BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Jorma Lyytinen

s. 15.8.1937, Kuopio
k. 1.2.1966, Helsinki

Teksti Jari J. Marjanen (VYS ry)
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiJorma Edvard Lyytinen
Oikea nimiJorma Lyytinen
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika15.8.1937, Kuopio
Kuolinaika1.2.1966, Helsinki
Viimeinen levytys24.6.1965, Philips PF 340713
Roolit ja soittimet
Roolitlaulaja (päärooli), muusikko
Soittimetpiano, kontrabasso
Linkit
Laakkosten sukuseuran sivut
http://www.laakkoset.org/Maaninka.pdf
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Vaikuttajat
Yhtyeet
Ronnie Kranck, yhtyeenjohtaja
Matti Viljanen, yhtyeenjohtaja
Muut henkilöyhteydet
Eila Pienimäki, kiertuekumppani
Jorma Weneskoski
Biografia
Jorma Lyytinen syntyi Kuopiossa Toivo Lyytisen ja hänen vaimonsa Selman, ent. Varonen, o.s. Heikkinen, ainoana yhteisenä lapsena; hänen äidillänsä oli edellisestä avioliitosta poika, joka siis oli Jorman velipuoli. Äiti Selma Lyytinen (Varonen) oli soittanut pianoa tanssiorkesterissa ja mykkäfilmien aikaan elokuvateattereissa.

Kansakoulun jälkeen Jorma Lyytinen kouluttautui sähköasentajaksi ja työskenteli ainakin Kuopion Hankkijan palveluksessa, missä hän putosi kerran telineiltä ja loukkasi päänsä, minkä jälkeen pääkivut jäivät vaivaamaan häntä koko loppuelämäksi. Hän lauloi aluksi kirkkokuorossa, mutta joutui eroamaan siitä soitettuaan uruilla harjoituksissa Mustat silmät -romanssia.

Nuori laulaja esiintyi Kuopion ja sen lähiympäristön tanssilavoilla, kunnes Toivo Kärki keksi Lyytisen kyvyt kaupungissa järjestetystä iskelmälaulukilpailusta. Voitettuaan kilpailun aloitteleva laulaja siirtyi asumaan Helsinkiin.

Helsingissä Lyytinen opiskeli vakavasti klassista laulua ja otti myöhemmin yksityistunteja Ture Aralta, Jorma Huttuselta ja Antti Koskiselta. Hän kiersi aluksi maan tanssipaikkoja Matti Viljasen ja Ronnie Kranckin jo maineikkaitten yhtyeitten laulusolistina, kunnes hän sai 1960-luvun alussa oman yhtyeen, jossa soitti mm. Martti Metsäketo.

Jorma Lyytisen ensilevytys, josta ei vielä tullut kovin tunnettua, oli elokuvasävelmä Anastasia; levytys sai nimimerkki Pyörittäjältä eli Mauno Maunolalta tällaisen arvostelun: "Kääntöpuolella voimme todeta Jorma Lyytisen omaavan hyvän ääniaineksen. Annos pehmeyttä ja tunnetta olisi kenties tehnyt säväyksen naisiin yleensä ja Anastasiaan erikoisesti. Mutta hyvä näinkin." Varsin hyvin menestyivät jo sitten saman levyn (Decca SD 5398) molemmat puolet, italialaisperäinen Hiekkaa-tango (säv. Mario Micheletti, suom. Saukki) ynnä kotimainen Kärjen ja Helismaan Kuutamotango, jotka kirvoittivat Pyörittäjältä tällaisen yhteisarvostelun: "Mainioita tangoja molemmin puolin. Erikoista lisäksi se, että Kari Aavan on luonteeltaan paljon valoisampi kuin kääntöpuolen ulkolainen. Jorma Lyytisellä on — taisin sen jo sanoakin — varteen-otettava ääniaines. ”Ääni on lahja Herralta, liioinkin laulunääni”, totesi Nummisuutarin Eskokin. Mutta kyllä siihen silti voi tehdä pikku parannuksia ja korjauksia olematta tahditon, vai mitä arvelette?" Levy Baikalin kulkuri / Muistojen tuhkaa (Philips PH 340538) sai sitten Pyörittäjän jo antamaan kunnon tunnustuksen Lyytiselle: "Jorma Lyytistä en olisi osannut tuntea äänestä, ellei nimi olisi etiketissä. Hänhän on jo aivan oikea laulaja. Mainiota! Olen aina ollut sitä mieltä, että monelle laulajalle olisi ollut edullista jättää kymmenen ensimmäistä levytystä tekemättä ja alkaa vasta yhdennestätoista. Kai Lyytinenkin on samaa mieltä?"

Jorma Weneskoski järjesti Lyytiselle sen ajan olossa poikkeuksellisen parin kuukauden esiintymismatkan Saksan Demokraattiseen Tasavaltaan, Itä-Berliiniin; vastavuoroisesti sieltä tuli meille esiintymään itäsaksalainen kokoonpano.

Jorma Lyytisen ura jäi varsin lyhyeksi, vain noin kahdeksan vuoden pituiseksi. Hänen viimeiset levytyksensä juhannuksena 1965 olivat Älä unhoita ja nimimerkki Kullervon jo 1950-luvulta peräisin ollut tango Sanoja vain.

Lyytisen elämä päättyi varhain, vain 29 vuoden iässä, kaupunkikaasumyrkytykseen Helsingin Punavuoressa. Erkki Pällin mukaan kyseessä oli itsemurha, mutta tapaus on saattanut olla vahinkokin. Hänen ruumiinsa on haudattu synnyinkaupunki Kuopioon.


Sanottua
Näin nimeämätön kirjoittaja esitteli Matti Viljasen yhtyeen solistin Musiikkiviestissä: "Laulaa julkisesti ja klinkuttaa pianoa yksityisesti. Erikoisharrastus: puhua savonkieltä. Tavallinen harrastus: tanssi."


Valikoitu diskografia
Jorma Lyytinen ja Decca-orkesteri, joht. Matti Viljanen (1957): Anastasia, hidas foksi. Säv. Alfred Newman, alkup. san. Paul Francis Webster, suom.  Solja Tuuli [= Sauvo Puhtila], sov. Matti Viljanen. Decca SD 5393.

Jorma Lyytinen ja orkesteri, joht. Arthur Fuhrmann (1961): Baikalin kulkuri (По диким степям Забайкалья), valssi. Säv. & alkup. san. trad. (venäläinen kansanlaulu), suom.  V. Arti [= K. V. Valve], sov. Arthur Fuhrmann. Philips PH 340538.

Bibliografia ja lähteet
Anon. (1958). "Suosikkiyhtye: Matti Viljanen." Musiikkiviesti 9/1958.

Kononen, Seppo (2004): "Kuopiolaisen iskelmälaulajan Jorma Lyytisen yksinäinen tähdenlento oli kirkas, mutta lyhyt." Savon Sanomat 19.5.2004.
 
Latva, Tony & Tuunainen, Petri (2004): Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY. Jyväskylä. S. 255.

Pälli, Erkki (1999): Riemutoimittaja kuuluisuuksien kintereillä. Kustannusosakeyhtiö Otava. Keuruu. Ss. 59. 

Lisäksi yllä mainittu verkkolähde: Laakkosten sukuseuran sivut.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy