Tekijöiden
juhlaa koko vuosi
Katsaus
Elvis ry:n 50v-juhlavuoden tapahtumiin 2004
Säveltäjät
ja Sanoittajat Elvis ry juhli 50-vuotista taivaltaan vuonna 2004 lukuisin
konsertein ja tapahtumin. Juhlavuoden tunnus oli ”Laululla on tekijänsä” ja
vuoden suojelijana toimi Tasavallan Presidentti Tarja Halonen.
Keväällä
kahdeksan Lauluntekijäklubia
Tapahtumat
aloitti Lauluntekijäklubi Kultuuriareena Gloriasssa 28.1., jolloin kuultiin
Anna-Mari Kähärää, Tuomari Nurmiota sekä Make Tommilaa ja Harri Hyllistä. Kähärää
säestivät Marzi Nyman ja Jarmo Saari. Yllärinä kuultiin myös Katriina Honkasta
ja Ilkka Tenhusta sekä Jussi Sydänmäkeä ja Janne Louhivuorta.
Demarissa
Rolf Bamberg luonnehti juhlavuoden avausta toiveiden täyttymiseksi.
Huippufiilis syntyi hyvästä kontaktista yleisön ja artistin välillä,
molemminpuolisesta läsnäolon tunteesta, kiitollisesta kuuntelutilanteesta,
asiallisesta aikataulusta ja hyvästä musiikista. ”Gloriassa palaset loksahtivat
kohdalleen, joten aika sankkana joukkona avausillaksi paikalle löytäneet
singer-songwriter -henkisen musan ystävät saivat mannaa mahan täydeltä”,
Bamberg kirjoitti.
Lauluntekijäklubeja
järjestettiin kevään aikana kahdeksan ja syksyllä kaksi. Kevään aikana lavalla
kävivät lauluntekijät Juha Lehti, Iiris Brocke, Riikka Hänninen, Timo
Kiiskinen, Kari Tuomisaari, Jim Pembroke (yhdessä Rekku Rechardin ja Pekka
Pohjolan kanssa), Lasse Kurki, Jo Hope, Otto Donner, Dave Lindholm, Maritta
Kuula, Anna-Kaisa Liedes, Laura Antikainen, Pave Maijanen, Tuure Kilpeläinen,
Merzi Rajala, Tommi Lindell, Heikki Salo, Iiro Rantala, Maarit ja Sami
Hurmerinta, Lasse Mårtenson, Merja ja Pekka Laaksonen, Ville Leinonen, Jussi
Hakulinen, Esa Kaartamo, Maija Ruuskanen, Kimmo Pohjonen, Arto Järvelä, Erkki
Rankaviita, Sirkka-Liisa Sass ja Mikko Perkoila.
Juhlavuoden
aikana järjestettiin myös lukuisia yhteistyökonsertteja, joista ensimmäinen oli
Pori Sinfoniettan lastenkonsertti 29.1. otsikolla ”Lentävä matto”. Jussi
Rasinkankaan säveltämät lastenlaulut on sinfoniaorkesterille sovittanut Petri Juutilainen,
joka myös johti orkesteria.
Kihauksessa
pienen ihmisen puolella
Rääkkylän
Kihauksessa pidettiin 9.7. lauluntekijöiden konsertti, jonka otsikkona oli
juhlavuotemme motto ’Laululla on tekijänsä’. Kunnan liikuntahallin noin
nelisatapäinen yleisö sai kuulla Pentti Rasinkangasta, Hannu Seppästä, Timo
Kiiskistä, Jarkko Martikaista, Mikko Perkoilaa ja Sirkka-Liisa Sassia. Lisäksi
kuultiin Sirkka-Liisan laulujen esittäjänä myös Noora Raikamoa sekä säestäjänä
Michael Kujawaa.
