BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU
Henkilötiedot

Paavo Einiö

s. 13.4.1925, Helsinki
k. 17.7.2006, Helsinki

Teksti Jari J. Marjanen (VYS ry)
Perustiedot
Nimet
Täydellinen nimiPaavo Juhani Einiö
Oikea nimiPaavo Einiö
Tärkeät päivämäärät
Syntymäaika13.4.1925, Helsinki
Konserttitoimisto Rytmin perustaminen1945, Helsinki
Ensimmäinen Iskelmäkaruselli1954
Kuolinaika17.7.2006, Helsinki
Rytmi-lehden päätoimittajaksi1949, Helsinki
Roolit ja soittimet
Roolittuottaja, toimittaja, johtaja, juontaja
Linkit
Pirkko Kotirinta: muistokirjoitus, Helsingin Sanomat
http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/1773/paavo-eini%C3%B6
Yhteydet muihin musiikkialan vaikuttajiin
Vaikuttajat
Jaakko Salo
Harry Orvomaa, Scandian johtajia
Sauvo Puhtila, Scandian pääsanoittaja
Johan Vikstedt, Scandian johtajia
Muut henkilöyhteydet
Antti Einiö, pikkuveli
Herbert Katz
Brita Koivunen, aviopuoliso
Biografia
Einiö innostui jazzista 1930-luvun lopulla ja perusti ystäviensä kanssa 1945 jazzkerhon. Vuoden 1948 tienoilla hän tuli kertomansa mukaan ystävänsä Johan Vikstedtin kanssa siihen tulokseen, että Suomen Yleisradioon tarvittiin jazzohjelmia: "Marssimme niine hyvinemme radion johdon luo. Mainitsimme ankarasta puutteesta, joka varmasti meidän lisäksemme oli alkanut harmittaa jo muitakin alasta kiinnostuneita. Turhia kainostelematta ilmoitimme myös olevamme halukkaita korjaamaan epäkohdat ja saimme luvan laatia ensimmäiset jazzpakinamme. Tätä me jatkoimme peräti parisen vuotta, mutta sitten alkoikin jo ilmaantua parempia kavereita mikrofonin taakse!" Kummankin miehen "lahjomaton jazzin palvonta" haihtui myöhemmin ja kumppanukset sortuivat Einiön omien sanojen mukaan "kaupallisuuden uhreiksi". Pian syntyivät maamme ensimmäiset julkiset iskelmäkonsertit ja vuonna 1954 pyöri Iskelmäkaruselli ensimmäisen kerran; saman idean pohjalta syntyi elokuva, joka ei tavoitellutkaan elokuvataiteellisia arvoja, mutta tallensi yhä nähtäväksemme aikansa populaarimusiikkia ja sen esittäjiä.

Iskelmäkarusellin kolmannella esityskerralla oli mukana Brita Koivunen, josta oli tuleva Einiön puoliso loppuelämän ajaksi. Einiö on itse kertonut näin: "Soittivat ja kertoivat minulle, että nyt oli löytynyt joku, joka ylitti Doris Daynkin. Enhän minä sellaiselta tohtinut koelaulutilaisuuttakaan kieltää."

Vuonna 1945 Einiö perusti Konserttitoimisto Rytmin, joka toi 1953–69 maahan esiintymään kymmeniä kansainvälisiä jazztähtiä kuten "Duke" Ellingtonin ja Miles Davisin.

Einiö perusti 1950-luvun alkupuolella yhdessä Johan Vikstedtin ja Herbert Katzin kanssa (hieman myöhemmin mukaan tuli Harry Orvomaa) Scandia-Musiikki Oy:n, jonka ensimmäisiä levytyksiä (Scandia KS 202, matriisinumero ks 1) oli Olavi Virran levyttämä Erik Lindströmin ja Saukin Armi, josta oli tuleva Miss Suomi -kilpailujen tunnussävelmä. Scandia oli sekä tietoisesti ensisijaisesti käännöskappaleitten varaan perústunut levy-yhtiö että nuottikustantamo, joka toi maahamme kansainvälisiä tuulia suomalaiskansallisempien Fazerin ja Levytukun (sekä PSO:n ym.) edustaman linjan rinnalle. Scandian voi sanoa luoneen jazz-iskelmän käsitteen. Einiöltä ja Scandiasta oli peräisin myös kultalevyjen jakokäytäntö v. 1960; kultalevyn rajana oli tuolloin 30 000 myytyä levyä.

