BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Helena Eeva

s. 13.10.1923, Metsäpirtti
k. 24.3.1960, Helsinki

Teksti J. J. Marjanen (VYS ry)
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiAune Helena Eeva
Oikea nimiHelena Eeva
SalanimetA. Kajo, H. Neva (Hele Neva), L. Suolakivi (yhteisnimimerkki), Arvi Tarvainen, Asser Tervasmäki, Tjärbacka ("Tervasmäen" ruotsinnos)
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika13.10.1923, Metsäpirtti
Kuolinaika24.3.1960, Helsinki
Roolit ja soittimet
Roolitsanoittaja (päärooli), runoilija, toimittaja
Linkit
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Vaikuttajat
Tapio Lahtinen, sanoitusten säveltäjä
Toivo Kärki, sanoitusten säveltäjä
Muut henkilöyhteydet
Georg Malmstén, sanoitusten säveltäjä
Kaarlo Valkama, sanoitusten säveltäjä
Biografia

Helena Eeva oli 1940-luvun loppupuolella ja 1950-luvulla varsin tuottelias sanoittaja, mutta hänen nimensä on silti jäänyt tuntemattomaksi, koska hän kirjoitti salanimien suojassa. Useimmat hänen nimimerkeistään ovat miespuolisia H. (Hele) Nevaa lukuun ottamatta, ja ainoastaan Paula Koivuniemen vasta postuumisti v. 1968 levyttämässä Toivo Kärjen sävellyksessä Jos helmiä kyyneleet ois on ollut julkaisuajankohtanaan Helena Eevan oikea nimi. H. Nevan ohella yleisin Eevan salanimi oli Asser Tervasmäki, joka esiintyy mm. Kullervon säveltämän Suopursu-laulelmafoksin sekä Tapio Rautavaaran säveltämän ja esittämän laulelman Kulkuriveljeni Jan sanoittajana.

Helena Eevan lapsuus oli ilmeisesti melko turvallinen taloudellisestikin: hänen v. 1934 kuollut isänsä oli Metsäpirtin paikallinen maalaisliittolainen vaikuttajahahmo, kunnallislautakunnan esimies (puheenjohtaja), ja äiti jäi miehensä kuoleman jälkeen pitämään maalaistaloa alaikäisine tyttärineen. YH:n ja talvisodan alkaminen muutti kuitenkin kaiken: mm. nuoren Helenan kotitaloon majoittui sotilaita ja kunnan rajakylistä ”lähievakkoja”. Helena Eeva joutui talvisodan alkamispäivänä päästyään Taipaleenjoen yli katsomaan, kuinka virran toisella puolella hänen kotitalonsa paloi, eikä hän pystynyt koskaan unohtamaan tätä järkyttävää kokemusta, vaan se heitti varjonsa herkän ja lahjakkaan naisen koko loppuelämään, joka oli lisäksi jäävä poikkeuksellisen lyhyeksi. Omaisten mukaan hän siirtyi suoraan lapsuudesta vastuulliseen aikuisuuteen ehtimättä kokea lainkaan varsinaista nuoruutta, mikä toisaalta oli sota-aikana monen muunkin kohtalo.

Helena Eevan evakkomatka johti hänet lotaksi ja myöhemmin mm. Kauhajoelle aikaan, jolloin säveltäjä Toivo Kärjen isä Frans Kärki toimi Laihialla pappina. Toivo Kärjelle suositeltiin tekstintekijäksi nuorta kauppa-apulaista, ja yhteistyön tuloksena syntyi ensimmäisenä v. 1942 Venheessä Laatokalla, josta tehtiin vain koelevy (joka on sittemmin julkaistu CD-muodossa), ja sittemmin mm. ensimmäinen Eevan menestysteksti, Henry Theelin v. 1946 levyttämä Harmaat silmät -valssi. Kärki järjesti myöhemmin nuorelle yhteistyökumppanilleen työpaikan Fazerin musiikkiliikkeen kirjanpitäjänä, jossa toimessa Eeva sitten olikin kuolemaansa asti.

Fazerin palveluksessa Eeva tutustui lisäksi niin ikään yksinomaan salanimiä käyttäneeseen Tapio Lahtiseen. Lahtinen oli paitsi merkittävä ja kielitaitoinen sanoittaja-suomentaja myös säveltäjä, joka ei kuitenkaan yleensä halunnut tekstittää omia sävellyksiänsä. Musiikkiviesti-lehdessä on Kullervon moniosainen kirjoitus Ideasta iskelmäksi, jossa hän kertoo Älä, tyttöni, itke -kappaleen synnystä ja levytyksen valmistumisesta; kappaleen sanoittaja oli ”neiti Neva”, joten ainakin H. Nevan oikea sukupuoli ”paljastui” jo varhain, joskin Suomen kirjallisuus -bibliografiasta ilmenivät Eevan muutkin salanimet. Musiikkiviestissä on julkaistu myös ”Asser Tervasmäen” melko poleeminen kirjoitus Hyvin kevyttä ajanvietettä, jossa Helena Eeva pyrki kohottamaan iskelmä- ja viihdemusiikin arvostusta.

Maarit Niiniluodon mukaan veteraani Georg Malmstén eli viimeisen kukoistuskautensa säveltäjänä yhteistyössä Helena Eevan kanssa: näin syntyivät mm. pohdiskeleva Riepumatto sekä monille sukupolville tuttu opettavainen Lasten liikennelaulu.

Eeva menestyi koulussa erinomaisesti ja suoritti sittemmin Mikkelin kauppaopiston, jossa tiettävästi hänellä oli kaikista aineista täysi 10, minkä lisäksi hän kävi yksityisesti keskikoulun ja lukion (eli silloisen oppikoulun) sekä opiskeli vielä Helsingin yliopistossakin, josta hän ei kuitenkaan ehtinyt valmistua filosofian kandidaatiksi (vastaa nykyistä maisterintutkintoa).

On ilmeistä, ettei esim. arvostelija Pyörittäjä eli Mauno Maunola tiennyt, että esim. ”Asser Tervasmäki” todellisuudessa olikin nainen, mihin viittaa vaikkapa tämä arvosteluteksti: ”Torpan tyttäret, T 5084. Kertomus Kaijasta ja Maijasta, joista toinen jäi kotikyläänsä, sai runsaasti lapsia avioiduttuaan naapurin pojan kanssa jne. Toinen matkusti kaupunkiin, jossa ”lirkuttelee lemmestä” kenen kanssa hyvänsä jne. Nämä kaksi niin erilaista ihmiskohtaloa ovat pakottaneet herrat Ilpo Kallion ja A. Tervasmäen luomaan sävelteoksen, jolle he ajatuksen syvyyden tajuten ovat antaneet jenkan ulkonaiset puitteet.” Muuten Helena Eevan tekstit saivat kulloisestakin salanimestä riippumatta Maunolalta vuoroin tunnustusta ja vuoroin moitetta, ja onkin todettava näin jälkikäteen Eevan tuotannon olevan epätasaista: syvällisten, joskus kantaaottavienkin (esimerkkinä Kudon pientä sukkaa) helmien joukossa on tavanomaisia, mitäänsanomattomia tekstejä, joita nykyisin ei enää juuri muisteta.

Helena Eevan elämä päättyi vain 36 vuoden iässä v. 1960. Hänen jäämistössään oli laulutekstien lisäksi ”oikeitakin” runoja, joista Pentti Ahtiainen on julkaissut esimerkkejä ohessa mainitussa verkkoartikkelissaan. Fennica-tietokannasta Helena Eevan nimeä ei kuitenkaan löydy kuin nuottijulkaisujen kohdalta, joten arvailujen varaan jää, olisiko hän kyennyt luomaan uran taiderunoilijanakin.


Sanottua

Anna-Liisa Suurpää, o.s. Kärki, muistaa Eevan lapsuudestaan: "Muistan että hän istui meillä kahvipöydässä, äitini piti hänestä ystävällisesti huolta. Helena Eeva oli aran ja sisäänpäin kääntyneen oloinen, istui vähäpuheisena sohvan nurkassa, poltti koko ajan tupakkaa. Muistaakseni kävi kyllä meillä useaan kertaan. Sen tajusin jo pikkutyttönä, että hän sai lapsen, mikä siihen maailman aikaan oli jo sinänsä rankkaa naimattomalle naiselle, saati niin ahdistuneen oloiselle henkilölle kuin Helena Eeva. Vanhempani tukivat häntä tässä tilanteessa, ja muistaakseni äiti jopa muisti hänen tytärtään Helkaa myöhemminkin, ainakin jossakin määrin.

Hän oli, ---, hyvin herkän ja sisäänpäin kääntyneen ihmisen perikuva, vaalea, kapeakasvoinen, arannäköinen. Mutta kirjoitti hyvin. Muistan myös isäni [Toivo Kärjen — JJM] arvostaneen hänen taitojaan, isä kun oli huipputarkka siitä, että sanat kulkivat oikein, tavut oikeilla paikoillaan, riimit kunnossa. Minulla on mielikuva että Helena Eeva kirjoitti hyvin valmista tekstiä ---"

Kalervo Kärki muistaa hänet aika kookkaana ja urheilullisena, tosin kieltämättä hiljaisena ja sisäänpäinkääntyneen oloisena.

"Tapasin ennen Taipaleeseen menoani Saaprussa luutnantti Penttilän, ja hän kertoi ihmejuttuja erään lotan rohkeudesta. Etsin tytön käsiini nähdäkseni, minkälainen oli tämä peloton lotta. Hän oli 15 vuotias, nimeltän Helena Eeva — Eeva on tässä sukunimi — ja oli tosiaankin ihmeellinen siinä suhteessa, ettei näyttänyt tietävän mitä pelko on.."
— Kalle Väänänen: Korsusta korsuun Kannaksella 1941

Valikoitu diskografia
Henry Theel ja Decca-orkesteri, joht. Toivo Kärki (1948): Eron hetki on kaunis, tango. Säv. & sov. T. Kärki, san. H. Neva. Decca SD 5043

Virve Nortia ja Decca-orkesteri, joht. Jaakko Borg (1952): Äiti pien (Mütterlein), valssilaulu. Säv. Gerhard Winkler, alkup. san. Fred Rauch, suom. Hele Neva, sov. Jaakko Borg. Decca SD 5187.

Metro-tytöt ja Decca-yhtye, joht. Toivo Kärki (1952): Hyi sinua, Mikko, foksi. Säv. Ilpo Kallio [= Tapio Lahtinen], san. Asser Tervasmäki], sov. Toivo Kärki. Decca SD 5194.

Olavi Virta ja Olavi Koskelan orkesteri (1953): Pääskyjen lähtiessä (Du kleines Schwalbenpaar), beguine. Säv. Bob Trill [= Robert Beyer], san. Ekkehard Kristian [= Charlotte Durowsky], suom. H. Neva, sov. Göran Ödner. Odeon PLD 34. (Kappaleesta on myös Henry Theelin levytys.)

Tamara Hramova ja Decca-orkesteri 1953: Kudon pientä sukkaa, valssi. Säv. Ilpo Kallio [= Tapio Lahtinen], san. A. Tervasmäki, sov. Toivo Kärki. Decca SD 5191.

Justeeri [= Kauko Käyhkö] (1954): Pelimannin penkillä, polkka. Säv. Juhani Sälö [= Tapio Lahtinen], san. Arvi Tarvainen, sov. Toivo Kärki. Rytmi R 6202.

Georg Malmstén ja Odeon-yhtye (1955): Riepumatto, laulelma. Säv. & sov. Georg Malmstén, san. Asser Tervasmäki. Odeon PLD 101.

Vieno Kekkonen ja Mats Olssonin orkesteri (1958): Torero, cha-cha. Säv. Renato Carosone, alkup. san. Nisa [= Nicola Salerno], suom. Asser Tervasmäki. RCA R 561.

Eino Grön ja Ronnie Kranck’in orkesteri (1959): Tani (La Tani), baión. Säv. Genaro Monreal Lacosta, alkup. san. Francisco Muñoz Acosta – Muñoz Currito,  suom. H. Neva, sov. Ronnie Kranck [= Ronald Kranck]. Decca SD 5482.

Paula Koivuniemi (1968): Jos helmiä kyyneleet ois. Säv. Toivo Kärki, san. Helena Eeva[!], sov. Nacke Johansson [= Paul Johansson]. Decca SD 5708.


Bibliografia ja lähteet
Kärki, Kalervo (2011): Sähköpostiviesti to 7.4.2011.

Musiikkiviesti-lehden eri numerot 1950-luvulta.

Niiniluoto, Maarit (2004): Iskelmän lahjakkaat naislyyrikot. Teoksessa Gronow, Nyman & Lindfors (toim.): Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Hämeenlinna. S. 141 ja 142.

Suurpää, Anna-Liisa (2011): Sähköpostiviestit ke 9.3. ja pe 11.3.2011.

(Lisäksi ylempänä mainitut verkkolähteet.)

Muut huomautukset
Tämän esityksen laatija kiittää avusta Anna Lainetta sekä Kalervo Kärkeä ja Anna-Liisa Suurpäätä.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy