 |
|
Henkilötiedot
Rita Elmgren
s. 0.0.1929 - 0.0.0, Helsinki k. 0.0.2003 - 0.0.0, Loviisa
Teksti Jari J. Marjanen (VYS ry)
Nimet
Täydellinen nimi | Rita Maria Elmgren-Huldén | Oikea nimi | Rita Elmgren |
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika | 0.0.1929 - 0.0.0, Helsinki |
Kuolinaika | 0.0.2003 - 0.0.0, Loviisa |
Roolit ja soittimet
Roolit | laulaja (päärooli), näyttelijä |
Yhtyeet Kullervo Linnan yhtye (laulusolisti)
Tummalla, hieman karkeallakin alttoäänellä laulanut Rita Elmgren oli 1950-luvun persoonallisimpia naispuolisia iskelmälaulajiamme. Elmgrenin tausta oli sen ajan meikäläisiin oloihin nähden poikkeuksellisen kansainvälinen, sillä hänen isovanhemmissaan oli sekä italialainen, ruotsalainen että venäläinen; hänen kotikielensä olivat sekä suomi että ruotsi — hän oli Loviisasta kotoisin — mutta lisäksi hän puhui saksaa ja englantia. Hän esiintyi Kullervo Linnan orkesterin laulusolistina.
Laulutunteja Elmgrenille antoi Ester Rask. Laulaja kertoi käyneensä
teatterikoulun Suomessa ja jatkaneensa alan opintoja
Tanskassa ja Ruotsissa vuosina 1947—1950, vaikkei
ajatellut ryhtyä varsinaisesti näyttelijäksi. Radiossa Elmgren esiintyi 50-luvun puolenvälin tienoilla melko tiheään, useimmiten yhdessä Leif Wagerin ja Börje Lampeniuksen kanssa.
Rita Elmgrenin hahmo ja ääni on ikuistettu muutamiin kotimaisiin elokuviinkin (minkä lisäksi hän tiettävästi esiintyi muutamissa näyttelijän taustalaulajana): Kuisma ja Helinä (1951), Rantasalmen sulttaani (1953), Hilja - maitotyttö (1953) ja Rakkaus kahleissa (1955); lisäksi elokuvatutkija Jari Sedergren kertoo Elmgrenin olleen ehdolla Aarne Tarkaksen ohjaamaan Yö on pitkä -elokuvaan (1952), mutta syystä tai toisesta hän ei saanut osaa.
Elmgren itse kertoi halunneensa mieluummin operettiosiin. Laulajalta tallennettiin yhteensä 57 levypuolta, joista parhaiten muistettaneen nykyisin yhteiskunnallisestikin kantaaottava Päivän työ, vanhaan bluessävelmään perustuva Lemmi mua ja Viidakon rummut (Erkki Ainamon dramaattisena sanoituksena; myöhemmissä levytyksissä on Saukin teksti). Latinalais-amerikkalaisen musiikin tuntija Pertti "Pepe" Luhtala pitää Elmgreniä merkittävänä mainitun alueen musiikin meikäläisenä tulkitsijana.
Rita Elmgren (joulukuu 1952): Meren ääni, valssi elokuvasta Varsovan laulu. Säv. & sov. Harry Bergström, san. Kullervo [= Tapio Lahtinen]. (Triola T 4071.)
Rita Elmgren & Helsingin teatteriorkesteri, johtajana Harry Bergström (elokuu 1955): Viidakon rummut (Canto Karabali / Jungle Drums), foksi. Ernesto Lecuona, suom. Erkki Ainamo, sov. H. Bergström. (Odeon PLD 119.)
Rita Elmgren & Veikko Huuskosen yhtye (1956): Päivän työ (Sixteen Tons), foksi. Säv. & san. Merle Travis, suom. san. Reino Helismaa, sov. Pauli Granfelt. (Odeon PLD 150.)
Luhtala, Pertti "Pepe" 2004: Kuuban ja Brasilian rytmit Suomessa. Kirjassa Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Hämeenlinna 2004. Ss. 143, 201 ja 264.
Pektus (nimimerkki) 1954: Rita Elmgrenin kolme minää. Lukemista kaikille 49/1954.
Virkatodistus (väestötietojärjestelmän ote), Porvoon maistraatti, maaliskuu 2011: molemmat etunimet ja virallinen kaksoisnimi kuolinhetkellä.
|
|
|