Karjalainen-lehdessä
11.7. Suonna Kononen arvioi konserttia mm. näin: ”Jo pelkkä Laululla on
tekijänsä -konsertti maksoi takaisin tämänvuotisessa Kihauksessa rumuamisen
vaivan. Kuusi laulaja-lauluntekijää pisti vuoron perään parastaan: esimerkiksi
Hannu Seppäsen ’Se tehtih itte’ tai Timo Kiiskisen ’Paremmalla rannalla
kartanon mailla’ jäivät mieleen luikertelemaan tavalla, jolla ilmiselvästi
loistavat mutta ensimmäistä kertaa kuulolle sattuvat laulut jäävät.”
Illan
vauhdikkaimmalla tuulella oli Konosen mukaan Sirkka-Liisa Sass: ”mieleenpainuvin
oli Sassin oma tulkinta ’Pieruhumpasta’.”
Kononen päättää arvionsa toteamalla, että niin Sassin, Rasinkankaan kuin
Perkoilan lauluissa irvailtiin pankeille sekä Lions- ja Rotary-meiningille.
”Jotkut ovat vielä pienen ihmisen puolella”.
Kaustisen
taiteellinen menestys
”Erinomaisen
epäkaupallinen, hieno ja haastava konsertti, joka omalta osaltaan nosti
tämänvuotisten juhlien taiteellista tasoa. Tällaista totaalitavaraa ei kuule
Kaustisellakaan joka vuosi.”
Näin
ylisti Tero Hautamäki Ilkka-lehdessä 13.7. konserttia ’Uusia sävelmiä vanhoille
soittimille’, joka pidettiin Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 9. heinäkuuta.
Tähän konserttiin Elvis ry oli tilannut sävellykset Ilona Korhoselta, Matti
Kontiolta ja World Mänkeri Orchestralta.
Kuulijoita Kaustinen-saliin olisi mahtunut enemmänkin, mutta paikalle
saapuneet olivat haltioissaan. Hautamäen mukaan illan teokset eivät edustaneet
”kansanmusiikin mainstreamia, vaan rohkeaa uutta musiikkia reunoilta ja
rajoilta.”
Korhosen
’Kansallis-Sarja’ tarjosi kirjoittajan mukaan ”illan kauneimpia sävyjä” ja
”lähti upeaan lentoon”. Matti Kontion ’Kalliomaalaus’ ”kuulosti 70-lukulaiselta
sinfonisen jylhästi jyrähtävältä etnojazzprogefuusiolta maan huippumuusikoiden
tulkitsemana”. World Mänkeri Orchestran ’Vaiheita’ kuulosti
free-improvisaatiolta ja siltä, että ”muusikot olisivat vain sopineet
pyrkivänsä tiettyyn tunnelmaan, joka sitten lavalla synnytettiin.”
Kaustisen
konsertista nautti myös Aarne Laurila, joka kirjoittaa Uutispäivä Demarissa
20.7. mm. näin: ”Korhonen ilmensi Kansallis-Sarjassa hyvinkin paljon hyvinkin
vähällä, jopa hetkittäisellä äänettömyydellä.”
Kotkan
meripäivät, Hamina-Tattoo, Taiteiden yö
Juhlavuoden
yhteistyötapahtumia olivat kesällä myös ’Käyn ahon laitaa’ -konsertti Kotkan
meripäivillä, ’Ota löysin rantein’ -konsertti Hamina-Tattoossa sekä ’Elvis
Oopperassa’ Taiteiden yössä.
Viimeksimainitussa
olivat Kaartin soittokunnan solisteina Sari Kaasinen, Kikka Laitinen ja Petri
Laaksonen esittäen kukin omia laulujaan - Petrin sävellyksissä sanoittajina
Turkka Mali, Jori Nummelin ja V.P. Lehto - sekä elvisläisiä ikivihreitä George
de Godzinskystä Rauno Lehtiseen ja
Junnuun. Ulkoilmakonsertin
ajaksi kaatosade onneksi taukosi ja yleisöä oli Ooppera-talon amfiteatterissa
todella runsaasti, arviolta jopa viisisataa. Raikuvimmat taputukset keräsi
solistien yhteisesitys Georg Malmsténin ja R.R. Ryynäsen ’Mikki-hiiri
merihädässä’ -laulusta.
Hamina-Tattoon
konsertissa pääosassa olivat Veikko Lavi ja Juha Vainio. Kaikki muutkin
konsertin säveltäjät ja sanoittajat olivat kymenlaaksolaisia. Konsertin
ohjelmalehtisessä kiteytetään mm. näin: ”Meille suomalaisille oma kotimainen
kevyt musiikki on erittäin tärkeää. Viihdemusiikin säveltäjät, sanoittajat ja
esittäjät toimivat usein herkin mielin kuulijoidensa tunteiden tulkitsijoina,
jolloin kuulijat voivat eläytyä ja omaksua musiikin sanoman omiksi
ajatuksikseen ja tunteikseen.”
Syksy toi
Mörri-Möykyn ja paljon muuta
Kesän
vaihduttua syksyyn juhlavuosi jatkui 2. syyskuuta Mikkelin kaupunginorkesterin
konsertilla ’Elvis elää Suomessa’. Konsertin solistina oli Markus Allan,
kapellimestarina Jani Uhlenius, joka yhdessä Riku Niemen kanssa oli tehnyt
konserttiin yhdeksän uutta tangosovitusta.
Syyskuun
26. päivä oli Järvenpää-talossa Sibelius-Viikkojen lastenkonsertti
’Mörri-Möykky’, jossa Tapiolan kuoro esitti Marjatta Pokelan lauluja. Lisäksi
kuoro esitti kolme uutta Elvis ry:n tilaamaa lastenlaulua. Sali oli lähes
täynnä ja tunnelma korkealla, yleisön joukossa liikuttui myös Martti Pokela.
Suku oli vahvasti edustettuna lavallakin, kun konsertin juonsi Soila Sariola ja
hänen lisäkseen solisteina olivat myös siskonsa Meri Sariola sekä äitinsä
Eeva-Leena Pokela. Marjatan laulut oli kuorolle sovittanut sen johtaja Kari
Ala-Pöllänen. Jani Uhleniuksen orkesteri säesti osassa lauluja.
Kantaesityksinä
kuultiin kolme hienoa uutuutta lapsi- ja nuorisokuorolle. Seuraavassa laulut,
tekijät ja tekijöiden oma luonnehdinta teoksestaan:
Raimo
Ahonen (säv.) ja Leena Laulajainen (san.): ’Suuren joen rannalla’
-
”Laulussa sukelletaan sadun ja myytin alkulähteille. Lapsi kohtaa yksisarvisen
suomalaisessa jokimaisemassa, mutta ei ole varma oliko näky totta vai unta.
Lapsi kutsuu yksisarvista marinkielellä
’ek uremys tangem’, mikä tarkoittaa ’tule luokseni takaisin’.
Sanna Salmenkallio
(säv.) ja Heli Halkosalmi (san.): ’Riemu, raivo ja rauha’
-
”Arjessa lapsi joutuu tilanteisiin, ’aikuisten asioihin’, joissa lapsella ei
ole äänioikeutta, mutta läsnäolopakko. Leikin kautta lapsella on mahdollisuus
purkaa kokemaansa, selvittää itselleen, miksei aikuisten tarvitse sopia, vaikka
se lapsilta aina vaaditaan.”
Hannu
Sepponen: ’Uu Beibi’
-
"Nukkumattien veljeskunta joutuu iltakoulun budjettiriihessä ankarien
säästöleikkausten pelinappulaksi. Tästä kärsii luonnollisesti ensimmäiseksi maan
suurin puolue: nukkuvien puolue! Laulun päähenkilö on yksi viaton
(yö)sijaiskärsijä. Hänen tarinansa johdattakoon kuulijat unen ja valveen
rajatilaan. Siellä asuu lapsiperhe, jonka sateenkaaressa kimmeltää arjen
väsymys ja juhla! Laulun musiikillinen anti keinuu z-mollissa antautuen kuitenkin lopussa häpeämäiseen
X-duuriin!"
