BIOGRAFIATWIKITEEMATVIDEOTUUTISETPALKINNOTINFOYHTEYSTIEDOT
HAKU

Uutiset

Suomi tarvitsee musiikkimuseon!

9.6.2010

Tavoitteena avajaiset 2017

Suomi tarvitsee musiikkimuseon

Valtakunnallisen musiikkimuseon avajaisia vietetään vuonna 2017, mikäli Suomen kevyen musiikin museon kannatusyhdistyksen tavoite toteutuu. Suunnitelma sisältyy selvitykseen, jonka yhdistys on teettänyt Pekka Gronowilla.

Kannatusyhdistyksen 31.5.2010 Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisalissa järjestämässä seminaarissa oli mukana kymmeniä hankkeesta kiinnostuneita. Seminaarin avasi kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Nissilä, joka totesi, että tilaisuuden aihe on kauaskantoisesti kansallisen musiikkimuseon perustaminen.

Tämän jälkeen Pekka Gronow esitteli selvityksensä tulokset ja päätelmät. Hän totesi, että museota on totuttu pitämään paikkana, jossa on "vanhaa ja harvinaista kamaa".

– Moderni museologia lähtee kuitenkin siitä, että museo kerää systemaattisesti ja dokumentoi tämän päivän aineistoa. Ruotsissa onkin jo pitkään ollut käsite nutidsdokumentation.

Useimmat suomalaiset museot ovat Gronowin mukaan syntyneet pitkän historiallisen kehitystyön tuloksena.

– Ruotsissa syntyi kansallinen musiikkimuseo, mutta meillä jouduttiin historiallisista syistä sivupoluille. Ensimmäinen syyllinen tähän oli Elias Lönnrot, joka piti kansanlauluja kirjallisuutena eikä musiikkina. Näin perustettiin SKS [Suomalaisen Kirjallisuuden Seura] mutta ei musiikkimuseota.

– Tällä hetkellä kenttä on Suomessa tavattoman hajanainen. Toistakymmentä laitosta hoitaa samoja tehtäviä kuin Ruotsissa Statens Musiksamlingar, jonka osana Musikmuseet toimii.

Kaikki lajit kattava museo

Alan hajanaisuuden vuoksi on Gronowin mukaan parempi, ettei nyt tähdätä erilliseen kevyen musiikin museoon vaan yritetään saada aikaan laitos, joka hallitsee kokonaisuuden sekä ottaa haltuun ne alueet, joissa on pahimmat aukot. Tällaisia ovat mm. populaarimusiikki sekä tietyiltä osin soittimet. Tulevan museon tehtävänä olisi Gronowin mukaan kerätä kaikkea musiikkiin liittyvää esineistöä soittimista musiikkiteknologiaan ja esiintymispuvuista jopa musiikkipuhelimiin.

Museoon tulisi sijoittaa myös analoginen musiikkistudio, jotta myös tulevaisuudessa voidaan havainnollistaa ja rekonstruoida, miten analoginen äänitetuotanto on tapahtunut. Samoin pitäisi pystyä näyttämään, miten 78 kierroksen äänilevyjä on valmistettu.

Gronowin suositus on, että museotoiminta aloitetaan erikoisnäyttelyiden järjestämisellä.

– Esimerkiksi Suomen Kansallismuseossa on merkittävä määrä musiikkiesineistöä, mutta se ei ole koskaan esillä.


Pekka Gronow on musiikintutkija ja eläkkeellä oleva Yleisradion ääniarkistojen johtaja. Lue hänen laatimansa selvitys Musiikkimuseon perustamisesta.

Musiikkitaloon näyttely?

Gronowin alustuksen jälkeen käynnistyi vilkas keskustelu. Sibelius-Akatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka totesi, että akatemiassa oli aikoinaan vireillä hanke musiikkimuseon perustamisesta, mutta se ei kuitenkaan toteutunut. Hän ehdotti, että näyttelytoiminta voitaisiin nyt käynnistää uuden musiikkitalon ala-aulassa, joka on suunniteltu näyttelytilaksi.

Teoston hallituksen puheenjohtaja Jori Nummelin loi uskoa hankkeeseen viittaamalla siihen, että alan yhteinen tahtotila johti lopulta itsenäisen Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic ry:n perustamiseen, joka tapahtui viime syksynä. Samalla saatiin valtio mukaan aikaisempaa huomattavasti suuremmalla avustuksella.

– On pohjoismainen ja eurooppalainen häpeätahra, että meillä ei musiikkimuseota ole, hän jatkoi ja lupasi, että Teosto on osaltaan vahvasti asiaa tukemassa.

Turussa toimivan Sibelius-museon intendentti Inger Jakobsson-Wärn pohti erillisen populaarimusiikin museon tarvetta.

– Olisi hyvä, että sellainenkin Suomessa olisi, hän sanoi. Sibelius-museota rahoittavat tällä hetkellä sen omistaja Stiftelsen för Åbo Akademi sekä Turun kaupunki mutta ei valtio. Jakobsson-Wärn arvioi, että museo on valmis laajentamaan toimintaansa esimerkiksi soittimien osalta. Säätiön säännöissä määritellään, että museo kerää vanhaa ja uutta "med betoning på Finland, speciellt Svenskfinland."

Selvitys antaa hyvän pohjan

Sibelius-Akatemian eläkkeellä oleva kansanmusiikin professori Heikki Laitinen totesi, että Helsinki on Euroopan ainoa pääkaupunki, jossa ei ole musiikkimuseota. Hän kiitti selvityksen tekijää ja teettäjiä "valtavan hienosta ja viisaasti laaditusta muistiosta". Ja hänen mukaansa on tavallaan jopa "masentavaa lukea, kuinka paljon on tekemistä".

– Musiikkia on ollut Suomessa 10.000 vuotta. Pelkästään rautakausi antaisi hienoja edellytyksiä näyttelytoiminnalle.

Myös Museoviraston Pirjo Hamari kiitti selvitystä asiantuntevasti ja informoivasti tehdyksi.

– Pohja on erinomainen. Musiikki on kulttuurin osa, jolta valtakunnallinen museo puuttuu. Sille on ilman muuta paikka.

Hän totesi myös, että museotoiminta on taloudellisesti raskasta. Suomessa on tällä hetkellä nelisenkymmentä valtakunnallista museota ja kaiken kaikkiaan valtion tukea saa 133 museokokonaisuutta.

Tie valtionapua saavaksi valtakunnalliseksi museoksi on Hamarin mukaan pitkä.

– Ensin on saatava museotoiminnasta näyttöä, rahoitus kuntoon ja toiminta käyntiin. Vankalta pohjalta tässä ollaan kuitenkin lähdössä liikkeelle.

Seinäjoella kiinnostusta

Ainoa kunta, joka oli lähettänyt edustajansa tilaisuuteen, oli Seinäjoki. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen totesi, että Seinäjoki olisi monella tavalla luontainen paikka musiikkimuseolle, koska siellä jo toimii kattava rytmimusiikin verkosto.

– Meillä on Rytmikorjaamo, Rytmi-Instituutti, isoja musiikkitapahtumia...

Seinäjoki linkittyy myös Sibelius-Akatemian ja Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen yhteistyöhön Seinäjoen populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutuksessa.

Seminaarissa käytiin vilkasta keskustelua myös museohankkeen painotuksista eri musiikin lajien ja ilmiöiden kesken. Lähikuukaudet näyttävät miten hanke tästä etenee kohti maaliaan.


Pekka Nissilä avasi seminaarin
  • Valtakunnallisia erikoismuseoita ovat mm. valtion taidemuseo, teatterimuseo, valokuvamuseo, rakennustaiteen museo, designmuseo, Suomen urheilumuseo sekä uusimpina metsämuseo Lusto ja Suomen maatatalousmuseo Sarka.
  • Useimmissa Euroopan maissa on kansallinen musikkimuseo tai vastaava organisaatio.
  • Suomessa musiikkielämän dokumentointi on historiallisista syistä hajautunut kymmenille pienille laitoksille.
  • Suomalaisen populaarimusiikin historiaan liittyvä esineistö on katoamassa.
  • Esiintymisasujen tallentaminen ja tutkimus kuuluu myös musiikkimuseon tehtäviin.
  • Ensimmäiset äänilevyt tallennettiin Suomessa vuonna 1904. Suomalaisen musiikkiteollisuuden kehitystä ja siihen liittyvää esineistöä ei ole järjestelmällisesti tallennettu.
  • Musiikkimuseossa pitäisi olla entisöity, toimintakunnossa oleva analogitekniikkaan perustuva äänitysstudio.
  • Suomessa on yli sadan vuoden ajan ollut merkittävää soitinten tuotantoa. Sen historia on suurelta osin dokumentoimatta.
  • Museon vuosibudjetin tulisi olla noin miljoona euroa ja tukea tulisi saada valiolta, kunnalta ja omista tuloista.
  • Suomessa 133 museota saa valtionapua.
  • Vuonna 2008 Suomen ammattillisesti hoidetuissa museoissa kävi 2,8 miljoonaa maksanutta kävijää. Valtio rahoitti niitä 76,3 miljoonalla eurolla.  Suomen museoissa työskenteli 2.606 henkilöä.
  • Suomen Jazz & Pop Arkisto toimii harkinnanvaraista valtionavustusta saavana populaarimusiikin arkistona.
  • Valtio myöntää lain piiriin hyväksytyille museoilla 37 % valtionosuutta määrätyistä, erikseen nimetyistä kustannuksista. Erikoismuseoille avustus voi olla korotettu 10 prosenttiyksiköllä, minkä lisäksi valtio voi myöntää erillistä valtioapua erityistehtävien hoitamiseen tai perustamishankkeisiin.
  • Museoselvitys tehtii Lusesin ja Esekin tuella.

Martti Heikkilä
Kannatusjäsenet GramexELVISMusiikkikustantajatMuusikkojen liittoTeostoMusiikkituottajat Toteutus Nemesys Oy