Tapani Kansa oli jo lapsena kiinnostunut ennen muuta
kevyestä musiikista ja osallistui 12-vuotiaana hanuristi Veikko Ahvenaisen
järjestämään iskelmälaulukilpailuun Karhulassa. Menestys ei ollut kuitenkaan
odotetunlainen, mutta lahjakas poika aloitti silti 1960-luvun puolivälissä
lauluopinnot Kotkan musiikkiopistossa.
Muu koulunkäynti jäi Tapani Kansan osalta vähemmälle. Hän ehti hankkia
elantonsa mm. bensiininjakelijana, rautakaupan myyjänä, TVH:n
mittamiehenä ja apupoikana sirkuksessa, josta hän karkasi vuonna
1967 Helsinkiin
Scandia-levy-yhtiön järjestämään koelaulutilaisuuteen. Yhtiön
tuotantopäällikkönä toiminut Jaakko Salo huomasi heti itsevarman
nuorukaisen
lahjat ja järjesti hänet syksymmällä levyttämään. Sävelmät
olivat Marianne ja Lapsuuden vala (Scandia KS 711), joista ensin mainittu herätti siksi
myönteistä huomiota, että tulokkaalle tarjottiin uusi yritys ennen kuin vuosi
ehti vaihtua uuteen.
Uuden singlen vetonaulana oli mannermainen menestysiskelmä Manchester
& Liverpool eli Pertti Reposen tekstittämänä Kauempaa ja kauempaa
(Scandia KS 728), ja se saikin jo myös suuren yleisön kiinnostumaan Tapani
Kansasta. Uuden solistilupauksen todelliseksi läpimurroksi osoittautui
kuitenkin maaliskuussa -68 taltioitu huikea tulkinta brittiläisen Tom Jonesin
vaativasta miljoonahitistä Delilah (Scandia KS 745), josta kasvoi yksi vuoden
myyntimenestyksistä myös tässä suomenkielisessä asussaan.
Tapani Kansan levytysura jatkui voitokkaasti,
ohjelmistonaan mm. Ruotsista lainattu listaiskelmä Käymme yhdessä ain (Sonet T
6517), saksalaissävelmä Kuljen taas kotiin päin (Sonet T 6522) ja
vaativuudellaan Delilah'n mieleen tuova brittihitti Eloise (Sonet T 6531).
Todettakoon, että Kansa ei ollut vielä tässä vaiheessa vaihtanut yhtiötä,
vaikka levymerkki olikin muuttunut. Syynä vaihdokseen olivat lähinnä
kustannuspoliittiset seikat, kun Scandia oli hankkinut itselleen ruotsalaisen
Sonetin edustuksen ja tarvitsi siihen tarkoitukseen kotimaisen tähtisolistin.
Vuonna 1969 julkaistiin myös Tapani Kansan ensimmäinen oma LP-levy, joka oli
koottu hänen siihenastisista äänitteistään. Se myi niin hyvin - yli 10 000 kpl
- että hänelle myönnettiin siitä maamme ensimmäinen virallinen kulta-LP.
Laulaja itse oli kuitenkin kyllästynyt levyttämään vain käännösiskelmiä ja
kaipasi muunkinlaista ohjelmistoa. Niinpä hän kokeili onneaan ikuistamalla
keväällä -72 kokoelman Jaakko Salon uudelleen sovittamia vanhoja kotimaisia
iskelmiä otsikolla Kultainen nuoruus (Scandia SLP 580), mikä merkitsi hänelle
tervetullutta uutta aluevaltausta myös varttuneemman yleisön tietoisuuteen.
Pian tämän jälkeen Tapani Kansa joutui keskeyttämään uransa joksikin aikaa
suorittaakseen asevelvollisuutensa, ja palattuaan siviiliin hän vastaanotti
järjestyksessä toisen kultalevynsä, tällä kerralla kokoelmastaan Tapani Kansan parhaita (Scandia HSLP 142).
Vuonna 1974 Tapani Kansa aloitti opinnot
Sibelius-Akatemiassa. Demonstroidakseen lahjakkuutensa Tapani Kansa
levytti vuonna 1975 Kaj
Backlundin johdolla valikoiman Suomalaisia kansanlauluja (Scandia SLP
614),
mutta lopputulos jäi vain eräänlaiseksi kuriositeetiksi hänen muun
tuotantonsa
joukossa. Televisiossa hän kunnostautui sankarina
näytelmäelokuvassa
Anu ja Mikko (1975) sekä esiintyi myös teatterilavoilla Helsingissä ja Turussa: Operettiteatterin My Fair Ladyssa 1970 ja Iloisessa leskessä 1975 sekä Turun Kaupunginteatterin Kreivitär Maritzan pääroolissa 1976-77.
Vuonna 1976 tapahtui taas merkittävä käänne Tapani Kansan uralla, kun hän levytti
LP-kokoelma Kesän lapsi (Scandia SLP 635), joka piti sisällään jälleen joukon
menestysiskelmiä ja joka toi laulajalle taas uuden kultalevyn. Menestystä
täydensi Jukka Kuoppamäen, Chrisse Johanssonin ja Olli Heikkilän yhteistyönä
syntynyt menevä rallatus R-A-K-A-S (Scandia KS 964), mikä oli kylläkin itse
asiassa toisinto Marion Rungin samoihin aikoihin levyttämästä
espanjalaissävelmästä "Ballerino" eli Kylähäät (EMI 9C 006-38215).
R-A-K-A-S julkaistiin vielä singlenä Scandia-merkillä, jonka jälkeen
Kansa vaihtoi levy-yhtiötä. Matintalolle ei tuottanut vaikeuksia
houkutella hänet mukaansa vasta perustetun
CBS Recordsin Suomen osaston taiteilijakaartiin ja ryhtyä rakentamaan
sitten
kokonaista LP:tä tuon oivaksi vetonaulaksi osoittautuneen iskelmän
ympärille.
Kokonaisuus sai Paul Ankan vanhaa hittiä mukaillen otsikon Mistä rakkaus alkoi
(CBS 82078), ja sitä myytiin peräti yli 50 000 kappaletta.
Tapani Kansan oma panos oli tällä levyllä tavanomaista painavampi,
sillä hänet
oli merkitty paitsi sen tuottajaksi useissa esityksissä myös toiseksi
sovittajaksi. Singlenäkin julkaistussa tarinassa Sulle (CBS 5213) hän debytoi
myös sanoittajana, missä roolissa hankki itselleen teostotuloja heti seuraavana
vuonna mm. sellaisissa suosituissa levytyksissään kuin Rokkivaari Hotanen ja
Veikko Nieminen (CBS 6214) sekä Kalajoen hiekat eli California
Dreaming ja Tulkaa tytöt takaisin (CBS 6540), joista viimeksi mainittu
kappale oli myös Tapani Kansan säveltämä.
Suosionsa huipulla paistatellut laulaja jatkoi voittokulkuaan julkaisemalla
Heikki Sarmannon vaativista Leino-lauluista kootun hienon albumin Moment
musical (Hi-Hat HILP 131), joka jäi kuitenkin julkisuudessa
Vesa-Matti Loirin vastaavan kokoelman varjoon. 1970-luvun lopussa Kansa nousi
listoille jälleen omalla tekstityksellään Laulumme soi (CBS 7329), mikä ei
ollut melodiansa puolesta sen enempää eikä vähempää kuin Village People-yhtyeen
hittilistalta poimittu discohitti "Y.M.C.A". Sitä seurasi LP Sua rakkaus saa odottaa (CBS 83596), mutta
80-luvulle siirryttäessä hän oli valmis valloittamaan varsinkin nuoremman
kuulijakunnan ajan henkeen istuvalla esityksellään Rockabilly paukkuu (CBS
8682) eli omalla tekstityksellään Matchbox-hitistä "Rockabilly Rebel".
Vuonna 1980 vuorossa oli Seppo Hovin johdolla työstetty
M.A.Nummisen sävellyksiä sisältänyt kokoelma Soi, sieluni, soi (CBS 84428), jonka jälkeen Tapani Kansa päätti vaihtaa jälleen levy-yhtiötä. Hän siirtyi Tommi
Liuhalan luotsaamalle kokeelliselle Hi-Hat-merkille ja tuotti itse LP:n
Puolella elämän (Hi-Hat HILP 149), jonka menestyksekkäin esitys taisi olla
hänen oma aikaansaannoksensa Lapsuuteni sunnuntait. Se viitoitti tietä vuonna
1982 myös hänen seuraavalle nostalgian vahvasti sävyttämälle albumilleen
Muuttuvat laulut (Hi-Hat HILP 154).
Tapani Kansa oli osallistunut jo useampana vuonna euroviisukarsintoihin
laulajan ominaisuudessa. Vuonna 1982 hän sai
esitettäväkseen peräti neljä kilpailukappaletta, joista yksi oli Toivo Kärjen
ja Vexi Salmen yhteistyö Paista päivä. Se jäi itse kisassa viimeiseksi, vaikka
osoittautui sitten levytettynä (Hi-Hat HIS 1083) kaikkein suosituimmaksi noista
kymmenestä ehdokkaasta. Seuraavana vuonna Kansa siirtyikin Fazer-Finnlevyn
leiriin tehden kultalevyllä palkitun kokoelman Tässä ja nyt (F-records
4509-99228-2).
Vuonna 1987 Tapani Kansa katsoi viisaimmaksi palata Seppo Matintalon hoiviin
Osmo Ruuskasen perustamalle Bluebird-merkille, jolle hän ikuisti mm.
kunnianhimoisen Betonimylläri-albumin (BBL 1052) Heikki Sarmannon sävellyksistä
Lauri Viidan runoihin. Samana vuonna hänet palkittiin Erikois-Emmalla
siihenastisista ansioistaan. Sitten seurasi taas pari kunnianhimoisempaa
äänitettä: joululevy ja Oskar Merikannon kauneimmat laulut (Bluebird BBCD
1061), molemmat vuonna 1988.
Viitisen vuotta myöhemmin Tapani Kansa siirtyi uudelleen henkiin herätetylle
Columbia-merkille, ja 1994 syntyi jälleen myyntimenestys: elokuvaiskelmä
Kultaniityt (Columbia COL 4779762). Kului taas puoli vuosikymmentä ja rajojaan
koetellut laulaja oli valmis uuteen näyttöön osaamisestaan työstämällä
kerrassaan mainion tango-CD:n Päivä jolloin rakastat (Columbia 4954162). Heti
vuosisadan ja -tuhannen vaihduttua ilmestyi tuttuja klassisia laulelmia
sisältänyt kokoelma Valaistu ikkuna (Columbia) ja 2002 Leonard Cohenin hitistä
otsikkonsa lainannut popahtavampi CD Salaisuudessain, jonka levymerkkinä oli
jälleen Bluebird. Vielä samana vuonna Tapani Kansa yllätti keikkailemalla Markku Aron
ja Dannyn kanssa ja kolmikolta ilmestyi tapauksen kunniaksi jopa yhteinen CD
(WEA) otsikolla Pojat.
Biografiatekstissä käytetyt lähteet:
v. Bagh, Peter -Hakasalo, Ilpo 1986: Iskelmän kultainen kirja OTAVA
Gronow, Pekka-Lindfors, Jukka-Nyman, Jake 2004:
Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. TAMMI
Hakasalo: Ilkka 1979: Malmsténista Marioniin TAMMI
Latva, Tony -Tuunainen, Petri 2004: Iskelmän tähtitaivas WSOY