Paitsi levytuottaja ja johtaja sekä radio- ja tv-toimittaja, Einiö oli ensimmäisiä populaarimusiikista lehtiartikkeleita (ja mm. MMM-vuosikirjaan) kirjoittaneita henkilöitä ja sillä alalla uranuurtajia Olli "Hämeen" (Hämäläisen) ja Mauno "Pyörittäjä" Maunolan ohella. Vuonna 1949 hän ryhtyi henkiin herättämänsä Rytmi-lehden päätoimittajaksi. Einiön ideoimana syntyi tv:n ensimmäinen nuorille suunnattu musiikkisarja Nuorten tanssihetki ja myöhemmin varttuneempaa yleisöä tavoitellut ja hyvin tavoittanutkin Lauantaitanssit 1980-luvun puoleenväliin asti. Muita televisio-ohjelmia, joitten teossa Einiöllä oli merkittävä osuus, olivat ainakin Lauantai-ilta Kestikievarissa, Ralliralli, Laula kanssamme, Tunnussävel ja Lauantai-ilta Mainos-TV:ssä. Hänen yhdessä Vikstedtin kanssa toimittamansa Kaleidoskooppi (1962–1967) sai myöhemmin radio-ohjelmana lähes legendaarisen maineen.

Einiö oli lisäksi innokas jalkapallon ystävä ja kuului vuosikausia Helsingin Jalkapalloklubin hallitukseen. Kalastuskin kuului hänen harrastuksiinsa.

Paavo Einiö menehtyi 81-vuotiaana synnyinkaupungissaan Helsingissä eturauhassyöpään.


Sanottua
Einiö itse Mindele Londonille: — Minä eri ole mitenkään erityisen musikaalinen, tunnustaa Paavo Einiö. Mutta mielestäni se on ainoastaan eduksi valittaessa suurelle yleisölle esitettävät levyt. On olemassa mahdollisuus, että minun ja muiden mielipiteet näissä olosuhteissa osuvat herkemmin yhteen.

Bibliografia ja lähteet
Edellä mainittujen verkkolähteitten lisäksi:

von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo (1986): Iskelmän kultainen kirja. Keuruu. Kustannusosakeyhtiö Otava. Ss. 302, 309, 319, 320, 330 ja 381.

Einiö, Paavo & Orvomaa, Harry (1954): "Jazzin taipaleelta." Kirjassa Mitä · Missä · Milloin 1955. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Otava. Ss. 277—282.

London, Mindele (1963): "Einiön kotikaruselli". Katso 8/1963. Ss. 18—20.

Muikku, Jari (2001): Musiikkia kaikkiruokaisille. Suomalaisen populaarimusiikin äänitetuotanto 1945—1990. Tampere. Gaudeamus Kirja Oy Yliopistokustannus. Ss. 81, 99, 102, 120—123, 125, 140, 151, 198—199, 207 ja 320.

Virkkunen, Urpo (toim.) (1970):  Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Otava. S. 15.



Muut huomautukset
Mitä Missä Milloin 1955 -vuosikirjassa Einiö ja Orvomaa suosittelivat lukijoille (mm.) Louis Armstrongia, Benny Goodmania, Duke Ellingtonia, Billie Holidayta, Dizzy Gillespieä, Lu Wattersiä, Count Basieä, Stan Getziä, Gerry Mulligania sekä kotimaisista esittäjistä Antero Stenbergiä, Gusse Rössiä ja Teuvo Suojärveä.

Paavo Einiölle 1960-luvun alkupuolella esiin nousseet sähkökitarayhtyeet ja nuorisomusiikki olivat vieraita, joten hän otti tätä genreä hoitamaan nuoremman veljensä Antin. Vuonna 1956 Paavo Einiö ei Musiikkiviestissä uskonut rock’n’rollin leviämismahdollisuuksiin, mutta sen sijaan hän vainusi diskomusiikki-ilmiön oikein ja järjesti v. 1966 Tom Hertellin kanssa Kalastajatorpassa maamme ensimmäisen diskon (Discoteca).


Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy