Toivo Kärki syntyi 3.12.1915
evankelistipappi Frans Kärjen ja Ester os. Kurvisen monilapsiseen perheeseen.
Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa isän asemapaikalla Laihialla. Kärki
aloitti pianotunnit 4-vuotiaana ja viulutunnit 12-vuotiaana. Koulua hän kävi
Tampereen klassisessa lyseossa. Isä toivoi pojastaan työnsä jatkajaa, mutta
Kärki innostui jazzista kuultuaan 1928 Louis Armstrongin levyjä Tampereella.
Kärki aloitti muusikon uransa jo kouluaikana soittaen mm. koulunsa
orkesterissa sekä tamperelaisessa Carambossa. Hän siirtyi koulun jälkeen
Helsinkiin soittaen Roxyssa ja vuosina 1935–38 Ramblersissa, joka oli ehkä
moderneinta jazzia Suomessa siihen aikaan soittanut yhtye. Kärki meni
naimisiin Tuulikki Leikkaan kanssa vuonna 1936. Tytär Anna-Liisa syntyi
vuonna 1937 ja pojat Pekka vuonna 1940 ja Kalervo 1945.
Kärjen sävellyksiä levytettiin 30-luvulla kaikkiaan yhdeksän. Hän
osallistui vuonna 1939 englantilaisen Melody Maker -lehden sävellyskilpailuun
kappaleella ”Things happen that way” ja voitti ensimmäisen palkinnon. Hän
suunnitteli voitosta innostuneena Amerikkaan lähtöä, mutta lupaavasti
alkaneen muusikon ja säveltäjä ura katkesi kuitenkin sodan syttymiseen.
Kärki ei kuulunut sodan aikana viihdytysjoukkoihin, mutta sen sijaan
hän sävelsi rintamalla aina, kun sotimiselta vain ehti. Sodan aikana
syntyneitä iskelmiä levytettiin jo sodan aikana, mutta suurempaa
myyntimenestystä tuli vasta sodan jälkeen, jolloin Kärki nousi suuren yleisön
tietoisuuteen. Varsinkin Kärjen tangot, kuten ”Liljankukka” ja ”Hiljaa soivat
balalaikat”, menestyivät erinomaisesti.
Kärki perusti vuonna 1946 oman tanssiorkesterin, joka kiersi ympäri
Suomea aina vuoteen 1955 saakka. Kiertueilla vietettiin jopa 200–250 päivää
vuodessa. Yhtyeen laulusolisteina olivat sen ajan suosituimmat tähdet, kuten
Henry Theel, Matti Louhivuori ja Metro-tytöt.
Kärki aloitti 40-luvun lopussa pitkäaikaisen yhteistyön sanoittaja
Reino Helismaan kanssa. Parivaljakon toimesta syntyi satoja iskelmiä aina
Helismaan kuolemaan, vuoteen 1965 saakka. Laajan tuotannon takia osa
sävelmistä tehtiin nimimerkkien turvin.
Kärjen musiikin ympärille vuonna 1951 tehty ”Rovaniemen markkinoilla”
-elokuva osoittautui suurmenestykseksi. Elokuva sai nopeasti seuraajia, ja
elokuvamusiikin säveltäminen työllistikin Kärkeä paljon 50-luvulla.
”Rovaniemen markkinoilla” elokuvan kertosäkeestä irronnut ”rillumarei”
laajeni merkitsemään koko 50-luvun kansanomaista viihdettä. Monesta
”rillumarei”-elokuvien sävelmästä tuli ikivihreä. Usein sävelmä oli ensin
menestys, ja elokuva tehtiin sitten sen pohjalta.
Kärki lopetti kiertuemuusikon uransa 1955. Hän aloitti samana vuonna
Suomen suurimman levy-yhtiön Musiikki-Fazerin tuotantopäällikkönä. Hän
vastasi Fazerin iskelmätuotannosta aina vuoteen 1978 saakka. Kärki oli tänä
aikana Suomen tärkein kevyen musiikin portinvartija. Kärki työskenteli Fazerilla
provisiopalkalla, eli hänen palkkansa
määräytyi sen perusteella, kuinka paljon hänen säveltämiään levyjä myytiin.
Helismaan kanssa Kärki ehti tehdä yli 550 levytettyä kappaletta.
Helismaan jälkeen hän teki yhteistyötä esimerkiksi Juha Vainion ja Vexi
Salmen kanssa. Sävellyksiä syntyi edelleen tiiviiseen tahtiin. Varsinaisen
nuorisomusiikin hän jätti suosiolla muille, ja sovituksista vastasivat
60-luvulta lähtien usein muut kuin Kärki itse.
Kärki syrjäytettiin Fazerin tuotantopäällikön tehtävistä vuonna 1978,
vaikka hän jatkoikin yhtiössä vielä vuoteen 1980 saakka. Kärki jatkoi
aktiivista säveltämistä aina kuolemaansa saakka. Hänen oli kuitenkin
huomattavasti vaikeampi saada sävelmiään levytetyksi kuin aikaisemmin.
Viimeiseltä vuosikymmeneltä on kuitenkin jäänyt paljon julkaisematonta
materiaalia.
Kärki kuoli 30.4.1992 Helsingissä. Kaikkiaan hänen sävellyksiään on
levytetty noin 1350. Lisäksi hän teki musiikin 50 elokuvaan sekä lukuisiin
radiohupailuihin, revyisiin ja näytelmiin. Kärki sovitti ja tuotti aina
1950-luvun loppuun saakka kaikki omat sävelmänsä. Lisäksi hän sovitti
lukemattoman määrän muiden sävellyksiä.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka &
Nyman, Jake (toim) 2004. Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi.
von
Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja.
Keuruu: Otava.
Jalkanen, Pekka & Kurkela Vesa 2003. Suomen musiikin historia.
Populaarimusiikki. Helsinki: WSOY.
Jalkanen, Pekka 1992. Pohjolan yössä. Suomalaisen kevyen musiikin
säveltäjiä Georg Malmsténista Liisa Akimofiin. Helsinki: Kirjastopalvelu.
Henriksson, Juha & Kukkonen, Risto 2001. Toivo Kärjen musiikillinen tyyli. Helsinki: Suomen Jazz & Pop
Arkisto.
Kärki, Kalervo 2002. Toivo Kärki –
sävellysten ensilevytykset 1933-2001. Tampere: Pop-lehti.
Niiniluoto, Maarit 1982. Toivo
Kärki – Siks oon mä suruinen. Helsinki: Tammi.
Internet- lähteet:
www.toivokarki.net. Kalervo Kärjen toimittama virallinen kotisivu.
