvo Nummela) (Tulen luoksesi, Tatsia CD 082, 1997)
Esko Rahkonen: Kaunis on Kainuu (säv. Jarmo Jylhä - san. Kyösti Timonen - sov. Teuvo Nummela) (Tulen luoksesi, Tatsia CD 096, 1999)
Kaija Pohjola: Alppiruusu (säv. Jarmo Jylhä - san. Pertti Raasu - sov. Kari Litmanen) (SNAPCD-655, 2003)
Tyyne ja Martta: On nainen kaunis ihiminen (säv. Jarmo Jylhä - san. Tarja Jykylä - sov. Petri Kokko) (SNAPCD-885, 2010)

Käännöskappaleita ja laulutekstejä muiden sävellyksiin:

Profil: Näin kestä en -Eight Days A Week- (säv. & san. John Lennon / Paul McCartney - suom san. & sov. Jarmo Jylhä)
Jukka, Diana ja lapset: Pingviinitanssi -Il ballo del pinguino- (säv. Mac Gillar - san. Dante Panzuti - suom. san. & sov. Jarmo Jylhä) (JPS 1042, 1982)
Sonja Lumme: Toiveiden saari -Gum Man Yeh- (säv. & san. Joseph Koo / James Wang - suom. san. Jarmo Jylhä - sov. Laszlo Varga) (JPS 1052, 1983)
Jouko Saari: Hunajainen kuu -Luna di miele- (säv. Sergio Censi - san. Luciano Boretta - suom. san. & sov. Jarmo Jylhä) (Hittiputki, Steel STC 156, 1984)
Oiva Kaltiokumpu: Mun täytyy uskaltaa -Rosso- (säv. Marco Cucinotta - suom. san. Roy Malo (=Jarmo Jylhä) - sov. Bruno Korpela) (Oodi ODL 8711, 1987)
Tapani Perttu: Ihana ihminen (säv. Kari Vento - san. & sov. Jarmo Jylhä) (ROK-050, 2010)

Albumi

Jarmo Jylhä - Lauluntekijä - Levytyksiä vuosilta 1968-2010 (Rocket Records ROK - 050, 2010)
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy