Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry

ANNI SINNEMÄELLE VUODEN 2002 JUHA VAINIO -PALKINTO

Juha Vainion Rahaston myöntämän tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna Anni Sinnemäki. 5000 euron suuruinen palkinto luovutettiin Kotkan Meripäivien Käyn ahon laitaa -konsertin yhteydessä heinäkuussa.

Valintansa perusteluissa rahaston hallitus totesi muun muassa seuraavaa:

Anni Sinnemäki (s. 1973) nousi sanoittajana esiin Ultra Bra -yhtyeen myötä 90-luvun puolivälissä. Yhtyeen musiikki kuulosti alusta lähtien raikkaalta ja erilaiselta. Kuitenkin Ultra Bran laulut toivat jo ensikuulemalta mieleen jotakin läheistä ja tuttua suomalaisille kevyen musiikin ystäville: laulajien voimallinen ja rempseäkin äänenkäyttö, isot puhallinsovitukset ja tavanomaisuudesta poikkeavat soinnutukset, sekä lyyriset ja yhtä aikaa kantaaottavat tekstit toivat mielleyhtymiä 70-luvun alun kotimaiseen rakkaus- ja vallankumouslaulujen kaartiin, varsinkin vasemmistolaisen laululiikkeen hitteihin.

Aivan ensimmäisillä yhtyeen äänitteillä Anni Sinnemäen sanoituksia ei ollut mukana, mutta ensimmäisellä albumilla, vuonna 1996 julkaistulla Vapaaherran elämää -levyllä niitä oli jo puolet materiaalista. Ultra Bran tuotannon rohkeat valinnat suurikokoisesta orkesterista lyyrisiin lauluteksteihin olivat riski, joka kannatti ottaa: syntyi jotakin poikkeuksellista, joka läpäisi myös suuren yleisön eri ikäryhmät. Omintakeisen viisaat, mutta usein myös humoristisen lämpimät tekstit yhdistettynä ammattimaiseen, upeasti sovitettuun musiikkiin koskettavat ja sykähdyttävät kuulijan sisintä vastustamattomalla tavalla.

Sinnemäen teksteissä 90-luvun suomalainen nuori aikuinen pohtii niin moraalia, ihmissuhteitaan kuin kaupallisuuden kiroustakin. Rakkaus puolestaan ilmentyy hänen lauluissaan erittäin lahjomattomalla tavalla: perusiskelmään kuuluvat tähtivyöt ja -yöt kirkuvat poissaolollaan. Sen sijaan Sinnemäki tarjoilee herkullista arkipäivän ironiaa, teräviä, eläviä ja humoristisiakin kieli- ja mielikuvia, joita voi kosketella käsin, nähdä värikuvina ja maiskutella suussa: Anni Sinnemäen tavassa sanoittaa, tekstittää ja kertoa tarina yhdistyy arkinen yllättävyys sekä persoonallinen tinkimättömyys. Hänen tekstinsä osoittavat, ettei aina pidä pitäytyä tiukasti orjalliseen muotoon ja riimiin, jos sanottavan voi sanoa nasevammin toisella tavalla. On vielä huomattava, että Sinnemäen ja säveltäjä Kerkko Koskisen yhteistyössä sanoituksen osuus korostuu - heidän työskentelytapansa kun on sellainen, että teksti syntyy ensin, sitten vasta sävel.

Aiemmin myönnetyt tunnustuspalkinnot:

Juice Leskinen (1991), Hector (1992), Vexi Salmi (1993), Pertti Reponen (1994), Heikki Salo (1995), Gösta Sundqvist (1996), Martti Syrjä (1997), Tero Vaara (1998), Tuomari Nurmio (1999), Pekka Ruuska (2000), J. Karjalainen (2001)

SAUVO PUHTILALLE KUNNIAPALKINTO ELÄMÄNTYÖSTÄ

Juha Vainion Rahaston hallitus myönsi vuonna 2002 tunnustuspalkinnon lisäksi erityisen kunniapalkinnon, jonka sai Sauvo Puhtila tunnustuksena mittavasta ja merkittävästä elämäntyöstään sanoittajana.

Palkinnon perusteluissa todettiin mm. seuraavaa:

Sauvo Puhtila (s. 1928) on sodanjälkeisen aikamme merkittävimpiä sanoittajia, niin alkuperäis- kuin käännöstekstienkin osalta. Hänen elämäntyönsä sanoittajana on tavattoman laaja ja monitahoinen. Mittavan alkuperäistekstimäärän lisäksi Puhtila on jopa enemmän tunnettu ja arvostettu käännösteksteistään, joita hän kielitaitoisena pystyi tuottamaan usean eri kielen alkuperäisistä. Hän on kääntänyt oopperoita, operetteja, musikaaleja, kuorolauluja, yksinlauluja, iskelmiä, pop/rocklauluja, laulelmia, hengellisiä lauluja, joululauluja, lastenlauluja sekä kansanlauluja.

Puhtilan laaja originaalitekstituotanto käsittää mm. musikaalilauluja, iskelmiä, Eurovision laulukilpailun Suomen edustuslauluja, elokuvalauluja, kuorolauluja, lastenlauluja, laulelmia sekä jumalanpalvelusmessun.

Hänen työskentelynsä ulottuu 1950-luvulta 80-luvulle asti, ja onkin syytä olettaa, että Puhtila on tuotannoltaan mittavin, ja musiikinlajien suhteen laajimmalla kirjolla työskennellyt sanoittajamme. Levytettyjäkin tekstejä on jo noin kaksi tuhatta, yksittäisten tekstien lukumäärän noustessa arviolta noin kaksinkertaiseksi.

Puhtila ei luonut erityistä yhteistyösuhdetta kehenkään säveltäjään, vaan hän teki monelle, kuten myös monelle yhtiölle usealla nimimerkillä. Oman nimensä ohella hän on käyttänyt noin tusinaa nimimerkkiä, joista lempinimenäänkin käytössä oleva Saukki on tunnetuin. Muita keskeisimpiä ovat Solja Tuuli, Pekka Saarto, Veikko Vallas, P. L. Saarinen, A. Ojapuu ja Timjami.

Usean nimimerkin käyttö on osaltaan haitannut Sauvo Puhtilan tuotannon mittavuuden, tason ja merkityksen huomaamista, kun tekijä ei ole henkilöitynyt selkeästi. Voidaankin sanoa, että hänet on usein unohdettu puhuttaessa suomalaisesta laululyriikasta, kotimaisista sanoittajista, tai suomalaisen musiikin ja kulttuurin vaikuttajista jopa.

Puhtila on myös tietoisesti pitänyt itsensä lähes tyystin poissa julkisuudesta - siksikin, että hän teki päätoimensa Yleisradion palveluksessa, nuorten radion toimittajasta radio 1:n viihdeosaston päälliköksi edeten.

Sauvo Puhtila on aina ollut – ja edelleen on – lähes ylivoimaisen tekniikkansa, rikkaan ilmaisunsa, sekä kauttaaltaan esiin nousevan tyylikkyytensä takia niin asiantuntijoiden kuin kollegoidensa suuresti arvostama ja kunnioittama. Hänen laululyriikkansa on laajasti vaikuttanut kulttuurissamme sitä rikastuttaen.