Tuusulanjärven
Viikkouutisissa Maija Ankkuri arvioi konserttia mm. näin: ”Marjatta Pokelan
lauluista tehdyt uudet sovitukset tempasivat pikkuhiljaa täysillä pauloihinsa.
... Eeva-Leenan, Soilan ja Merin yhteisesityksenä kuultu jodlaus taisi olla
monelle pikkukuulijalle uutta. ... Vanhojen tuttujen laulujen lomaan sijoitetut
kantaesitykset poikkesivat täysin Marjatta Pokelan tyylistä. Erinomaisesti
kuorolle sopivia uusia lauluja luotaessa tuskin ajateltiin, että ensimmäiset
kuulijat olisivat kovin nuoria. Pienten lasten kiinnostus herpaantui jonkin
verran kahden ensimmäisen laulun aikana. Viimeisenä kuultu ’Riemu, raivo rauha’
sai sentään jopa kaikkein nuorimpienkin huomion. ... Kokonaisuutena tunnin ja
vartin kestänyt konserttikokemus oli aikuisellekin miellyttävä kokemus.”
Anna-Marin
ja Pekan 25v -taiteilijajuhla
Lokakuun
2. päivä kuultiin suomalaisen gospel-musiikin voimakaksikon Anna-Mari Kaskisen
ja Pekka Simojoen lauluja heidän 25-vuotistaiteilijakonsertissaan
Kulttuuritalossa Helsingissä. Suomen Lähetysseuran järjestämän konsertin
solisteja olivat Maria Laakso, Juha Tapio, Hanna Ekola, Petri Laaksonen,
Alabasteri, Exit, EtCetera, Jakaranda, Mikko Salmi, Ami Aspelund, Monica Aspelund,
Teleks ja Fredi.
Ja totta
kai myös Anna-Mari ja Pekka nähtiin lavalla. Sellainen yllätyskin heille oli
järjestetty konsertin lopuksi, että Anna-Marilta pyydettiin teksti tuon hetken
tunnelmista ja sen valmistuttua Pekan tehtävänä oli säveltää ja esittää se. Ja
hetkessä syntyi mainio laulu, joka sai aikaan suosionosoitusten myrskyn
loppuunmyydyssä salissa. Konsertin tuotto käytettiin Tasauspäivä-keräykseen ja
myöhemmin syksyllä jatkettiin Kaskisen ja Simojoen 25-v-juhlakiertueella eri
puolilla maata.
”200
minuuttiin monta huippuhetkeä”
Sitten
olikin jo aika Elvis ry:n 50v-juhlakonsertin, joka pidettiin 5.10.
Tampere-talossa. ’Laululla on
tekijänsä’ -konsertti alkoi illalla klo 20 ja sitä ennen oli jo tapahtunut
monenlaista.
Puoli
kahdelta lähti seitsemän bussillista kutsuvieraita Helsingistä kohti Ylöjärveä
ja Akun tehdasta. Hiukan myöhemmin lähti kolme bussillista samaan kohteeseen
Tampereen rautatieasemalta. Akun tehtaalla yhteensä lähes kuudensadan hengen
joukko viihtyi kaksi ja puoli tuntia, minkä jälkeen siirryttiin Tampere-taloon.
Kokonaisuudessaan
kutsuvieraiden määrä nousi lähes seitsemäänsataan, kun mukaan lasketaan nekin,
jotka tulivat suoraan Tampere-taloon. Elvis ry:n jäseniä ja heidän puolisoitaan
oli mukana kolmisensataa ja Teoston henkilökuntaa puolisoineen noin
seitsemänkymmentä. Kutsuvieraita ja lipunostaneita oli yhteensä lähes 1.500.
Tampere-taloon mahtuu 1750 henkeä.
Juhlakonsertti
ja Akun tehtaan tilaisuus noteerattiin lehdistössä varsin laajasti ja
näkyvästi. Haaviimme ovat kulkeutuneet sanomalehdistä Aamulehti, Ilta-Sanomat,
Iltalehti ja Demari. Etukäteen kirjoittivat ainakin Helsingin Sanomat,
Tamperelainen ja Ylöjärven Uutiset.
Varsinainen
konserttiarvio julkaistiin Aamulehdessä ja Demarissa. Jussi Niemi (AL 7.10.)
nostaa esiin mm. Hectorin ’Kuunnellaan vaan taivasta’, Tuomari Nurmion ’Arabian
kuu’, Mikko Perkoilan ’Nimismiehen murhe’ ja Dave Lindholmin ’Pieni ja hento
ote’. Illan odottamattomin veto oli Niemen mielestä Pinnin Poikien Kimmo
Pohjosen ja Arto Järvelän ”afrikkalaisviisu” Gogo 5. Niemi kehuu myös poikien
ja Kari Tapion esitystä ’Vanha salakuljettaja Laitisesta’ (Kärki-Vainio) sekä
Kari Tapion tulkintaa Erik Lindströmin säveltämästä ja Saukin sanoittamasta
’Etkö uskalla mua rakastaa’, joka ”on yksi unohdetuista suomi-iskelmän
helmistä.”
Niemi
jatkaa: ”Huippua oli myös Yrjö Hjeltin loistavalle Johanna Iivanaiselle
sovittama Yöbravuri [Jussi Hakulinen] ’Joutsenlaulu’. ’Mörri-Möykky’ [Marjatta
Pokela] Club For Fiven a cappella -luentana oli hauska siinä missä Tapani
Kansan riisuminen ja yleisön kättely omassa ’Veikko Niemisessään’ [Kansa -
Tokazier] oli ... sanoisinko jännittävää.” Kriitikko kehuu konserttiarviossaan
myös Markku Johanssonin johtamaa Vantaan Viihdeorkesteria.
Rolf
Bamberg (Demari 7.10.) kirjoittaa:
”Tampere-talo
veti ison kutsuvierasjoukon ohella kitaansa satapäin kansaa myös musiikin
kuluttajapuolelta, joten sali oli kutakuinkin täynnä ...”. Bambergin mukaan
konsertti oli yli-ylipitkä ... ”Vaan mahtui siihen noin 200 minuuttiin monta
huippuhetkeä..”. Bamberg nostaa esiin osittain samoja nimiä kuin Aamulehden
Jussi Niemi, mutta myös muita:
”Konsertin
ehdottomia onnistujia olivat myös Timo Turpeinen vaikuttavalla tulkinnallaan
Kaj Chydeniuksen säveltämästä ja Ilkka Kylävaaran ... sanoittamasta laulusta ’On Eliten pöydässä paikka’.
Naissolistista voimaa kuultiin kahdessa ikäpolvessa Maaritin ja Johanna
Iivanaisen hienoissa esityksissä ...”. Heikki Salon tulkinta Juicen modernista
kupletista ’Vassaaja konepajalla’ oli Bambergin mukaan ”asianmukaisen rento”.
Illan juontajia Minna Lindgreniä ja Jukka Virtasta kirjoittaja luonnehtii
”nokkelasanaisiksi.”
Aikakausilehdistä
juhlapäivästämme kertoivat ainakin Apu, Anna, Me Naiset, Katso, Oho ja
Yhteishyvä. Avussa toimittaja Hannu Koskela kirjoitti mm. näin: ”Lauluilla on
tekijänsä, muistuttivat Jukka Virtanen ja Kari Tapio. Molemmille viihde on
elämäntapa, mutta myös työtä. Siksi miehet painottivat Elviksen tärkeyttä.
Kyseessä on huvittajien leipä.”
Kaiken
kaikkiaan sanomalehdet huomioivat juhlapäivämme ainakin 12.000
palstamillimetrin verran (= 12 metriä yhtä palstaa) ja aikakausilehdet yhteensä
seitsemän sivun verran. Tämän lisäksi kuultiin useita radiohaastatteluja
ainakin Radio Suomen valtakunnallisissa lähetyksissä sekä Tampereen ja Turun
maakuntaradioissa.
Juhlakonsertti
lähetettiin runsaan kahden tunnin lähetyksenä ja Timo Suomen ohjauksena TV2:ssa
ja vajaat kaksituntisena Radio Suomessa.
Kaksitoista
kantaesitystä Jazzilla on tekijänsä -konserteissa
Bussit
juhlakonsertista Tampereelta saapuivat Helsinkiin yhden jälkeen yöllä. Heti
seuraavana aamuna alkoi Helsingissä Elvis ry:n isännöimä pohjoismaisten
tekijäjärjestöjen NPU-kokous. Tiukkaa asiaa tuli näin juhlien lomaan.
Samana
iltana 6. lokakuuta jatkettiin Umo Jazz Housessa kolmen illan konserttisarjaa
Jazzilla on tekijänsä. Nämä Elvis järjesti yhdessä Suomen Jazzliiton, Umon ja
Fimicin kanssa.
Ensimmäisenä
iltana kuultiin Seppo Paroni Paakkunaista ja Kareliaa, Matti Kontion
Kalliomaalaus toisena esityksenä (kantaesitys siis Kaustisella 11.7.) sekä M.A.
Nummista ja Pedro Hietasta.
Paronikin
tarjosi yleisölle kahden teoksen kantaesitykset. Jukka Hauru arvioi Hesarissa
8.10. otsikolla ”Paroni Paakkunaisen upeat uutuudet”.
”Paakkunaisen
kaksi uutta teosta olivat hänen parhaitaan miesmuistiin. Niissä
tilkkutäkkimäisestä kollaasitekniikastaan tuttu Paakkunainen onnistui nivomaan
yhteen musiikillisen elämänsä monet langat. ... ”kypsiä, ehjiä ja täyteläisiä
olivat uudet teokset. Niissä etno, jazz, free ja moderni konserttitekstuuri ja
laulullinen virsimäisyys sulautuivat ehjäksi kokonaisuudeksi. ... Tässä häntä
auttoi mainiosti soittanut Karelia, jota ei 1980-luvun jälkeen ole lavalla
nähtykään.”
Kareliassa
soittivat Esa Kotilainen, Eerik Siikasaari, Matti Kontio, Judo Wasama ja Mikko
Hassinen sekä Seppo Kantonen, joka Haurun mukaan ylsi ”hämmästyttävään
suoritukseen.”
Kontion
teos ei Haurun arvion mukaan yltänyt ”aivan Paakkunaisen tasolle.” Numminen oli
hänen mielestään ”taas nerokkaasti aivan omalla alallaan. Mikään ei ole
perustavanlaatuisempaa kuin määritellä itsellee oma ala.”
7.10.
kuultiin kolme uutta Elvis ry:n tilaamaa teosta triosta sekstettiin. Säveltäjät
olivat Kari Ikonen, Pekka Pohjola ja Olavi Louhivuori. Tilaus oli sisältänyt
sen, että säveltäjät eivät itse soittaneet teoksissaan, vaan olivat
luovuttaneet valmiin esitysmateriaalin muusikoille.
Jukka
Haurun (HS 9.10.) suosikki oli Kari Ikosen ’Tangolla päähän’. Se ”iski, vaikka
tango ei tullut mieleenkään. Levylle ja heti!” Teos hyötyi Haurun mukaan
tekijöiden vahvuuksista: ”Ikonen on hieno säveltäjä, mutta ei kumouksellinen
pianisti. Kantonen ei osaa säveltää, mutta on upea pianisti.”
Pekka
Pohjolan ’Confused’ jäi Haurun mieleen ”erikoisesta trumpettien toistoisesta
titauksesta.” Teos ”toi esiin tyypillisiä, heti tunnistettavia pohjolamaisia
laatuja ja harmonioita.” Olavi Louhivuoren ’Yöeläjä’ oli Haurulle ”pikkunätti
kvintettityö, melodinen ja kaihoisa.”
Kolmen
illan ’Jazzilla on tekijänsä’ -sarja päättyi 8.10. Umo Jazz Orchestran
soittamiin seitsemään uuteen tilausteokseen Aleksis Kivi -teemalla ja otsikolla
’Sauna palaa’. Pari päivää myöhemmin tuli kuluneeksi 170 vuotta
kansalliskirjailijan syntymästä, joten samalla juhlittiin niin Elvistä kuin
Aleksista.
Umon
tilaamia uusia teoksia olivat säveltäneet seitsemän ’säveljestä’ Mikko
Hassinen, Kari Ikonen, Eero Koivistoinen, Jukka Linkola, Kirmo Lintinen, Eero
Ojanen, Jarmo Savolainen.
Tästäkin
konsertista Jukka Hauru antoi kiittävät arviot (HS 10.10.): ”Kuulosti siltä,
että Aleksis Kivi -teema olisi innoittanut kaikkia säveltäjiä. Tai sitten jo
se, että saa tilaustyön tehdäkseen on harvinainen kokemus nykyjazzin
säveltäjille. Harvoin jos koskaan saa big band -konsertissa kuulla, että homma
vain paranee kappale kappaleelta. Kaikki säveltäjät tuntuivat uudistuneen ja
ottaneen haasteen vastaan.”
Myös
soittajisto oli Haurun mukaan huomannut saaneensa eteen ”innoittavaa
tekstuuria. Kapellimestari Kirmo Lintinen johtaa eleettömästi kuin paistaisi
pizzaa mikrossa, mutta huumori ja auktoriteetti ovat läsnä.”
Hauru
kirjoitti myös, että ”jos jotain illan seitsemästä kappaleesta pitää valita
kärkeen, niin Lintinen ja Eero Ojasen ’Kivi palaa’ nousivat ohjelmiston
loppupuolelta” ... ”Erityisesti Ojasen ’Kivi palaa’ jäi pysyvästi mieleen. Se
oli niin luonteva ja vivahteikas sinfoninen kaari, että musiikilliset temput ja
tekstuurin analyysi unohtuivat.”
Pienille
ja isommille
15.
lokakuuta juhlavuoden yhteistyötapahtumat jatkuivat Lappeenrannan
kaupunginorkesterin Ihahaa-konsertilla, jossa esitettiin Marjatta Meritähden
Laura Latvalan runoihin säveltämiä lastenlauluja. Kapellimestarina oli Atso
Almila. Mukana oli yli 70-päinen lapsikuoro, joka oli koottu Lappeenrannan
musiikkiopiston ja Luukkaan koulun oppilaista. Täpötäydessä
Lappeenranta-salissa innostunutta yleisöä oli kahdeksansataa.
16.
lokakuuta sai ensi-iltansa Järvenpään teatterin uusi satumusikaali Prinsessa
Ruusunen (Z. Topelius), joka sekin kuului juhlavuotemme yhteistyötapahtumiin.
Musikaalin on ohjannut Lars Svedberg ja musiikin on säveltänyt Jani Uhlenius.
Keski-Uusimaan suitsuttavassa arviossa (19.10.) Veijo Eronen ei säästä kehuilta
säveltäjääkään, joka ”on melkoinen säveltaiteen velho. ... Uhleniuksen
musiikkia kuunnellessa alkaa toivoa, että hän keskittyisi isona musikaalien
säveltäjäksi.”
