BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Markus Rautio

s. 17.5.1891, Helsinki
k. 14.2.1973, Helsinki

Teksti Jari J. Marjanen (VYS ry)
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiEino Markus Rautio
Oikea nimiMarkus Rautio
TaitelijanimetMarkus-setä (Yleisradion lastenohjelmien juontajana)
SalanimetRaimo Roivio (kirjailijana (ja näyttelijänä?))
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika17.5.1891, Helsinki
Helsingin Suomalaisen realilyseon oppilaaksi1901, Helsinki
Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto1958
Teatterineuvoksen arvonimi1967
Kuolinaika14.2.1973, Helsinki
Roolit ja soittimet
Roolitjuontaja, selostaja, ohjaaja, näyttelijä, laulaja, kirjailija
Linkit
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Muut henkilöyhteydet
Tuomi Elmgren (Elmgren-Heinonen), levytyskumppani
Vaikuttajat
Alexis af Enehjelm, laulaja, radiokollega
Biografia

Markus Raution molemmat vanhemmat, isä Aleksis (Aleksanteri) ja äiti Katri (Vendla Katarina) olivat molemmat näyttelijöitä, joten ei ollut ihme, että vaikka hän kävi Suomen Liikemiesten kauppaopiston, hänen verensä veti näyttämölle ja Suomen Näyttämöopistoon. Hän aloitti teatteriuransa 1912 Kansan Näyttämöllä ja jatkoi ensimmäisen maailmansodan vuosina Suomen Kansallisteatterissa; sitten hän siirtyi muutamaksi vuodeksi Tampereelle, josta hän palasi kuitenkin pääkaupunkiin. Vuonna 1924 hän lähti opintomatkalle Yhdysvaltoihin tutustuakseen elokuvien ohjaamiseen. Palattuaan Hollywoodista Rautio työskenteli jonkin aikaa Suomi-Filmissä, kunnes Alexis af Enehjelm pestasi hänet Suomen Yleisradioon lukemaan uutisia ja kuuluttamaan ohjelmia.

Rautiosta oli tuleva maan tunnetuin ääni. Hän itse luonnehti näin: ”Radio oli minun taikamattoni. Se tempasi minut melkein vastoin tahtoani niin täydellisesti mukaansa, että kaikki siihenastiset suunnitelmani saivat raueta.” Yleisradio muutti v. 1935 Fabianinkadulle taloon, jossa nykyisin sijaitsee Korkein hallinto-oikeus, ja samana vuonna Rautio sai tehtäväkseen suunnitella ja toteuttaa kuunnelmaohjelmiston yhdessä dramaturgin kanssa. Suosituksi tuli yhteisnimimerkki Tuttu Pariston kirjoittama, Raution itse ideoima Suomisen perhe -sarja, joka antoi aiheen viiteen elokuvaankin.

Rautio aloitti suomalaisen kuunnelmailmaisun, Radioteatterin sekä lisäksi uutena ohjelmamuotona radioselostuksen. Teatterineuvoksen arvon hän sai melko myöhäisenä kunnianosoituksena v. 1967.

Raution ”kasvatteja” olivat ensimmäinen pohjoismainen naisradiokuuluttaja Ebba Lilius sekä radioääninä yhä muistetut ”radiokreivi” Carl-Eric Creutz ja Kaisu Puuska-Joki. Uraauurtava tehtävä oli suora lähetys Suomenlahden eteläpuolelta Tallinnasta. Kaikkein parhaiten Rautio muistetaan kuitenkin Markus-setänä, joka aloitti ensimmäisellä lastentunnillaan 1. joulukuuta 1926, aluksi sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta myöhemmin yksinomaan suomeksi, jolloin jokaviikkoisen ohjelman alkamisajaksi vakiintui torstai kello 18. Markus-setä järjesti lastentuntiensa lähetyksiä ympäri maata, ja ajan oloissa hän sai uranuurtajana legendaarisen maineen, ja hänen lapsille esittämänsä kehotus kaurapuuron syömisestä jäi monen lapsisukupolven mieleen pysyvästi. Hän pyrki olemaan lepertelemättä lapsille ja käyttämään hyvää äidinkieltä. Lastentunneilla esitettiin Raution kirjoittamia satuja ja satunäytelmiäkin. Markus-sedän läksiäisiä vietettiin Helsingin Messuhallissa 30. joulukuuta 1956, ja juhlassa esiintyi "isoja ja pieniä lapsia" ohjelman historian alusta saakka.

Raution parikymmentä levytystä keskittyvät 1920- ja 1930-luvun vaihteeseen, lähinnä vuoteen 1929. Rukkaset saanut innoitti myöhemmin M. A. Nummista tekemään oman versionsa tästä trad-kappaleesta. Kirjailijana Rautio laati näytelmiä, satuja, tarinoita ja muistelmia.

Sanottua

Muistellessaan työtoveriansa Alexis af Enehjelmiä Rautio tuli samalla kertoneeksi omastakin toiminnastaan radion alkuaikoina ennen toista maailmansotaa: "Ohjelmaviikkojen laatiminen oli meille molem­mille vaikeata työtä, sillä radiotähtiä ei ollut ollen­kaan ja radiota ymmärtäviä ohjelmansuorittajia vielä vähemmän. Niinpä itse jouduimme tuon tuostakin remmiin, usein ilman mitään valmisteluja, kun ohjel­maan valittu henkilö oli jänistänyt. Sen aikaiselle ohjelmansuunnittelulle olivat ominaista joustavuus ja improvisointi."

Valikoitu diskografia
Rautio teki 21 levytystä v. 1929—1932. Tunnetuimmat niistä ovat:

Yrjön orkesteri, kertosäe Markus Rautio (1929): Raatikkoon, blues. Kansanlaulu, sov. Yrjö Gunaropoulos. Columbia 17804.

Markus Rautio, säest. Helsingin Polyphon-orkesteri, joht. Erkki Linko (1929): Rukkaset saanut. Kansanlaulu. Polyphon XS 42850.

Bibliografia ja lähteet
Edellä mainittujen verkkolähteitten lisäksi:

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo (1986): Iskelmän kultainen kirja. Kustannusosakeyhtiö Otava. Keuruu. Ss. 221, 222, 275, 299, 310, 449 ja 478.

Rautio, Markus (1957): Markus-setä muistelee. Kustannusosakeyhtiö Otava.

Silvennoinen, Martti 1967: ”He muistivat Markus-setää. Markus Rautiosta tehtiin teatterineuvos.” Katso 28/1967, s. 17.

Tiilikainen, Pekka (1962): "Alexis af Enehjelm." Katso 24/1962, s. 6—7.

Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy