s. 1.1.1892, Helsinki

k. 22.3.1942, Helsinki

Lauri Jauhiainen, Ruusut hopeamaljassa -tekstin Ruusuja hopeamaljassa -toisinnoksi täydentäjä
Arvo Kalliola, sävellysten sanoittaja (Veikko Virmajoki)
Robert Konno, veli
Dagmar Parmas, sävellysten sanoittaja
Eugen Malmstén, sävellysten ja sanoitusten esittäjä

Georg Malmstén, teosten esittäjä; soittokuntakollega

Hannes (Johannes) Konno oli monipuolinen torviseitsikko- ja puhallinmusiikkimies, joka vaikutti 1920-luvun lopun ja 1930-luvun iskelmänkin puolella säveltäjänä, sanoittajana, muusikkona ja sovittajana. Hänen teoksistaan tunnetaan parhaiten Erkki Junkkarisen v. 1967 ja toistamiseen v. 1975 levyttämä valssi Ruusut hopeamaljassa, myöhemmin Lauri Jauhiaisen täydentämin sanoin Ruusuja hopeamaljassa.

Johannes Konnon isä oli syntyjään virolainen ja äiti ukralainen, mutta perhe oli silti luterilainen. Hannes Konnosta ja koko perheestä tuli nuoren Suomen valtion kansalaisia vasta v. 1920. Hannes ja hänen vanhempi veljensä Robert pääsivät soitto-oppilaiksi Helsinkiin Venäjän armeijan Turun kasarmille (nykyisen Lasipalatsin ja vanhan linja-autoaseman paikalle). V. 1921—1931 Konno toimi Porvoon kaupunginorkesterin sekä VPK:n yhdistetyn orkesterin ja Suojeluskunnan orkesterin kapellimestarina. Helsingissä hän oli 1935—1940 Suojeluskunnan piirikapellimestarina, kunnes joutui eroamaan, minkä jälkeen hänen seuraajakseen tuli Georg Malmstén.

Konnolla oli suuri merkitys 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla iskelmäsäveltäjänä ja -sovittajana sekä sanoittajanakin. Perinteisen torviseitsikon ja puhallinorkesterin joutuessa väistymään hän omaksui nopeasti "haitarijatsin" ja organisoi Suomi Jazz Orkesteri -levytysorkesterin, jolle hän teki v. 1928 ensimmäiset iskusävelmänsä. Dallapé-yhtyekin levytti hänen sävellyksiänsä. Konnon nimissä levytettiin toistasataa kappaletta, minkä lisäksi hän on ilmeisesti myynyt kertakorvauksella useita sävellyksiään, jolloin tekijää ei levyetiketeissä ole lainkaan mainittu (ja sanoittajia ei tuolloin yleensäkään juuri mainittu). Milloin Konno ei itse kirjoittanut sanoituksia sävelmiinsä, asialla olivat sellaiset merkittävät tekijät kuin Dagmar Parmas-Saarnio, R. R. Ryynänen, Veikko Virmajoki eli Arvo Kalliola ja jossain määrin kiistanalainen nimi tai salanimi Jouko Kukkonen.

"H. Osmon" suomenkielinen sanoitus Olavi Virran levyttämään ikivihreään Teetä kahdelle -foksiin joutui aikoinaan Yleisradiossa soittokieltoon "uskallettuna" pidetyn tekstin vuoksi: "Tyttösen mä toivon sulle, / pojan varmaan suothan mulle..." Myöhemmin M. A. Numminen lauloi oman toisintonsa samoin sanoin.

Hannes Konno kuoli 50-vuotiaana oman käden kautta 22.3.1942. Hänet haudattiin Hietaniemen hautausmaalle.

"Trumpetin- ja kornetinsoittajana hän [Konno] oli erittäin taitava. Kertoman mukaan hän pystyi ottamaan pöydän reunalla olevasta kornetista kolmiviivaisen e:n koskematta soittimeen käsillään." (Kari Ketolan esittelyteksti.)

Georg Malmstén ja Dallapé-Harmonikkaorkesteri (1933):  Pihapihlaja, valssi. Säv. & san. Hannes Konno. Columbia G-3215-F.

A. Aimo [= Aimo Andersson] ja Dallapé-orkesteri (1937): Arpiset haavat, valssi. Säv. & san. Hannes Konno. Odeon A 228281.

Eugen Malmstén ja Rytmi-Pojat Eugen Malmsténin johdolla (1938): Saariston tyttö, merimiesvalssi. Säv. H. Osmo [= Hannes Konno], san. Ari Saarni [= Dagmar Parmas-Saarnio], sov. Roope Esko [= Robert von Essen]. Columbia DY 265.

Olavi Virta, säest. Bruno Laakko ja hänen orkesterinsa "Lepakot" (1939): Teetä kahdelle (Tea for Two), foksi. Säv. Vincent Youmans, suom. H. Osmo [= Hannes Konno], sov. Bruno Laakko. Columbia DY 279.

Erkki Junkkarinen (1967): Ruusut hopeamaljassa, valssi. Säv. H. Osmo [= Hannes Konno], san. Ari Saarni [= Dagmar Parmas], sov. K. Valkama. Scandia KS 719.

Gronow, Pekka — Lindfors, Jukka — Nyman, Jake (toim.) (2004): Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Hämeenlinna. Ss. 103, 104, 117 ja 302.

Ketola, Kari (2012): "Hannes Konno — unohdettu musiikintekijä." CD-levyn esittelyvihko 28.1.2012.

Tämä kirjoitus keskittyy Konnon merkitykseen iskelmäntekijänä. Kari Ketolan kirjoitus valaisee perusteellisesti hänen toimintaansa puhallinmusiikin säveltäjänä, sovittajana ja kapellimestarina.

Puhallinmusiikin alalta Konnon tunnetuin teos on jääkärien kunniaksi sävelletty Jää hyvästi, isänmaa -marssi. Suojeluskuntamiehen sävellys sai sittemmin uudet sanat, ja marssi tunnetaan työväenlauluna Taistojen tiellä.