23.
lokakuuta oli vuorossa Kari Tuomisaaren 70v-juhlakonsertti Pop & Jazz
Konservatoriossa. Tunnelma oli korkealla, kun täysi sali sai kuultavakseen
tunnettuja ja tuntemattomampia helmiä maestron 50-vuotiselta taiteilijanuralta.
Nuoremman solistipolven jälkeen konsertin viimeisenä solistina oli
itseoikeutetusti Marion. Konservatorion yhdeksänhenkisen bändin
kapellimestarina oli Juha Kujanpää. Konsertin kokoamisessa oli vahvasti mukana
myös Reijo Karvonen.
Tämäkin
konsertti sai Jukka Haurulta Helsingin Sanomissa (25.10.) varsin kiittävän
kritiikin: ”Jokaisella lienee tipitiinsä, mutta konsertti toi esiin Tuomisaaren
monipuolisuuden ja melko laajan tunneskaalan sanoissa ja sävelissä.”
Lokakuun
viimeisenä tapahtumana oli Lauluntekijäklubi 28.10., jolloin oli kulunut
tarkalleen 50 vuotta Suomen Elokuvasäveltäjät ry:n perustamisesta. Gloriassa
kuultiin kolmen tekijän tuotantoa; Pentti Rasinkankaan, Ilona Korhosen ja
Seren. Lastenlaulujen tekijänä ja tulkkina tunnettu Rasinkangas esitti
aikuisempia laulelmia, Ilona Korhonen yhdessä Pauliina Syrjälän ja Lassi
Logrenin kanssa Kansallis-Sarjan (joka siis sai ensiesityksensä Kaustisella
11.7.) ja Ilona yhdessä Pauliinan kanssa Vonkale-duon repertuaaria. Sere eli
entinen Seremoniamestari sekä Haltiamieli-duo toi Lauluntekijäklubille
ensimmäistä kertaa räppiä, ja hyvin se onnistui pelkän akustisen kitarankin
säestyksellä.
Samana
päivänä 28.10. pidettiin Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisalissa myös
yhdistyksen juhlaseminaari, jossa aiheena oli suomalaisen populaarimusiikin
akateeminen tutkimus ja koulutus. Yleisotsikkona oli ”Elvis akatemiassa” ja
erityinen paino päivän aikana oli säveltämisen, sanoittamisen ja sovittamisen
tutkimisessa ja koulutuksessa. Luennoitsijoina olivat Vesa Kurkela, Hannu Saha,
Heikki Laitinen, Olli Heikkinen ja Esa Lilja sekä paneelissa Otto Donner, Mikko
Alatalo, Hannu Apajalahti, Kaarina Kilpiö ja Janne Murto.
17.11.
Gloriassa jatkoivat juhlavuotta lauluntekijät J.Karjalainen, Laura Sippola sekä
Lauri Tähkä ja Simo Ralli. Jukalla oli mukana bluegrass-bändi Janne ja Tommi
Viksten, Tom Nyman ja Petri Hakala, Lauran mukana soitti Joonatan Rautio. Lauri
Tähkä ja Simo Ralli ovat biisintekijät Lauri Tähkä ja Elonkerjuu-yhtyeestä,
jonka repertuaari kumpuaa suoraan suomalaisesta kansanlauluperinteestä.
Juhlavuoden
viimeinen tapahtuma oli 15. joulukuuta otsikolla Elviksen Gloria. Lavalle
astuivat silloin Tommi Lindellin johtaman housebändin solisteiksi Kalle Ahola,
Kaija Koo, Pave Maijanen, Jarkko Martikainen, Tommi Lindell, Tommi Läntinen,
Aija Puurtinen, Jussu Pöyhönen, Mari Rantasila ja Heikki Salo.
Martti
Heikkilä
|